Kamalin ruoka mitä olet maistanut?
KANANMUNAKASTIKE. Se lama-ajan klimppinen valkokastikemössö hyi elämä.
Kommentit (46)
Niin sitkeä occupucco, ettei siihen hampaat pystyneet. Koirakaan ei sitä syönyt.
Mikä tahansa missä on lammasta tai vuohenjuustoa.
Koulussa joku oli keksinyt maustaa kalan pizzamausteilla. Se haju oli ihan kammottava.
Vierailija kirjoitti:
Niin sitkeä occupucco, ettei siihen hampaat pystyneet. Koirakaan ei sitä syönyt.
Osso bucco?
Mulla kuningasrapukeitto.
Kaverin anopin keittämä nakki-parsakaalikeitto, jota tarjottiin muuttotalkoissa "ruokana". Keitossa ei ollut mitään muuta, kuin kuorettomia tarjousnakkeja paloina, parsakaalia ja liemenä pelkkää vettä, eikä mitään mausteita syystä, että anoppi ei voinut tietää kuka pitää ja mistäkin. Lisäksi keitto oli tehty aamuvarhaisella ja lämpölaukku, jossa sitä oli haudottu kannettiin esiin iltakasilta...
Saksalaisen miehen mummun kokkaukset. Kohokohtina mm. kaurahiutalekeitto (eli siis kasvislientä ja kaurahiutaleita sinne), knödelit (sellaisia nyrkinkokoisia pallukoita, jotka on kuin lapsi olisi kastellut sämpylän, mössännyt sen kädessään ja tunkenut taskuun pariksi viikoksi), ja tietty ruotsalainen klassikko, surströmming eli hapansilakka. Hävisin kivi-paperi-sakset ja jouduin maistamaan. Hyi helvetti. :D
Maksalaatikko, mutta eihän se oikeastaan edes ole ruoaksi kelpaavaa materiaalia.
Hmm... habaneroa paljon, sipulia, kalapuikkoja ja riisiä... paistettu voissa kaikki sekaisin pannulla!
Oli kyllä sellaista paskaa řàđikááľíśťá ruokaa että tuli sitten kerrasta opittua ja kantapään kautta. Nämä ei ollut mitään normaaleja habaneroja... näiden habanerojen kapsaisiini kyllä ráđikáálistui voista ym.... kyllä oli paskaa.
Talkkunapuuro! En tykkää myöskään selleristä.
Ex-miehen tekemä kasvissosekeitto. Oli kukkakaalia ja perunaa mutta huippuna oli sekaan heitetyt kuivatut suppilovahverot, joita ei oltu liotettu. Harmahtava, oksennuksen makuinen liemi. Pidän sienistä mutta jotenkin eivät tulleet edukseen tuossa muodossa.
Kasvissosekeitto. Muistan kun maistoin ekan kerran 6 vuotiaana ja se oli aivan hirveetä silloin ja on edelleenkin. Jos haistankin sen ruuan niin tulee oksennusrefleksi. Ainoo ruoka jota en pysty ollenkaan syömään
Olisi tulevaisuuden vastaista sanoa ruuistani negatiivistä.
Onneksi minua ei olla kasvatettu sokerijumalan harteille.
KANANMUNAKASTIKE. Se lama-ajan klimppinen valkokastikemössö hyi elämä.
No voi saatańa! On se makaronivelli vítun kámeľìnpášķá perheen ruokaa.
Äidin tekemät hirvipyörykät, joita on jatkettu soijarouheella ja sienillä.
Naurispuuro ja siansorkat.
Lapsena pienen kyläkouluni eläkeikää lähestyvä keittäjä oli kokannut nämä aivan itse perinneruokapäiville. Jostain syystä nämä kammottavat maut ovat jääneet vieläkin aivojeni sopukoihin.
Hägis