Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Onko normaalia, että olen "salaa" mielessäni pettynyt kaikkiin ystäviini

Vierailija
16.06.2019 |

Mulla on siis elämässä ystäviä pitkältä ajalta ja osa vanhempana saatuja. Olen kuullut, että ystävää tulisi katsoa "heikommalla" silmällä ja tällä periaatteella katsonut sormien läpi asioita, mutta välillä on niin pettynyt olo. Kun itse pyrkinyt olemaan aina reilu ja hyvä ystävä.
Edelleen kerron usein ystäville avoimesti asioista kerron ideoita ja asioita, jotka he välillä varastavat omaksi hyödykseen. Inhoan tätä omaa tyhmyyttäni joskus.
Kaipaan vain niin sitä yhteenkuuluvuutta, johon joskus uskoin. Nyt jo huijaan itseänikin. Mietin onko mulla lopulta yhtään ystävää jos nostan kriteereitäni.

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 |
16.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siis mitä ideaa ei saisi ottaa itselleen käyttöön? Kertoisitko tarkemmin tuosta sun ongelmasta.

Vierailija
2/4 |
16.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sinussa on aika isosti uhriutujaa persoonassa. Siitä riippumatta onko ystävät tehneet oikein tai väärin, olennaisempana pitäisin sitä että et ota asioita ja ideoita omiin nimiisi vaan jätät toisten päätettäväksi mm. Saatko kunnian vai joku toinenko sen omii.

Normaalia tuo on koska moni on samanlainen. Mutta jos muutosta haluat niin joudut olemaan rohkeampi ja röyhkeämpi. Paljon uskaliaammin kuin mihin olet tottunut. Paljon.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/4 |
16.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Haastaisin ajatteluasi sen verran että "kriteerien nostaminen" muita kohtaan sen sijaan että itse ottaisit ohjat käsiin on passiivisen itsekeskeinen tapa suhtautua ongelmaasi. Omaa toimintaa on syytä hiukan hienosäätää nyt. Avaimet on sinulla, eikä vika ole ystävissäsi.

Vierailija
4/4 |
16.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Esim. viimeksi puhuin työpaikkani tilanteesta luottamuksella, että on ehkä vapautumassa kokoaika paikka. Niin ystävä alkoikin kysyä palkasta ja työajasta, eli meinaa ilmeisesti hakea paikkaan jossa olen nyt osa-aikaisena.

Jos kehuin kosmetologia, jolle mulla on välillä varaa mennä, alkokin ystävä käydä sillä säännöllisesti, eikä harvemmin käyvälle eli mulle ole enää antaa aikoja.

Jos olen ihaillut jotakin miestä, niin hetken kuluttua ystävä on säätämässä sen kanssa (useampi tapaus).

Jos sukulaiseni kuolee, aletaan vältellä yhteydenpitoa, ja nähdessä hymyillään vinosti ja ohitetaan koko aihe.

Tehdään ohareita jos "parempaa" seuraa ei vastatakaan puhelimeen koko iltana jne.

Huomaan käytöksestä, että mun asiat kyllä kiinnostaa ja päivitykset on nähty, mutta mitään positiivista kommenttia ei laiteta tai tykkäyksiä. Jopa kaverin kavereille riittää enemmän huomiota. Mun jutut kyllä halutaan kuulla ja matkitaan, mutta kannustusta tai huomiota ei anneta vahingossakaan.

Ollaan uteliaita myös ongelmista, mutta omista vaietaan ja kaunistellaan.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän kaksi neljä