Kokemuksia normaalikoulusta (opettajien harjoittelukoulu)
Harkinnassa lapsen kouluksi, mietityttää
a)onko liikaa " hulinaa" kun opeharjoittelijoita, jotka vaihtuu
b)mitä vaikutusta kun valtion koulu
Kaikki tiedot/kommentit kiinnostaa!
Kommentit (27)
en nyt väitä, etteikö joku voisi vähän tietämätön ollakin, mutta lapset ovat yleensä aika kärkkäitä nuuskimaan virheitä niinkin täydellisenä pidetystä ihmisestä kuin opettaja. Heillehän ei ole sallittua ainoatkaan asiavirheet, noille kansamme kynttilöille.
Olin itse tekemässä opeopintojen aikaiset harjoittelut normaalikoululla ja päätin, etten laita omia lapsiani kyseiseen kouluun.
N-koulussa on hyvät puolensa enkä ihmettele vanhempia, jotka kuljettavat lapsiaan pitkiäkin matkoja päästäkseen normaalikouluun. Valtion kouluilla on huomattavasti suuremmat määrärahat kuin kunnan kouluilla. Tästä syystä opetus on monipuolisempaa ja mahdollisuuksia on rajattomasti. Lisäksi harjoittelijat usein panostavat pitämiinsä tunteihin, joten siellä lapset saavat hienoja kokemuksia.
Toinen puoli on kuitenkin opettajien, tapojen, sääntöjen yms muuttuminen aina opettajan/harjoittelijan vaihtuessa. Uskon, että rauhallisuus ja toimivuus luodann rutiineilla ja selkeillä säännöillä, joita kyseisissä koululuissa ei ole mahdollista aina ylläpitää.
Normaalikouluja on monia ja niissä opettavia opettajia on vielä enemmän, joten kokemukset voivat vaihdella paljon. Hyvä opettaja saa homman toimimaan oloissa kuin oloissa, niin valtion kuin kunnan kouluissa!
Kivoja kouluvuosia lapsillesi ja hieno nähdä, miten monet vanhemmat ajattelevat lastensa kounelämää -välittävät vanhemmat ovat lasten voimavara!
Varissuolla, missä on valtavasti maahanmuuttajia. Melkein puolet koululaisista. Lienee siellä normaalikoulussakin sitten heitä aika paljon.
Nuoret ja innokkaat opiskelijat tekevät paljon ryhmätöitä, projekteja yms. " Aina on jotain kikkailua" oli kummilapsen arvio. Välillä kuulemma kaipaisi ihan tavallisia oppitunteja. Itse olisin kouluaikoihini kaivannut ilolla uusia metodeja, mutta ymmärrän toki, että jatkuva sellainen voi olla puuduttavaa ja varmaan omiaan lisäämään sitä aiemmin mainittua hulinaa.
harjottelen ite norssilla parasta aikaa ja oma kokemukseni on, että harjottelijat kyllä pystyy aika lailla samaan, ku pystyy perinteinen opettajakin. niin korkeatasoista ei opettajien ammattitaito aina oo.
hyvää norssissa on se, että opettajat ainakin omassa aineessani ovat ajanhermolla vähän syystäkin ja opetuksen laatuun kiinnitetään huomiota. kunnan koulussa opettajan työtä ei tarkkaile kukaan, joten ihan sama kuin leipääntyneenä ja puolikunnolla sitä hommaansa tekee.
toinen suoranainen etu on se, että sillon ku harjottelija pitää tunteja, niin omalla opettajalla on aikaa neuvoa apua tarvitsevia. luokassa on siis yhden opettajan sijaan kaksi opettajaa. se takaa pienen ryhmäkoon lisäksi yksilöllisemmän opetuksen.
itsekin olen miettinyt, että miten oppilaat kokee sen vaihtelun, mut aika hyvin näyttää tottuneen. aina on luokassa kuitenki se oma opekin ja kyllä mun mielestä opettajat oman luokkansa ihan hyvin tuntee. tuntien seuraamisesta ei nyt kauheaa haittaa luulis olevan. ei oppilaat kiinnitä meihin seuraajiin minkäänlaista huomiota.
norssilta puuttuu se tavallisia kouluja vaivaava salailun ilmapiiri. omat tunnit pidetään muissa kouluissa suljettujen ovien takana kenenkään näkemättä.
paljon menee lapsilta siis ohi. Toki räikeät asiavirheet korjataan heti, mutta periaate on se, että palaute tulee tunnin jälkeen. Tarkoitin enemmän sitä, että opiskelijoiden annetaan kokeilla ei+ toimivia menetelmiä ja havaita itse, ettei se toimi. Ohjaaja esim huomaa jo ennen tuntia, ettei tuntisuunnitelma tule toimimaan: hän ei pyydä opiskelijaa korjaamaan sitä vaan antaa opiskelijan itse kokeilla ja kokemuksen kautta havaita asia.
Lapset (varsinkin alakouluikäiset) tuskin pystyvät kauhean asiantuntevasti havainnoimaan tehtyjä virheitä tai opetusmenetelmiä, eli puhtaaseen lapsen kokemukseen en mielipidettäni perustaisi.
On toki hienoa jos perhe on tyytyväinen norssiin.
Jotain varmasti kuitenkin kertoo se, että suurin osa entisista opetusharjoittelijoista ei laita lapsiaan norssiin jos on mahdollisuus valita
t. ope
räikeimmät asiavirheet. Mutta pikkumokia tulee kaikille, eikä tavan kouluissakaan niitä kukaan ole korjailemassa.
Mutta en kyllä ole ikinä antanut harjoittelijoiden kokeilla mitään selvästi hölmöä. Kyllä ne oppilaat ovat kuitenkin harjoittelijoita tärkeämpiä.
Ja olen kyllä sitä mieltä, että tavallisessa koulussa syntyy läheisempi ja luottamuksellisempi suhde oppilaisiin, norssissa luokan kanssa ei ole koskaan kahden kesken.
ja tuntien suunnittelu oli erittäin huolellista. Joka ikinen tunti käytiin läpi, toisinaan useita kertoja, ohjaavan opettajan kanssa. En siis lainkaan allekirjoita huonoja tuntisuunnitelmia.
Silti en omia lapsiani laittaisi norssiin, koska haluan heille pysyvän suhteen opettajaan.
Tässä täytyy olla paikkakuntakohtaisia eroja. Kun opiskelin aineenopettajaksi, meillä oli harjoittelua neljällä eri koululla. Opiskelijoiden kanssa kutsuimme normaalikoulua epänormaaliksi juuri siksi, ettei siellä ollut minkäänlaisia järjestysongelmia kuten muilla kouluilla paljonkin. Olen ollut myös töissä useilla ala-asteen kouluilla ja siellä sama juttu, normaalikoulu on selvästi rauhallisempi. Kun on useita aikuisia ympärillä, lapset käyttäytyvät hillitymmin. Tietysti asia riippuu myös norssin vakituisista opettajista, ja miten opiskelijoita opastetaan kohtamaan erilaisia tilanteita.
Olipa yksi harjoittelija väittänyt että Pietari on Venäjän pääkaupunki - lapset korjasi asian.
Kotona minun lapsi että meidän harjoittelija on ihan tyhmä ja mainitsemani asia ei ole ainoa mitä on mokannut.
Säälin jo etukäteen että tällaisen opettajan joku luokka saa itselleen.
Toisten aineiden harjoittelijat tekevät yhden pitkän harjoittelun ja toisissa taas koulutukseen kuuluu useita harjoittelujas, joissa sitten osallistutaan opetukseen kykyjen mukaan. Päättöharjoittelija hyvinkin itsenäisesti ja kokemattomampi erittäin tuetusti ohjaajan taholta.
Voi olla, että 11 kokemukset pitävät noissa mainitsemissaan reaaliaineissa paikkansa, mutta ainakin minun opettamassani taitoaineessa tuo kuulostaa vähän vieraalta.
joo no mulla ei ole norssista kokemusta auskuista muuta kun reaaliaineissa, joten en osaa muuta arvioida. Voi olla et turhankin negatiivinen kuva tulee. Kyllä musta norssi oli ihan ok koulu. Tosin lukio on muutenkin niin itsenäistä työskentelyä vaativa ja kurssiluontoinen, että varmasti ei voi sit verrata mitä sama tarkottaa peruskoulussa.
Se vielä tuli mieleen, et joskus oli just kätevää kun auskut kierteli siellä luokassa esim. matikassa neuvomassa. Mutta kyllä hitosti häiritsi joskus, kun joku on siinä 20 sentin päässä kyyläämässä jos kirjotan jotai ranskan ainetta ja alkaa vielä kyselemään jotain.
Sekin vielä voi olla mainitsemisen arvoista, että osalle oppilaista auskujen kiusaaminen ja " testaaminen" on suurta hupia. Siihen se tunti meneekin, kun joku neropatti alkaa kyselemään yksityiskohtia jostai sivuseikasta. Ei se norssi mikään eliittilukio ole, vaikka jotkut niin väitti.
Tyttäreni kävi tavallista koulua aiemmin ja muutettuamme oli norssi lähikoulu ja olemme tosi tyytyväisiä.
Opettaja on todella hyvä ja asiansa osaava. Kysyin juuri tyttäreltäni että korjaako opettaja jos harjoittelija tekee jonkun virheen - vastaus oli todellakin.
Omalla opettajalla on vastuu opetuksesta, hänen rooli on ohjata opetusharjoittelijoita. Oma opettaja pitää myös tunteja, joskus harjoittelijat.
Riippunee siitä missä vaiheessa opettajaksi opiskelevien opinnot on kuinka suurta roolia näyttelee heidän tuntinsa.
Lastani ei haittaa vaihtuvat harjoittelijat, tärkeintä on että oma opettaja pysyy.
Laadukkaampaa opetusta on saanut norssissa, opettaja on tasapuolinen. Liekö tämä meidän tuuri sattumaa vai mitä mutta ei vaihdettaisi takaisin entiseen.
Ruoka on todellakin eri listoilta kun kunnan kouluissa, hedelmiä päivittäin samoin useampia leipävaihtoehtoja. Salaatteja on myös useampaa sorttia.
Etuja on, että ryhmäkoot ovat tavallisia kouluja pienempiä, ja toisaalta sijainti on yleensä sellainen, ettei sosiaalisia ongelmia ole ihan hirvittävästi.
Huonoja puolia on harjoittelijoiden määrä, oma opettaja ei pysty muodostamaan ainakaan yläluokilla kovin läheistä suhdetta oppilaisiin, ja oppituntia pitää kuka milloinkin.
Toisaalta harjoittelijat panostavat tunteihinsa, ja omat opet, koska yleisöä on aina, joten opetus on mielenkiintoisempaa kuin tavallisessa koulussa.
Hyvin niissä yleensä pärjätään. Ja valtio syytää niihin rahaa verrattuna kuntiin, joten kaikki välineet ja muut on viimeisen päälle.
toisaalta kiva toisaalta ei
joskus jos oli yhdellä kurssilla monta harjottelijaa, KAIKKI pisti tekemään samat jutut. uskonnossa ilmeisesti korostetaan, ettei saa mainostaa jeesusta kun siellä monet naureskeli kristinuskolle, siis mielestäni epäammattimaista. neutraalihan sen aseenteen pitäis olla.
esim. ranskassa oli oma ope ihan huippu ja sillon harmitti jos sen kurssin piti harjottelijat kokonaan. oli hyviäkin harjottelijoita, joilta oppi, mutta joskus porukka lintsas eikä opettajakaan tuntunut siitä voivan ottaa nokkiinsa, kun se harjottelija oli niin paska.
välillä sitä ihmetteli että eikö ole mitään seulaa että ketä sinne opettajaksi opiskelee. ajan hukkaa. lopulta oma opettaja sit vikoilla tunneilla yritti opettaa kaiken sen mitä niitten muitten ois pitäny jo opettaa.
noh, kai se harjottelu on jossai tehtävä. ja kai siinä hyvin huomaa (toivottavasti tajuavat itsekin), jotka on ihan surkeita ja ketkä taas huippuja.
kyllähän sitä tuli lintsattua enemmän kun oli tällanen auskujakso. ei niitä joka jaksossa ollu. luojalle kiitos siitä, et tunneista sai olla selittämättä pois kolmasosan.
jos harjoittelijat ovat opettaneet samoja asioita tai joku juttu on jäänyt välistä, tunnit suunnitellaan nimittäin ohjatusti, ja oma ope vastaa sisällöstä ja tarkistaa tuntisuunnitelmat.
norssissa joskus oli kyllä kursseja, missä esim. kaikki pisti tekemään ryhmätöitä. aika paskaa tehä samankaltaisia asioita koko kurssin ajan. etenkin kun vihaa ryhmätöitä muutenkin. mut ryhmätyöt tais olla sit jotenkin muodissa.
osa kursseista oli siis aika kehnosti suunniteltuja kokonaisuuksia.
kerran yks enkun ausku jääty ja käveli ulos luokasta. tais olla väärää alaa opiskelemassa se henkilö. muutoinkin joskus siis ne tunnit meni aivan pipariksi kun ne auskut jännitti. änkytti, puhu hiljaa kun hiiret, meni ihan lukkoon jos kysy jotain... ei siinä mitään opi. ennemmin nukkuu kotona. (mutta oli niitä ihan huippujakin sit, joiden tunnit oli tehokkaita ja sinne meni mielellään, eivätkä pienistä kommelluksista hätkähtäneet.)
mutta en mä siis ainakaan pientä lasta tollaseen laittais. lukio on nyt asia erikseen.
11
Olen iloinenen ettei lapseni ole kunnan koulussa- esim. ruoka parempaa. Koulussa hyvä ilmapiiri, ja harjoittelijat ovat mielestäni juuri se kiva lisä opetuksessa.
Normaalikoulujen opettajien vaihtuvuus eli opiskelijoiden pitämien tuntien määrä, kuuluu harjoittelukoulun luonteeseen. Oppilaille se on pääsääntöisesti antoisaa ja he saavat virkistävää vaihtelua ja monipuolista opetusta. Tunnit on suunniteltu, tavoitteet on mietitty yms.
Oma opettaja seuraa ja opetusta ja puuttuu, jos on tarpeen. Hälinöintiä voi olla aina joskus, mutta missäpä koulussa ei olisi? Lapset ovat elävää materiaalia, ja hyvä niin, koska vastakaikuahan opiskelijat tarvitsevat. Siinä on syy, miksi opettajaksi ei voi opiskella kirjekurssilla. Näin meillä alakoulussa, yläkoulun harjoittelijoiden tilanteesta en osaa sanoa.
Nimimerkki: opettajakokemusta, elämänkokemusta ja suvtsevaisuutta