Lue keskustelun säännöt.
4-vuotiaan iltanukutukset yhtä sirkusta
09.06.2019 |
Ennen nukahti helposti eikä ollut mitään kuuluisia "iltavillejä". Nyt viimeiset pari kuukautta ollut ihan yhtä sirkusta koko iltanukahtaminen. Tulee sängystä pois, ärsyttää tahallaan, hakee huomiota, pitää kovaa mekkalaa aina huutamisesta kovaääniseen lauleluun... pissahätä, kakkahätä, nälkä, jano, kerrottava juttu, jalkakipu, sormihaava... miljoona ja yksi asiaa olisi neidillä joka ilta listalla ja huutaa kuin palosireeni kun näihin vaateisiin ei vastata.
Nukutan vieressä, tosin viime aikoina olen lähtenyt kesken kaiken huoneesta, koska minun läsnäolo ei ainakaan rauhoita tilannetta. Tosin ei kyllä ikinä nukahda itsekseen, ennenkuin jossain kohtaa lupaan palata huoneeseen, jos ja kun hän lopettaa pelleilyn.
Vinkkejä? Pelkkä "älä huomioi" ei vaan ole tuottanut tulosta.
Kommentit (13)
Et kirjoittanut, nukkuuko lapsi vielä päiväunia. Oletan, että ei, koska varmasti olisit kokeillut jättää niitä pois?
Mä oon sanonut lapsille, että sitten mennään ulos leikkimään, jos ei pysy sängyssä. Kerran on uhkaus toteutettukin. Muuten meillä on levottomalle kuopukselle auttanut musiikin tai kuunnelmien kuuntelu sängyssä. Areenasta löytyy lasten kuunnelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko lapsen elämässä tapahtunut viimeaikoina jotain, mikä voisi tuon aiheuttaa? Ei ole tarkoitus urkkia, vaan lähinnä etsiä selitystä tuolle muutokselle. Ensimmäisenä tulee mieleen, että joku isompi muutos on tuon laukaissut. Silloin ei auta kuin aika.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä kun lapseni ei toiminut noin.
Onnittelut.
Vierailija kirjoitti:
Onko lapsen elämässä tapahtunut viimeaikoina jotain, mikä voisi tuon aiheuttaa? Ei ole tarkoitus urkkia, vaan lähinnä etsiä selitystä tuolle muutokselle. Ensimmäisenä tulee mieleen, että joku isompi muutos on tuon laukaissut. Silloin ei auta kuin aika.
On ero viime talvena.
yksi ehdotus: oireilu kertoo siitä, että lapsi kokee ettei hän saa päivän aikana tarpeeksi huomiota ja on oppinut, että sen saa sitten illalla heittäytymällä hankalaksi.
Ala siis viettämään enemmän läsnäolevaa aikaa lapsen kanssa yhdessä puuhastellen. Jätä ihan kokeilun vuoksi kännykkä ja netti pois omasta elämästäsi kuukauden ajaksi, ole siihen käytetty aika 100% lapsesi kanssa ja katso eroa. Netissä saat käydä vain laskut maksamassa ja joko illalla tai aamulla max puoli tuntia sosiaalista mediaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ollut samanlaista. Pari ekaa kertaa kun tulo pois huoneestaan pöliseen, vastattiin lyhyesti kysymykseen ja käskettiin tai vietiin takas sänkyyn. Kolmannella kerralla ei puhuttu mitään, talutettiin vaan takas sänkyyn. Siis yhden illan aikana. Saattoi menä 1,5h ennenkun nukahti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko lapsen elämässä tapahtunut viimeaikoina jotain, mikä voisi tuon aiheuttaa? Ei ole tarkoitus urkkia, vaan lähinnä etsiä selitystä tuolle muutokselle. Ensimmäisenä tulee mieleen, että joku isompi muutos on tuon laukaissut. Silloin ei auta kuin aika.
On ero viime talvena.
Okei. Kuulostaisi siltä, että lapsi on nyt alkanut reagoida siihen. On tajunnut, että toinen vanhempi muuttikin pysyvästi pois ja mahdollisesti pelkää että myös sinäkin hylkäät hänet. Yrittäisin päiväsaikaan käsitellä eroa lapsen kanssa, jotta hän saa purettua tunteensa ja kerrottua mahdolliset pelkonsa. 4-vuotias osaa jo sellaista tehdä, kun antaa sille tilaisuuden. Sitten vain sanoin ja teoin osoittamaan, että hylkäämisenpelko on turha, eikä lapsella ole mitään hätää vaikka isi ja äiti eivät asukaan samassa osoitteessa. Lisäksi ehkä vähän ekstrahuomiota ja hellyyttä päivällä, niin ei tarvitse nukkuma-aikaan enää hakea huomiota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä ollut samanlaista. Pari ekaa kertaa kun tulo pois huoneestaan pöliseen, vastattiin lyhyesti kysymykseen ja käskettiin tai vietiin takas sänkyyn. Kolmannella kerralla ei puhuttu mitään, talutettiin vaan takas sänkyyn. Siis yhden illan aikana. Saattoi menä 1,5h ennenkun nukahti.
Tätä taktiikkaa olen lähinnä käyttänyt. On vain todella raskas, koska lapsi on hyvin sinnikäs ja voi tosiaan tulla sieltä huoneesta varmaan lähemmäs sata kertaa. Niin usein, etten edes ole jaksanut laskea... ja toistuu illasta toiseen.
Koska tosiaan, jos hänelle vastailee tai hänen keksintöihin lähtee yhtään mukaan, niin saisi varmaan vastailla aamuyöhön saakka..
Lapsi saa kyllä huomiota, päivittäin, mihinkään 100% illasta aamuun huomioon en nyt vain pysty. Ja toki tiedostan että ero voi vaikuttaa ja pyrin tukemaan lasta tunteissa ym. joka päivä, mutta toisaalta eron jälkeen on tärkeää myös edelleen asettaa rajoja ja pitää niistä kiinni.
Voi olla myös kyse ihan uhmaiästä. Meillä uhma oli aaltoilevaa ja loppui joskus ennen kuin lapsi täytti 5v. Sitkeästi vaan olet jämpti ja näytät olevasi auktoriteetti, niin tuo käytös loppuu ennen pitkää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä, jos kokeilisit mennä muutamana iltana samaan aikaan nukkumaan, tai ainakin omaan sänkyyn. Sieltä voi vastata, että enää ei jutella äitikin nukkuu jo. Ei äidin puuhat ainakaan kiinnostaisi.
Huomioi hyvää/toivottua käytöstä ja jätä vähemmälle huomiolle ei toivottu käytös. Ole lapselle aidosti läsnä ja anna aikaa ennen nukkumaan menoa ja sen jälkeen jämpti nukkumaan meno, ei lapsen hyppyyttämiseen mukaan menoa. Lapsi ei tee sirkusta jos aikuinen ei sitä mahdollista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nukutat siis lapsen viereesi?
Lopettaisin tuon, tuon ikäisen on helpompi rauhoittua, kun saa olla rauhassa. Sitten ottaisin käyttöön jonkun tarrataulukko järjestelmän. Kun yhden yön nukahtaa itsekseen nousematta kertaakaan pois niin saa aamulla tarran, muutamasta tarrasta saa jonkun palkkion vaikka reissun uimahalliin. Tee lapsen kanssa lista asioista mitkä häiritsevät nukahtamista (jano, vessahätä, kutina, halauksen tarve jne.) ja käytte kaikki listan asiat läpi ennen sänkyyn menemistä. Kun sänkyyn on menty ei ikinä tehdä muuta kuin nukahdeta, jos lapsi tulee pois, taltutat hänet takaisin ilman elettäkään. Äläkä mene hänen viereensä nukkumaan. Jos tulee kerrankin pois, ei saa tarraa aamulla.
Lisäksi mieti laitatko lapsen liian aikaisin tai myöhään nukkuun, onko iltatoimet aina samanlaiset, luetteko sadun ja saako lapsi tarpeeksi liikuntaa ja muita virikkeitä.
En tiedä kun lapseni ei toiminut noin.