Kaipaan takaisin lapsuuden ja nuoruuden yksinkertaiseen aikaan.
Ei tarvinnut tietää kaikkea tai osata kaikkea kun joku neuvoi aina tai sai keskittyä vain leikkimiseen tai koulunkäyntiin. Nyt toistakytä vuotta aikuisena niin kaikki on vaikeaa, pitäisi osata kaikkea ja tietää kaikkea, jokaisella elämän osa-alueella on vaikeuksia ja tekisi mieli vain jättää tekemättä suurin osa asioista kun ei vain jaksa ja osaa.
Kommentit (2)
Aikuisen velvollisuuksia on ihan liikaa ja lapsen velvollisuuksia ihan liian olemattomasti. Jos ei opi täyttämään velvollisuuksiaan jo heti pienenä, niin aikuisenakaan ne eivät suju. Eli joko aikuisiltakin kaikki velvollisuudet pois tai sitten lapsille velvollisuudet takas...
Siis esim se, että ennen vanhaan lapset alkoivat tehdä "oikeaa työtä" usein jo viisivuotiaasta. Mummunikin kertoi lapsuudestaan että leikkiä ei saanut vaan isä vahti että jokainen teki koko ajan maatalon töitä.
Perhe, suku ja kyläyhteisö ovat perinteisesti olleet se johon saattaa turvata jos ei itse osaa jotain.