Lue keskustelun säännöt.
Miksi Vanha-Vuosaari on suomen Magein Asuinalue?
Kommentit (11)
Nykymittakaavassa väljää rakentamista. Asunnot pieniä, mutta kaikki neliöt täyskäytössä. 60-luvun hyvä rakentamisen jälki, talot tehtiin kestämään.
Näin ainakin Isovillassaarentiellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eira on paras, suurimman osan elämästäni olen asunut:rauhallinen, kaunis, puistomainen, keskellä, mutta "sivussa".Olen kokeillut muita alueita (Punavuori -hipsterit ja nousukkaat, Töölö-liian vilkas, Samoin Meikku), Ullanlinna, toka valinta.Suomenlinnaakin voisin harkita
Vierailija kirjoitti:
Nykymittakaavassa väljää rakentamista. Asunnot pieniä, mutta kaikki neliöt täyskäytössä. 60-luvun hyvä rakentamisen jälki, talot tehtiin kestämään.
Näin ainakin Isovillassaarentiellä.
Voi kun tulee muistot mieleen, olen asunut Pienen Villasaarentiellä kauan, kauan sitten lapsuudessani :)
Vierailija kirjoitti:
Nykymittakaavassa väljää rakentamista. Asunnot pieniä, mutta kaikki neliöt täyskäytössä. 60-luvun hyvä rakentamisen jälki, talot tehtiin kestämään.
Näin ainakin Isovillassaarentiellä.
Olematta perussuomalainen niin tämän Suomen haluaisin takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykymittakaavassa väljää rakentamista. Asunnot pieniä, mutta kaikki neliöt täyskäytössä. 60-luvun hyvä rakentamisen jälki, talot tehtiin kestämään.
Näin ainakin Isovillassaarentiellä.
Olematta perussuomalainen niin tämän Suomen haluaisin takaisin.
No jos muistelen lapsuuttaani tuolla niin siellä oli hyviä asioita, mutta myös huonoja asioita.
Itse muistan että lähiöihin muutti paljon ihmisiä eri paikoista ja taustoista. Kun muutettiin vastavalmistuneeseen taloon, ihmiset jotenkin kokivat olevansa samaa porukkaa, ja kerrostaloissakin oltiin sosiaalisia ihan eri tavalla kuin nyt. Meidänkin alueen talojen lapset leikkivät yhdessä suuressa porukassa pihoilla. Silloin kuuluisat pihaleikit olivat elävää kulttuuria.
Myös aikuiset olivat sosiaalisempia, esim. mun äiti tapaili vielä 2000-luvun alussa naisia, jotka olivat olleet meidän naapureita Vuosaaressa vuonna 1965.
Elämä oli hitaampaa, joka paikkaan oli pidempi matka. Mutta ehkä stressiä oli vähemmän.
Huonoja asioita oli heikko liikennekulttuuri, tupakointi, jne... Joka paikassa, myös autossa, tupakoitiin. Ei välitetty vaikka lapsia oli autossa. Ei käytetty turvavöitä ja ajettiin miten sattuu, silloin kuoli paljon ihmisiä liikenneonnettomuuksissa, esim. meidän rapussa mun kaveri oli 6-vuotias kun hänen äitinsä menehtyi liikenneonnettomuudessa.
Nopea teollistuminen ja kaupungistuminen tuhosi silloin luontoa. Siihen vasta oikein herättiin tuohon aikaan. Muistan että fosfaattipitoisten pesuaineiden takia vedet saastuivat ja rannat kasvoivat umpeen kaislaa. Monet eläimet alkoivat kuolla Suomestakin sukupuuttoon. Isoisän mökillä saaristossa nähtiin ensi kerran pitkään aikaan 1970-luvulla pesimässä sääksi. Aikaisemmin kanta oli melkein tuhottu. DDT:llä saatiin merikotkatkin lähes tuhottua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykymittakaavassa väljää rakentamista. Asunnot pieniä, mutta kaikki neliöt täyskäytössä. 60-luvun hyvä rakentamisen jälki, talot tehtiin kestämään.
Näin ainakin Isovillassaarentiellä.
Olematta perussuomalainen niin tämän Suomen haluaisin takaisin.
No jos muistelen lapsuuttaani tuolla niin siellä oli hyviä asioita, mutta myös huonoja asioita.
Itse muistan että lähiöihin muutti paljon ihmisiä eri paikoista ja taustoista. Kun muutettiin vastavalmistuneeseen taloon, ihmiset jotenkin kokivat olevansa samaa porukkaa, ja kerrostaloissakin oltiin sosiaalisia ihan eri tavalla kuin nyt. Meidänkin alueen talojen lapset leikkivät yhdessä suuressa porukassa pihoilla. Silloin kuuluisat pihaleikit olivat elävää kulttuuria.
Myös aikuiset olivat sosiaalisempia, esim. mun äiti tapaili vielä 2000-luvun alussa naisia, jotka olivat olleet meidän naapureita Vuosaaressa vuonna 1965.
Elämä oli hitaampaa, joka paikkaan oli pidempi matka. Mutta ehkä stressiä oli vähemmän.
Huonoja asioita oli heikko liikennekulttuuri, tupakointi, jne... Joka paikassa, myös autossa, tupakoitiin. Ei välitetty vaikka lapsia oli autossa. Ei käytetty turvavöitä ja ajettiin miten sattuu, silloin kuoli paljon ihmisiä liikenneonnettomuuksissa, esim. meidän rapussa mun kaveri oli 6-vuotias kun hänen äitinsä menehtyi liikenneonnettomuudessa.
Nopea teollistuminen ja kaupungistuminen tuhosi silloin luontoa. Siihen vasta oikein herättiin tuohon aikaan. Muistan että fosfaattipitoisten pesuaineiden takia vedet saastuivat ja rannat kasvoivat umpeen kaislaa. Monet eläimet alkoivat kuolla Suomestakin sukupuuttoon. Isoisän mökillä saaristossa nähtiin ensi kerran pitkään aikaan 1970-luvulla pesimässä sääksi. Aikaisemmin kanta oli melkein tuhottu. DDT:llä saatiin merikotkatkin lähes tuhottua.
60-luvun Helsingin asuntopulassa pääsy osakkeenomistajaksi silloin uusiin Vuosaaren kerrostaloihin oli muutos parempaan vaikka palvelut sinne tulivatkin paljon jälkijunassa. Muutamaa teollisuuskeskittymää lukuunottamatta suurin osa Suomesta oli tuolloin ja vielä pitkälle 70-lukua enemmän tai vähemmän luonnonolosuhteissa. Erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa.
Tottakai nyt haikailtuihin 60-/70-/80-lukuihin liittyy paljon ikäviäkin piirteitä joita kulunut aika on kullannut. Mutta kyllä niihin vuosiin liittyy hyviäkin puolia joita saa muistella ja verrata nykyaikaan.
Itse olen viettänyt lapsuuteni ja nuoruusvuoteni passiivitupakoijana ilman mitään (vielä) näkyviä terveysvaikutuksia. Joko olen joku erityinen friikkitapaus tai sitten passiivisen tupakoinnin riskejä on vahvasti liioiteltu. Ja ei, en halua kenenkään hengittävän tupakansavua tahtomattaan.
itse asuin 15v pientaloalueella, semmoisessa 230m2 rivarissa. Sitten muutin kotoa ku vanhemmat osti mulle oman asunnon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
itse asuin 15v pientaloalueella, semmoisessa 230m2 rivarissa. Sitten muutin kotoa ku vanhemmat osti mulle oman asunnon.
Hieno homma! Itse jaoin huoneen veljeni kanssa intti-ikään asti.
Ei todellakaan ole. Rämettynyt kolhoosi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
itse asuin 15v pientaloalueella, semmoisessa 230m2 rivarissa. Sitten muutin kotoa ku vanhemmat osti mulle oman asunnon.
Hieno homma! Itse jaoin huoneen veljeni kanssa intti-ikään asti.
Minäkin jaon ensi kahden sisareni kanssa ja myöhemmin yhden. Ne iltasupinat sisarusten on parasta mitä lapsuudesta on mieleen jäänyt. Tai yksi parhaista asioista.
Etenkin ostarin takana oleva metsikkö:D puliveivarit vie kaupan roskiksetkin iltaisin, jää pelkkä vana pskaa