Lukiolaisten liitto tyrmää pakkoruotsin palauttamisen: "tämä on aika käsittämätön temppu"

Kieleet tulisi opetellä varhaiskasvuiässä. Ainakiin niin että se edesautttaisi uuden nkieleen omaksumista.

Vierailija kirjoitti:

Kieleet tulisi opetellä varhaiskasvuiässä. Ainakiin niin että se edesautttaisi uuden nkieleen omaksumista.

Eikä tulisi, vaan tarpeen mukaan. N'est-ce pas?

Melko yllättävää että pakkoruotsista ovat innostuneita ruotsia työkseen opettavat ihmiset?

Muita innostuneita lienee vaikea löytää?

Vierailija kirjoitti:

Melko yllättävää että pakkoruotsista ovat innostuneita ruotsia työkseen opettavat ihmiset?

Muita innostuneita lienee vaikea löytää?

Pakkoruotsittajien liiton puheenjohtaja hihkuu: "Kun jaoin uutisen yhdistyksemme Facebook-sivulle, siellä tuli saman tien toistasataa tykkäystä. Ajatusta pidettiin upeana."

Tempoilevaa koulutuspolitiikkaa. Kukaan ei tiedä, milloin kaikki taas yhtäkkiä muuttuu. En ymmärrä hallituksia lainkaan. Toinen poistaa ja toinen lisää. Toinen määrää, että kieliä yliopistossa opiskelevan tärkein aine on matematiikka. Mitähän vielä?

Esperantoa ei viitsi opiskella kuin omistautuneimmat kielifanit. Ratkaisu: tehdään esperantosta pakollista. jee!

Kouluttamaton alaluokka syntyy kun pitää opiskella yläluokan kieltå pakolla, eikä saa opiskella sivistyskieltä.

Ruotsi ei ole sivistyskieli, sitä opiskellaan vain Suomessa. Ruotsi ei toimi kuten sivistyskielet. Se ei yhdistä kahta vieraskielistä vaan se toimii ainoastaan suomenkielisen ja ruotsinkielisen välillä. Ketkään muut ulkomaalaiset eivät opiskele ruotsia, siksi suomalainen joutuu ojentamaan äidinkielenedun ruotsinkieliselle puhuessaan ruotsia.

Ruotsin kieli ei ole koskaan kuulunut suomalaisten identiteettiin vaan se on aina ollut eliitin pakottama pakkokieli. Ruotsia ei ole koskaan puhuttu sisämaassa siksi on harhautusta väittää että ruotsi olisi kuulunut suomalaiseen identiteettiin.

Vierailija kirjoitti:

Kieleet tulisi opetellä varhaiskasvuiässä. Ainakiin niin että se edesautttaisi uuden nkieleen omaksumista.

Tuo koskee kaikkia kieliä. Onko tämä sinun paras perustelu pakkoruotsille?

Vierailija kirjoitti:

Esperantoa ei viitsi opiskella kuin omistautuneimmat kielifanit. Ratkaisu: tehdään esperantosta pakollista. jee!

Onhan maailmassa jotain sellaisiakin kieliä, joita puhuu enää kaksi ihmistä. Yksi tällainen taitaa olla Meksikossa.

Tehdään niistä pakollisia vuosikausiksi kaikille suomalaisille! Eihän se kunnon oppimista ole jos se ei ole aivan täysin turhaa!

Lukiolaisten tueksi kaikki barrikadeille!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kieleet tulisi opetellä varhaiskasvuiässä. Ainakiin niin että se edesautttaisi uuden nkieleen omaksumista.

Tuo koskee kaikkia kieliä. Onko tämä sinun paras perustelu pakkoruotsille?

Onhan niitä muitakin.

Mikäs se yksi nyt olikaan? Niin, ruotsin avulla pystyy oppimaan kaikkia maailman kieliä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kieleet tulisi opetellä varhaiskasvuiässä. Ainakiin niin että se edesautttaisi uuden nkieleen omaksumista.

Tuo koskee kaikkia kieliä. Onko tämä sinun paras perustelu pakkoruotsille?

Onhan niitä muitakin.

Mikäs se yksi nyt olikaan? Niin, ruotsin avulla pystyy oppimaan kaikkia maailman kieliä!

Juu, ja "Eihän siitä nyt haittaakaan ole!"

Ja "Se on niin helppoakin!"

Kertonee jotain kielen todellisesta tarpeesta, jos pakkoruotsinopettajien puheenjohtajakaan  ei keksi muuta motiivia ruotsin opiskeluun kuin pakottamisen! :)

Kai tossakin taas on joku ryhmä jotka ovat kouluttautuneet opettamaan tuota kieltä ja siksi heidän pitää saada töitä ja muiden on pakko opiskella moista surkeaa sössötystä jota opettajatkaan eivät osaa oikein lausua.Onneksi lapseni ovat jo ohittaneet moiset pakkokoulutukset.

Onhan tuo ruotsinkieli Suomessa erikoinen jäänne menneisyydestä. Se kieli on suomenruotsalaisillakin niin taantunut etteivät osaa oikeasti sitä ruotsia ja käy niin että lapset eivät opi kunnolla natiivin tasolla mitään äidinkieltä. Vappuna kuulin n. 10-vuotiaan suusta Helsingissä "Vi ska titta vad för det räjähti" ja toinen "jag ska bara ilmoittaa"

Paljon hyödyllisempää olisi opiskella vaikka venäjää tai kiinaa kuin ruotsia.

Suomenruotsalaiset muuttaessaan ruotsiin laitetaan puheterapiaan jopa.

Eräs oppilas muuten lukiossa kysyi ruotsinopettajalta että oliko siellä yliopistossa ruotsin sanakokeita. Ruotsinopettaja oli tikahtua nauruun.

Edelleen olen itse sitä mieltä, että meidän olisi hyvä osata kieliä, joita maassamme jotkut ihmiset käyttävät. Suomen perinteisiä kielivähemmistöjä ovat ruotsinkieliset, saamenkieliset (kolme eri kieltä), venäjänkieliset, vironkieliset ja romanit sekä karjalaa puhuvat ja tataaria puhuvat. Nykyään huomattavan isoiksi kieliryhmiksi ovat tulleet myös arabiaa, somaliaa ja englantia puhuvat. Jotta kielivähemmistöt pääsisivät esille tasapuolisesti, olisi mielestäni syytä antaa vaihtoehtoja ruotsin opiskelun rinnalle.

Mielestäni siis ensimmäiseltä luokalta voitaisiin aloittaa englanti ja jo toiselta luokalta aloitettaisiin suomen vähemmistöjen kieliin ja kulttuureihin tutustumiset niin, että alueellisesti painotettaisiin sitä kieltä tai niitä kieliä, joita siellä puhutaan eniten. Pääkaupunkiseudulla valintaa olisi runsaamminkin, Lapissa varmaankin opinnot painottuisivat kolmeen saamen kieleen, rannikkoseudulla ruotsiin, itärajalla karjalaan ja venäjään. Toisesta luokasta lähtien siis opittaisiin perussanastoa (lukusanat, tervehdykset, ohjeistaminen, asiakaspalvelu) niin, että kohtaaminen tällaista kieltä puhuvan kanssa sujuisi luontevasti, vaikka ei mitään imperfektejä tai monimutkaisia lauseita osaisikaan. Tavoitteena ei pidä olla kielen täydellinen hallinta vaan muodostaa vain se kiinnostus peruskoulun aikana. Jatko-opinnoissa ja varsinkin kieliä yliopistossa lukevilla olisi sitten mahdollisuus laajempaan opiskeluun. Parasta tässä olisi myös se, että samalla oppilaat saisivat suvaitsevaisuuskasvatusta ja konkreettisia esimerkkejä kyseisten kielten puhujista, kun koulustakin löytyy joku äidinkielenään sitä puhuva. Saksa/ranska/venäjä/espanja voitaisiin sitten valita neljännellä tai viidennellä luokalla niin kuin kai nytkin ja kahdeksannella luokalla niin kuin nytkin taas uusi kieli.

Vierailija kirjoitti:

Edelleen olen itse sitä mieltä, että meidän olisi hyvä osata kieliä, joita maassamme jotkut ihmiset käyttävät. Suomen perinteisiä kielivähemmistöjä ovat ruotsinkieliset, saamenkieliset (kolme eri kieltä), venäjänkieliset, vironkieliset ja romanit sekä karjalaa puhuvat ja tataaria puhuvat. Nykyään huomattavan isoiksi kieliryhmiksi ovat tulleet myös arabiaa, somaliaa ja englantia puhuvat. Jotta kielivähemmistöt pääsisivät esille tasapuolisesti, olisi mielestäni syytä antaa vaihtoehtoja ruotsin opiskelun rinnalle.

Mielestäni siis ensimmäiseltä luokalta voitaisiin aloittaa englanti ja jo toiselta luokalta aloitettaisiin suomen vähemmistöjen kieliin ja kulttuureihin tutustumiset niin, että alueellisesti painotettaisiin sitä kieltä tai niitä kieliä, joita siellä puhutaan eniten. Pääkaupunkiseudulla valintaa olisi runsaamminkin, Lapissa varmaankin opinnot painottuisivat kolmeen saamen kieleen, rannikkoseudulla ruotsiin, itärajalla karjalaan ja venäjään. Toisesta luokasta lähtien siis opittaisiin perussanastoa (lukusanat, tervehdykset, ohjeistaminen, asiakaspalvelu) niin, että kohtaaminen tällaista kieltä puhuvan kanssa sujuisi luontevasti, vaikka ei mitään imperfektejä tai monimutkaisia lauseita osaisikaan. Tavoitteena ei pidä olla kielen täydellinen hallinta vaan muodostaa vain se kiinnostus peruskoulun aikana. Jatko-opinnoissa ja varsinkin kieliä yliopistossa lukevilla olisi sitten mahdollisuus laajempaan opiskeluun. Parasta tässä olisi myös se, että samalla oppilaat saisivat suvaitsevaisuuskasvatusta ja konkreettisia esimerkkejä kyseisten kielten puhujista, kun koulustakin löytyy joku äidinkielenään sitä puhuva. Saksa/ranska/venäjä/espanja voitaisiin sitten valita neljännellä tai viidennellä luokalla niin kuin kai nytkin ja kahdeksannella luokalla niin kuin nytkin taas uusi kieli.

Mehän olemme EU-maa, joten ”kotimaisia kieliä” olisivat myös mm. saksa ja ranska. Ei saa olla liian impivaaralainen.

Jännä että esim. englanti ei ole pakollinen aine ja silti kaikki panostavat siihen ja kirjoittavat sen yo-kirjoituksissa ilman mitään pakkoa. Olisko syynä esimerkiksi se että englanti on aidosti hyödyllinen kieli osata ja ruotsi taas poikkeuksellisen hyödytön?

Eivätkös ne ruotsinopettajat ,jotka tuosta työllisyystilanteestaan ja sen tulevaisuuden näkymistään ja niiden turvaamisesta  nyt huolehtivat ole kuitenkin äidinkielenään ihan vain meitä suomea puhuvia ihmisiä  täällä ?

Parempi siis ettemme ulota kritiikkiämme asian suhteen kehenkään muihin.

Siis: kehenkään tai mihinkään (tahoon)   oman kieliryhmämme ulkopuolella.

Jos ja kun huomaamme  ensinnäkin sen, että se päätös ottaa ruotsi pakolliseksi peruskoulun opetussuunnitelmaan oli pääosin suomea äidinkielenään puhuvien kansanedustajien aikanaan äänestämä, niin emme voi syyttää sitä Ruotsin valtiota, emmekä edes niitä Suomen valtion kansalaisia, äidinkielenään ruotsia. 

 Näytämme vain siis osaavamme vain purnata  itseämme ja tämän  oman (kuitenkin maassamme kielienemmistönä olevan) ryhmämme aiempien edustajien (huonoja)päätöksiä vastaan .

Sen sijaan, että vaatisimme niiden muuttamista esim. vastaamaan paremmin todellisia kanssakäyntitarpeitamme. ...

Tähän ei voi muuta sanoa kuin ähäkutti. Iso osa nuorista äänesti hallituspuolueita, joten sitä saa mitä tilaa