Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Liikunnanopettajat huomio!
02.06.2019 |
Miksi ainettanne on niin vaikea arvioida ns. yhteinäisten kriteerien pohjalta?
Minulla on kolme sukulaistyttöä samassa koulussa (eri luokilla) ja kaikilla on sama liikunnanopettaja. Kaikilla liikunnannumero on 8.
Tyttö numero 1: Rakastaa liikkumista ja harrastaa urheilua Suomen mestaruustasolla. Ei pidä jalkapallosta eikä koripallosta, joita tunneilla pelataan käytännössä joka tunti mutta yrittää niissä parhaansa, osallistuu aina mutta on saattanut joskus (ainakin seiskaluokalla) sanoa jotain sellaista kuin että ei kai taas koripalloa. Kasilla on yrittänyt parantaa eikä ole onnistunut, nyt päättöarvosana liikunnasta 8 ja koko ysin on yrittänyt kaikkensa, jotta arvosana nousisi. Erittäin kova kunto. Kolmen vuoden aikana kuntoa ei ole testattu kertaakaan, ei juoksua, ei uintia, ei kuntopiiriä, ei mitään. Vain jalkapalloa syksyisin ja keväisin, talvisin koripalloa vähintään ainakin loppuosan tunnista. Erittäin terveelliset elämäntavat.
Tyttö nro 2: päätti juuri kasin. Harrasti koripalloa alakoulun ajan, nyt kaksi vuotta pelaamatta. Ei harrasta mitään urheilua, ei pidä liikunnasta mutta koripallossa on yksi luokkansa parhaita edelleen. On jäänyt kiinni tupakoinnista, merkintöjä siitä, ettei ole liikuntavaatteita mukana ja muutamalla tunnilla ei ole suostunut osallistumaan.
Tyttö nro 3. Kömpelö mutta kiltti. Tekee parhaansa. Ei liikuntataustaa.
Miten kaikilla kolmella on sama numero? Erityisesti näen ison eron kahden ensimmäisen tytön asenteissa ja kyvyissä. Jos 8 on hyvä numero tytölle nro 2, niin kahdella muulla pitäisi ilman muuta olla sitten ysi. On väärin, että yrittää parhaansa ja tekee kaikkensa saadakseen rakastamastaan oppiaineesta hyvän numeron mutta saa saman kuin sellainen, jolla ei ole yritystä muussa kuin yhdessä lajissa.
Kommentit (20)
Liikunnalle on olemassa objeltiivinen asteikko, mutta sitä ei käytetä.
Arvonanan kuuluisi antaa lihaskunnon perusteella eli paljonko saa vedettyä leukoja, tehtyä punnerruksia, vatsalihasliikkeitä jne.
Se on sen sijaan puhdas pälliarvosana. Itsellä ois kuulunu olla kymppi mutta seiskoilla kuljin vuodesta toiseen. Paitsi se vuosi ku sitten löysin sen arvosteluasteikon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi sitä ei sitten käytetä? Eihän muissakaan aineissa arvosana pohjaudu vain yhteen tai kahteen opettajan suosikkiaiheeseen.
Se on se naamakerroinarvosana. Pidin liikunnasta, olin hyvä kaikissa lajeissa paitsi voimistelussa. Opettaja oli himovoimistelija, joten liikunta oli aina 8. Kun sitten opettaja vaihtui, arvosana nousi välittömästi 9.
Vierailija kirjoitti:
Et voi yleistää koskemaan kaikkia liikunnanopettajia.
Ei varmasti koske JOKAISTA Suomen liikunnanopettajaa mutta jo ihan tämän palstankin perusteella aika montaa, isoa osaa. Tuntuu, että sillä kunnolla ei ole mitään merkitystä, ainoastaan sillä, että osaa nuoleskella opettajaa oikealla tavalla. Ymmärrän sen, että yrittämisestä pitäisi palkita, mutta miksi sekin on isolle osalle liikunnanopettajista tosi vaikeaa tai siitä palkitaan vain niitä, jotka eivät ole kovakuntoisia. Aivan kuin se hyvä kunto ja luontainen kiinnostus liikkumista kohtaan olisi jonkinlainen rasite, josta pitää rangaista.
Ykkösellä on se pahin asennevamma, jota mamma tarinassaan siloittelee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko, ettei uintia ole tarjottu, sillä se on opsissa ainoa pakollinen asia liikunnassa. Ehkä tyttö on ilmoittanut, ettei ui, kun on kuukautiset tai ollut pois muulla syyllä? Poissaolot vaikuttavat muutenkin, kun näytöt annetaan tunneilla. Kotona saa jumpata niin paljon kuin huvittaa.
En ole liikunnanopettaja, mutta opsin olen lukenut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et voi yleistää koskemaan kaikkia liikunnanopettajia.
Ei varmasti koske JOKAISTA Suomen liikunnanopettajaa mutta jo ihan tämän palstankin perusteella aika montaa, isoa osaa. Tuntuu, että sillä kunnolla ei ole mitään merkitystä, ainoastaan sillä, että osaa nuoleskella opettajaa oikealla tavalla. Ymmärrän sen, että yrittämisestä pitäisi palkita, mutta miksi sekin on isolle osalle liikunnanopettajista tosi vaikeaa tai siitä palkitaan vain niitä, jotka eivät ole kovakuntoisia. Aivan kuin se hyvä kunto ja luontainen kiinnostus liikkumista kohtaan olisi jonkinlainen rasite, josta pitää rangaista.
Sehän menee juuri päinvastoin. Lajia harrastavalle pamahtaa kymppi tuosta vain, kun taas ne, joilla ei urheiluharrastusta ole saavat korkeintaan kasin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liikunnan ei pitäisi olla arvioitava aine. Vaan muuta opiskelua tukevaa toimintaa.
Vierailija kirjoitti:
Se on se naamakerroinarvosana. Pidin liikunnasta, olin hyvä kaikissa lajeissa paitsi voimistelussa. Opettaja oli himovoimistelija, joten liikunta oli aina 8. Kun sitten opettaja vaihtui, arvosana nousi välittömästi 9.
Juu juu, sinussa, joka olit niin loistava, erinomainen ja poikkeuksellisen lahjakas, ei tietenkään ole hituistakaan vikaa, vaan sillä köyhällä ja kateellisella opettajalla oli asennevamma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En usko, ettei uintia ole tarjottu, sillä se on opsissa ainoa pakollinen asia liikunnassa. Ehkä tyttö on ilmoittanut, ettei ui, kun on kuukautiset tai ollut pois muulla syyllä? Poissaolot vaikuttavat muutenkin, kun näytöt annetaan tunneilla. Kotona saa jumpata niin paljon kuin huvittaa.
En ole liikunnanopettaja, mutta opsin olen lukenut.
En tarkoittanut, ettei olisi ollut uintia vaan että sitä ei arvioitu. Esim. uimisen vaihtoehtona oli pelata salissa koripalloa poikien kanssa. Tämän tietysti ne hyvät koripalloilijat valitsivat eli kaikkien ei ollut pakko uida eikä vaikuttanut arvosanaan. Tytöt nro 1 ja 3 uivat, nro 2 ei. Ylipäätäänkin tunnit rakentuivat niin, että tunnin alussa pelattiin hetken salibandya tai lentopalloa ja sitten lopputunnista koripalloa tai jalkapalloa sellaisella pehmopallolla. Syksyisin harjoiteltiin tunnin alkuosa yleisurheilua, missä ei mitattu mitään tuloksia, ja sen jälkeen pelattiin taas jalkapalloa. Suunnistus tehtiin niin, että kenttäalueen ympäriltä haettiin muutama rasti ja lopputunti taas jalkapalloa. Keväällä pelattiin yksi tunti pesäpalloa ja toisella tunnilla äänestettiin, pelataanko pesäpalloa vai jalkapalloa. Jalkapallo voitti.
Tytön nro 1 äiti on tosiaan kysynyt arviointiperusteita, ja opettaja vastasi (kirjallisena), että tyttö nro 1 on keskinkertainen pallopeleissä eikä siten voi yltää kiitettävään. Ei siis riitä, että on innolla mukana, liikuntavaatteet aina päällä ja tekee kiltisti sen mitä pitääkin vaan pitää myös oikeasti olla taitava pallopeleissä. Ja opettaja siis myönsi, että tyttö nro 1 on tehnyt kaiken, mitä pitääkin, on ollut asenteeltaan positiviinen, ei ole myöhätellyt eikä unohtanut sopivia liikuntakamppeita. Minä en ole tämän tytön äiti mutta riittävän läheinen, jotta olen nähnyt opettajan vastauksen.
No mun tyttö harrastaa kilpatasolla telinevoimistelua. On todella kovakuntoinen mutta oli nilkkavamman vuoksi sivussa yli 2kk eikä voinut liikkatunnilla tehdä välillä mitään, no siitä hyvästä liikunnasta numeroksi 8. Treeneissä pystyi tekemään lihasharjotteita ja venyttelemään vammasta huolimatta mutta ei juoksemaan liikkatunneilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli itsellä yläkoulussa ihan sama, liikunnan opettaja, joka arvioi pärstäkertoimen perusteella. Yläaste aina 8, juoksin, hiihdin, suunnistin, pelasin pesistä parhaiden joukossa, en protestoinut mistään, paitsi pyysin 9 luokan lopussa, ettei minun olisi tarvinnut pelata luokkien välistä pesisottelua, kun jännitin liikaa, niin ope uhkasi pudottaa numeroani, jos en pelaa :(. Kaikki luokalta eivät siis joutuneet pelaamaan siinä joukkueessa, vain määrätyt :(. Olin liian kiltti kertoakseni vanhemmille ja protestoidakseni. Vaihdoin isoimman paikkakunnan lukioon, heti jouluna liikunta nousi yksiin ja keväällä kymppiin ja pysyi siinä koko lukion ajan. Ko. ope piti coopereita yms. testejä, joilla pystyi osoittamaan kuntonsa ja oli muutenkin tosi reilu tyyppi.
Nyt alakoulussa oleva poikani on kertonut, että hänestä tuntuu, ettei liikunnan ope pidä hänestä. Ei osaa oikein kertoa muuta missä se näkyy kuin että tytöille on ehkä kiltimpi kuin pojille. Poika harrastaa vapaa-ajalla jäkistä ja jalkapalloa ja nauttii liikunnasta. Tiedän, ettei häröile, kuuntelee ohjeet ja tekee tunneilla parhaansa. On nyt joka kerran pettynyt lukukauden lopussa, kun todistuksessa lukee että on saavuttanut liikunnan tavoitteet hyvin, kun toivoisi sitä erittäin hyvää, eikä tiedä missä on vika kun arvostelu ei nouse. Ei ole ollut mitään testejä tms, joihin voisi vedota, eli liikunnan numeron muotoutuminen ja arviointi on vain open käsissä. Ainoa keino saada selvyyttä asiaan on open kanssa keskustelu, mikä lieneekin tässä edessä, sillä en halua, että historia toistaa itseään.
Yleisellä tasolla: toisten lasten arvioinnista ette voi tietää. Taustalla voi olla ihan missä oppiaineessa tahansa vaikka hojks, joka on salassapidettävää tietoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosi asia kuitenkin on, että ap ei ole koulussa näiden nuorten mukana eikä ole koskaan nähnyt heitä liikuntatunneilla. Perustaa kaiken vain sen varaan mitä lapset itse kertovat ja haluaisin kyllä nähdä sen lapsen joka ei kerro tuntien tapahtumista niin että se on itselleen edullisin versio joka saa kyseisen lapsen näyttämään uhrilta jota ope kiusaa. Varsinkin tuon 1 lapsen kohdalla tuli vahvasti tunne, että arvosana pitäisi antaa ihan muilla kuin liikuntatuntien näytöillä ja koko numero pitäisi perustaa vapaa-ajan liikuntaan, huolimatta siitä että todellisuudessa voi kiukutella kaikki tunnit. Minulla on lähipiirissä samanlaisia äitejä jotka valittavat lastemme liikunnan opettajasta koska heidän lapsi ei saa kymppiä vaikka pelaa tosissaan jääkiekkoa ja tähtää NHL:ään. Liikuntatunneilla suostuvat osallistumaan vain itselleen mieluisiin lajeihin. Sitten isoon ääneen ihmetellään miksi minun lapsellani on parempi numero vaikka ei pelaa missää joukkueessa.
Itselläni oli liikunta yläasteella 8 tai 9.
Muistan kerran tilanteen kun erittäin epävarma ja pyöreä luokkatoverini oli ilman paria jossakin harjoituksessa. Menin hänen luokseen ja sanoin, että voin olla parisi. Kannustin häntä ja pyrin olemaan mukava kaikille ja tsädäm! Numero muuttui 10. Eli oma opettajani ei niinkään arvostanut sitä että tulisi olla huippu kaikessa, vaan asennetta myös muita kohtaan. Liika kilpailuhenkisyys voi kostautua, jos ei osaa ottaa muita huomioon.
Vierailija kirjoitti:
Tosi asia kuitenkin on, että ap ei ole koulussa näiden nuorten mukana eikä ole koskaan nähnyt heitä liikuntatunneilla. Perustaa kaiken vain sen varaan mitä lapset itse kertovat ja haluaisin kyllä nähdä sen lapsen joka ei kerro tuntien tapahtumista niin että se on itselleen edullisin versio joka saa kyseisen lapsen näyttämään uhrilta jota ope kiusaa. Varsinkin tuon 1 lapsen kohdalla tuli vahvasti tunne, että arvosana pitäisi antaa ihan muilla kuin liikuntatuntien näytöillä ja koko numero pitäisi perustaa vapaa-ajan liikuntaan, huolimatta siitä että todellisuudessa voi kiukutella kaikki tunnit. Minulla on lähipiirissä samanlaisia äitejä jotka valittavat lastemme liikunnan opettajasta koska heidän lapsi ei saa kymppiä vaikka pelaa tosissaan jääkiekkoa ja tähtää NHL:ään. Liikuntatunneilla suostuvat osallistumaan vain itselleen mieluisiin lajeihin. Sitten isoon ääneen ihmetellään miksi minun lapsellani on parempi numero vaikka ei pelaa missää joukkueessa.
Se on totta, etten ole ollut tunneilla, mutta opettaja itse kertoi äidille viestissä, jonka näin, että tyttö on ollut reipas ja kokeillut kaikkia lajeja, liikuntavarusteet on aina mukana ja samoin positiivien asenne (tyttö otti onkeensa seiskan palautteesta, ettei saa nurista lajeista). Tässä siis yritti petrata koko kasin ja ysin, kun seiskalla sai palautetta, että on joillakin tunneilla nurissut, ettei taas sitä koripalloa. Opettajan mukaan ei vain ole riittävän hyvä pelaaja, jotta voisi saada ysin. Kaikki muu siis oli jo kasin lopussa kohdallaan ihan opettajan itsensä mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Liikunnalle on olemassa objeltiivinen asteikko, mutta sitä ei käytetä.
Arvonanan kuuluisi antaa lihaskunnon perusteella eli paljonko saa vedettyä leukoja, tehtyä punnerruksia, vatsalihasliikkeitä jne.Se on sen sijaan puhdas pälliarvosana. Itsellä ois kuulunu olla kymppi mutta seiskoilla kuljin vuodesta toiseen. Paitsi se vuosi ku sitten löysin sen arvosteluasteikon.
Lue sinä pälli se uusi ops.
Rutise sitten, kun tiedät mistä rutiset. Ihan huuhaata pukkaa tekstisi.
Vierailija kirjoitti:
No mun tyttö harrastaa kilpatasolla telinevoimistelua. On todella kovakuntoinen mutta oli nilkkavamman vuoksi sivussa yli 2kk eikä voinut liikkatunnilla tehdä välillä mitään, no siitä hyvästä liikunnasta numeroksi 8. Treeneissä pystyi tekemään lihasharjotteita ja venyttelemään vammasta huolimatta mutta ei juoksemaan liikkatunneilla.
Sen aktiivisuuden koululiikunnnassa tulee näkyä siellä liikuntatunneilla. Ei riitä, että on aktiivinen muualla.
Usein kyllä ne muuallakin aktiiviset ovat aktiivisia liikuntatunneilla ja heillä on usein kiitettävä arvosana. Jos osaa vain sitä yhtä lajia ja vain sen näyttö on kiitettävä, niin miten se voisi riittää kiitettävään arvosanaan koululiikunnasta? Siellä tehdään niin monipuolisesti, että kyllä jyvät akanoista erottua.
Meidän koulussa ainakin on monipuolista.
Koululiikuntaa on eri kuin kilpailukuntoon. Uusi ops ajaa sitä, että koululiikunnan tarkoitus on aktivoida monipuolisesti eikö sen tarkoitus ole palvella kilpaurheilua.
Jos tekee valikoiden tunnilla, niin kaksi on maksimi.
Minun lapseni harrastaa lajia x.
AI, että on koulussa 1500m juoksu.
Wilmassa on merkintä, että ei. Minun lapseni voi osallistua tuohon 1500m juoksuun, kun hänellä on illalla treenit!
💦💦💦💦💦💦💦byää.
Tonniviissataa juosten ja jo kaatuu kilpaurheilijan taival...kun äiti kirjoittaa, että ei saa.
Tällaisia siellä on yksi ja kaksi ja kolme...että ei lapsi sitten vaan saa tehdä mitään liian rasittavaa, kun on kisat tulossa.
HALOO.
Ihme nössilyä ja ylisuojelemista....`urheilijoita’.
Kyllä kunnon urheilijat jaksaa sen koululiikunnan liikkua. Se ei ihan hirveeen rankkaa ole,
Alue: Aihe vapaa
Et voi yleistää koskemaan kaikkia liikunnanopettajia.