Äitinä tunnen olevani todella onnistunut, kun lapseni ovat kympin oppilaita.
Tyttärelläni on tänään lakkiaiset. Olen todella ylpeä hänen yo-todistuksia. Pelkkiä Laudatureja. Nuorempi tyttäreni on vielä peruskoulussa, mutta hänenkin todistus on ylpeyden aihe, keskiarvo on 9.8. Voisi kutsua häntäkin kympin oppilaaksi.
Tyttäreni haaveilevat lääketieteen tohtorin urasta ja toinen haluaisi professoriksi yliopistoon.
Nämä on näitä äitiyden parhaita kokemuksia.
Olen äitiydessä todella onnistunut.
Kommentit (26)
Tällaisia äitejä Suomi tarvitsee etenkin joilla ei ole noussut hattuun. Onnea!
Jotain teit hyvin oikein koska lasten energiat meni siihen työntekoon eikä ihmissuhteista puimiseen.
Omituisen provoavaan sävyyn kirjoitettu mutta jos totta niin onnea niin äidille kun tyttärillekkin. Ja jos tytöillä on isä niin hanellekkin!
Onnea vain sinulle, kympin äiti, mutta erityisesti tyttärillesi, jotka ovat omalla työllään (ja ehkä hyvällä muistillaan) saavuttaneet loistavat arvosanansa.
Itsekin on ylpeä tyttärestäni, joka päätti nyt ala-asteen ja nosti itsensä 9-sarjaan 6. luokan aikana.
Aiemmin mentiin vähän miten sattuu 6-8 välillä.
Ymmärrän hyvin. Rehellisesti sanottuna kokisin itseni kyllä epäonnistuneeksi äitinä, jos lapseni menisi amikseen
Kokeillaan ensin sinne yliopistoon sisään ja opiskellaan muutama vuosi. Sitten voidaan sitä professuuria vilkaista, ok?
Minä mittaan onnistumiseni ihan muissa asioissa. Mutta onnea sinulle jos olet omasi löytänyt. Miten aiot selviytyä siinä vaiheessa kun/jos lapsesi lakkaavat elämästä sinun unelmaasi?
Minun ansiota oli ainoastaan se että kannustin poikaani ja pääsi sinne minne halusi. Ka ei ollut kyllä 10. Vähempikin riittää.
Olen äitinä onnistunut kun lapseni on onnellinen, tuli se onnellissuus mistä vaan.
Minulla on ala-asteella oppilas joka menestyy kaikessa. Tänään minuakin onniteltiin hänen hyvästä todistuksestaan. Kiittelin toki mutta sanoin että minulla ei ole osaa eikä arpaa hänen menestymiseensä, vaan lapsi on hoitanut koulunsa täysin itsenäisesti. Perhe-elämä on ollut ihan kaaosta kokoajan ja jos hänen koulutyönsä olisi ollut millään tavalla minusta kiinni, todistus olisi ollut paljon huonompi.
Onnea ap.n tytölle!
Olen iloinen puolestasi ap ja toivon , että elämänne menee muutenkin hyvin , ilman pahoja yllätyksiä.
Elämä on niin moninaista.
Kyllä vanhemmat saa olla ylpeitä lapsistaan ja heidän saavutuksistaan puhua.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä vanhemmat saa olla ylpeitä lapsistaan ja heidän saavutuksistaan puhua.
Tottakai! Mutta se on säälittävää jos joku mittaa lasten todistuksen kautta omaa äitiyttään ja siinä onnistumista. Surullista suorastaan.
Entä jos tyttäresi tietävät/aavistavat että eivät kelpaa sinulle muuten kuin kympin tyttöinä. Uskaltavatko kertoa sinulle kun joskus epäonnistuvat jossain? Toivottavasti lapsesi eivät uuvu vaatimustesi kanssa. Itselläni ei ole kympin tyttöjä mutta ovat rakkainta maailmassa.
Hih, kukaan tuon ikäinen ei oikeasti halua professoriksi yliopistoon. Ensin tulee jonkin aihealueen kiinnostus ja innostus opiskeluun ja tutkimustyöhön. Professuuri on vanhempien, jo tutkimustyötä ja uraa tehneiden haave, jos on kiinnostunut vaikuttamisesta myös hallinnon ja opetuksen puolella.
Onneksi olkoon! Kyllä ne sinun lapsesi ehtivät vielä kehittää kunnon mielenterveys ongelmat, vanhempien odotuksien aiheuttamien paineiden takia.
Yo-todistuksista. Anteeksi kirjoitusvirhe, nyt alkaa juhlat.