Äitinä tunnen olevani todella onnistunut, kun lapseni ovat kympin oppilaita.
Tyttärelläni on tänään lakkiaiset. Olen todella ylpeä hänen yo-todistuksia. Pelkkiä Laudatureja. Nuorempi tyttäreni on vielä peruskoulussa, mutta hänenkin todistus on ylpeyden aihe, keskiarvo on 9.8. Voisi kutsua häntäkin kympin oppilaaksi.
Tyttäreni haaveilevat lääketieteen tohtorin urasta ja toinen haluaisi professoriksi yliopistoon.
Nämä on näitä äitiyden parhaita kokemuksia.
Olen äitiydessä todella onnistunut.
Kommentit (26)
Oletko sittenkin ylpeä lapsistasi, kun niskaan kasatut odotukset lopulta romahduttavat psyyken? Nimim. se kympin lapsi, nyt kuntoutustuella jo vuosia.
Minunkin lapseni on ns. kympin oppilas, mutta en koe sen tähden olevani hyvä ja onnistunut äiti. Koen onnea, kun katson lapseni silmiin hänen kertoessaan innosta hehkuen jostain omasta mielenkiinnon kohteestaan. Tai kun huomaan hänen tehneen moraalisesti oikean valinnan, vaikka siitä on hänelle itselleen tappiota. Tai kun hän tarjoutuu auttamaan ihmistä, jolta ei voi saada mitään takaisin.
..jne.
Onnea ap, lapsesi ovat saaneet hyvät geenit isältään.
Mikähän on tohtorin ura? En ole koskaan kuullut. Ap voisi itse hiukan opiskella. Se tekee itse kullekin hyvää 😊
Joo, mää ottaisin mieluummin lapset jotka ovat jo tienaamassa esim yrittäjinä, kuin että puolet elämästä opiskeluun ja sitten jonotetaan duunipaikkaa siinä missä muutkin.
Minusta olisi kamalaa jos omat vanhempani olisivat tuolla tavalla eläneet kauttani. Ihan yliopiston lopuilta päädyin käymään, mutta en kokenut painetta heidän kautta.