Miesten rooliodotukset

Pöh. *pyörittelee silmiään*

Luulenpa että ne ennakkoluulot on miehillä itsellään. Naiset tykkää herkistä miehistä. Vieläpä jos on kulturelli ja eläinrakas, niin aina parempi. Liiallisia lihaksiakin monet naiset kammoaa.

Olen huomannut että naiset ihailevat juuri herkkiä taiteellisia miehiä mutta jostain syystä ottavat sen "tavallisen" miehekkään miehen. Miksi? Loppujen lopuksi omaa epävarmuuttaan. Se millaisen kumppanin otat kertoo myös paljon sinusta.

Miksi ei tästä puhuta? Koska naiset ovat, omasta mielestään, se keskusteleva sukupuoli, ja naisia ei kiinnosta kuin kiinnostavat miehet. Muut ovat heille näkymättömiä (paitsi sitten creepyt).

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut että naiset ihailevat juuri herkkiä taiteellisia miehiä mutta jostain syystä ottavat sen "tavallisen" miehekkään miehen. Miksi? Loppujen lopuksi omaa epävarmuuttaan. Se millaisen kumppanin otat kertoo myös paljon sinusta.

Minä "otin" miehen, jonka kanssa kemiat kohtasivat. Ja jos nyt ajattelit jatkaa, että "niinpä niin, ne kemiat eivät koskaan kohtaa herkkien taiteellisten miesten kanssa" niin minun kohdallani olet oikeassa. Minulla on ystävinä valtavan laaja kirjo erilaisia ihmisiä, mutta seksuaalisesti ja parisuhdemielessä minuun ovat aina vedonneet vain tietyn tyyppiset miehet; ehdottomasti pikemmin tukevat kuin hintelät, pituudella ei väliä, ehdottomasti ei bodatut mutta sellaiset tavalliset "biltema-miehet". On elämäni suurimpiin rakkauksiin mahtunut yksi bi-seksuaalinen mieskin. Se, että minun käskettäisiin kiinnostua artikkelin miehestä on sama kuin minä vaatisin miehiä kiinnostumaan Iiu Susirajan tai Saara Särmän tyyppisistä naisista. Jos joku ihmistyyppi ei herätä seksuaalista vetovoimaa niin ei sitä pysty väkisin herättämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut että naiset ihailevat juuri herkkiä taiteellisia miehiä mutta jostain syystä ottavat sen "tavallisen" miehekkään miehen. Miksi? Loppujen lopuksi omaa epävarmuuttaan. Se millaisen kumppanin otat kertoo myös paljon sinusta.

Minä "otin" miehen, jonka kanssa kemiat kohtasivat. Ja jos nyt ajattelit jatkaa, että "niinpä niin, ne kemiat eivät koskaan kohtaa herkkien taiteellisten miesten kanssa" niin minun kohdallani olet oikeassa. Minulla on ystävinä valtavan laaja kirjo erilaisia ihmisiä, mutta seksuaalisesti ja parisuhdemielessä minuun ovat aina vedonneet vain tietyn tyyppiset miehet; ehdottomasti pikemmin tukevat kuin hintelät, pituudella ei väliä, ehdottomasti ei bodatut mutta sellaiset tavalliset "biltema-miehet". On elämäni suurimpiin rakkauksiin mahtunut yksi bi-seksuaalinen mieskin. Se, että minun käskettäisiin kiinnostua artikkelin miehestä on sama kuin minä vaatisin miehiä kiinnostumaan Iiu Susirajan tai Saara Särmän tyyppisistä naisista. Jos joku ihmistyyppi ei herätä seksuaalista vetovoimaa niin ei sitä pysty väkisin herättämään.

p.s. Puolisoni itkee eikä siinä ole mielestäni mitään hävettävää. Ei siinäkään, että tässä yhtenä iltana hän halusi tulla minun kainalooni eikä päinvastoin.

Mutta sitten kun on alettu puhua toksisesta maskuliinisuudesta, niin miehet ovat raivostuneet että naisiako tässä yritetään miehistä tehdä. Ei miehiä voi auttaa, he ovat itse lokeroineet itsensä auttamattoman syvälle omiin odotuksiinsa, ja odotuksiinsa muita kohtaan.

Monenlaisille eri miehille on ottajansa jos osaa täyttää jonkun tietyn roolin tai paikan. Sitten pitää tietysti lisäksi olla tietyssä paikassa oikeaan aikaan.

Kuulostaa ettei kirjoittaja ole löytänyt omia vahvuuksiaan ja asenne omaa sukupuolta kohtaan on kielteinen, mikä kertoo huonoista sosiaalisista taidoista ja muista negatiivisista ominaisuuksista. Naiset todennäköisesti näkevät tuollaisen matelemisen ja mielistelyn läpi, että mies ei pärjää toisten miesten kanssa ja yrittää etsiä turvaa naisista ja naiseudesta. Sama juttu naisilla, jotka kertovat etteivät pärjää naisten kanssa; enemmän se vaikeus kertoo yksilöstä kuin kokonaisesta sukupuolesta. Kenties on jäänyt jotain traumoja päälle kiusaamisesta ja kotioloista ja ne kiusaajat nähdään edelleen kaikissa ihmisissä, jotka edustaa samaa sukupuolta. 

Jos kieltäytyy antamasta ja kehittämästä annettavaa lisäarvoa muille ihmisille, jää sitten syyllistäminen jäljelle. 

Itse ajattelisin myös, että varsinkin miehellä korostuva alistuvuus, suostuvaisuus ym.feminiinisyys voi olla ihan opeteltu tapa, jolla on tarkoitus välttää konflikteja ja epäonnistumisia ja suojella omaa egoa. Tämä on ihan ymmärrettävää jos on taustalla rankkoja kokemuksia ja sosiaalinen asema on alhainen, koska tällöin henkilö alitajuisesti kokee, että hänen on otettava myötäilevä asenne kaikessa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, ettei häntä lytättäisi joko symbolisesti tai kirjaimellisesti. Eli se "feminiinisyys" ei välttämättä ole sen enempää henkilön todellinen minä kuin mikään mukaan, vaan selviytymiskeino, jonka alaisuudessa tai ominaisuudessa ihminen ei oikeasti pääse loistamaan. Siitä tulee jopa kehä, jossa omat vahvuudet eivät myöskään kehity eteenpäin, koska opeteltu tai opetettu heikkous ja negatiivinen omakuva estää tekemästä asioita. 

Kun saa lisää itseluottamusta ja tunne omasta sosiaalisesta asemasta paranee, tuollainen käytös myös vähenee ja samalla suhde omaan sukupuolisuuteen ja tarpeisiin helpottuu myös. 

Siitä huolimatta, onko Tuomas mies, nainen vai jotakin muuta, olen sitä mieltä, että hän on tosi kova valittamaan ja luokittelemaan. Harvalla aikuisella, joka ei ole elänyt jonkinlaisessa erikoisten ihmisten kuplassa, on noin mustavalkoiset käsitykset miehistä, naisista ja siitä, miten muut ihmiset näkevät heidät.

Tuomas on ollut useammakin kerran parisuhteessa, joten hän on saanut huomiota ja rakkautta enemmän kuin moni muu saa koskaan. Tekstistä ja varsinkin kuvista käy selville, että ei hän hyväksyntää ole hakemassa - hän haluaa olla juhlittu ja ylistetty erikoisuudessaan. Rohkenen sanoa, että jos Tuomas lähtee Helsingin keskustaan kävelemään, kukaan suomalainen ei viitsi innostua hänen olemuksestaan. Esimerkiksi minä en voisi oikeastaan vähempää välittää hänen seksuaalisuudestaan ja identiteetistään. Keskuudessamme on aina ollut kaikenlaista kylähullua, joita siedetään oikein hyvin, kunhan nämä eivät tule silmille ja vaadi minulta mitään muuta kuin sitä, että annan heidän olla rauhassa.

Herkillä runopojilla on kysyntää ihan yhtä lailla. Ongelmia tulee siinä vaiheessa, kun herkkä ja eläinrakas runopoika on ulkoisesti lihaksikas ja karvainen körmy

Ainoa ongelma miehenä olemisessa on nykyään se, että feministit ja muu ulkopuolinen porukka yrittää sanella meille, minkälainen miehen pitäisi olla, jotta oltaisiin salonkikelpoisia. Ei saisi enää olla ihan vain mies, siinä itsessään on jo jotain väärää kun se ei ole sama kuin nainen.