miksi palstalla ollaan suhteellisesti harvemmin puolesta mutta tosi usein ja aggressiivisesti vastaan?

Hyvä kysymys, kysypä jotain muuta.

Myötäily ei synnytä keskustelua. Pitää osata provoisoida ja provosoitua.

Vastaajan nro 2 linjoilla olen, tätä on ihan tutkittukin: kiistanalainen ja provosoiva materiaali herättää eniten huomiota ja vastakaikua, ja juuri tätä kautta negatiivisuus pelmahtaa niin nopeasti niin isoihin liekkeihin netissä.

Vierailija kirjoitti:

Myötäily ei synnytä keskustelua. Pitää osata provoisoida ja provosoitua.

Miten myötäily ja provosointi kuuluvat hyvään keskusteluun? Miksi provosoidut jonkun valinnoista?

Vierailija kirjoitti:

Myötäily ei synnytä keskustelua. Pitää osata provoisoida ja provosoitua.

Miksi täällä sitten huudellaan provoa ja poistellaan provosoivia keskusteluja?

Se kertoo vain siitä, että ihmiset eivät pidä ajatuksistasi.

Totta. Nykyään vastakkainasettelu on päivän trendi. Politiikassa kun ollaan enemmän jotain vastaan, kuin niin kuin ennenvanhaan taisteltiin asioiden puolesta.

Vierailija kirjoitti:

Se kertoo vain siitä, että ihmiset eivät pidä ajatuksistasi.

Kertoisiko enemmän siitä ettei uskalleta tuoda esiin ja puolustaa omaa elämäntapaa ihan asiallisin sanakääntein?

Yritätkö kenties puuttua toisten elämään? Älä ylläty jos kaikki eivät halua lähteä siihen mukaan.

Sama ilmiö on havaittavissa muuallakin nettikeskusteluissa. Mitä aggressiivisempi ja kärjekkäämpi kannanotto, sitä enemmän tykkääjiä sille löytyy. Maltillisemmat ja asioiden eri puolia punnitsevat keskustelijat tuntuvat vastaavasti ärsyttävän suurta osaa keskustelijoista ja joutuvat usein ad hominem -hyökkäysten kohteeksi. Ikään kuin nykyään olisi sallittua ainoastaan käpertyminen sinne omaan poteroon huutelemaan äärimielipiteitä.

Kaksi täysin samanmielistä ja toisiaan mielipiteissä myötäilevää tuskin saa kovin mielenkiintoista keskustelua aikaisiksi. Jos olen itse täällä samaa mieltä jonkun kanssa, niin annan hänen kommentilleen yläpeukkua. Ja jos minulla ei ole sanoa mitään uutta näkökulmaa asiaan, niin se sitten jää vain siihen yläpeukkuun.

Silloin kun sitten taas keskustelukumppanilla on erilaisia näkemyksiä kuin minulla, niin keskustelustakin voi muodostua mielenkiintoisempaa. Tosin näissäkin erimielisyystilanteissa kannatan nimenomaan keskustelua, en asiatonta räyhäämistä tai toisten lyttäämistä, en myöskään provosointia. Valitettavan usein kuitenkin täälläkin tulee vastaan sellaista omaan kaikkitietävyyteen perustuvaa asennetta että "asia nyt vain on itestäänselvästi niin kun minä niin sanon" ilman minkäänlaisia perusteluja. Mitäpä noihinkaan sitten sanomaan, kun ei ole mitään argumenttia tai väitettä, mihin tarttua. Varsinkin kun kommentti tulee sillä asenteella, että toinen on tyhmä, kun ei tajua sitä muka itsestäänselvyyttä.