keskenmeno!! Mulla tulee verta, toistaiseksi ei paljon, mutta
selkeätä verta kuitenkin. Viikkoja 8-9..onko tämä lopun alku???
Kommentit (57)
mitään ei ole tehtävissä jos kesken menee...huolihan on suuri, mutta niin on usko ja toivokin. Ap
Tsemppiä! T se kolmen äiti jolla ku
mulla ollut yhteensä 4 raskautta ja KAIKISSA jonkinlaista vuotoa noin rv 6-7. Kaksi raskautta päättyi keskenmenoon ja 2 lasta olen synnyttänyt :) Tiedän, kuinka kurja tunne tuo veren seuraaminen on. Itselläni tuli kammo vessakäyntejä kohtaan. Tämän toisen synnytykseen johtaneen raskauden kohdalla epäiltiin tuulimunaa, koska rv 6+ näkyi vain ruskuaispussi. Olin jo maani myynyt, mutta parin viikon päästä ultrassa näkyi sydämen syke ja viikkoja vastaava sikiö :) Tuolla tuo " tuulimuna" nyt nukkuu sikeästi :)
Onnea raskaudellesi ja toivotaan, että se jatkuu normaalisti. Nyt et voi muuta kuin odottaa... (tiedän, ei lohduta yhtään...)
Huomenna menen lääkäriin ja todellakin toivon ja rukoilen, et tämä olisi jotain muuta kuin keskenmeno. Mitä se keskeytynyt keskenmeno muuten on? en ole koskaan kuullutkaan.
Kirkasta verta ei tullut, vaan rusehtavaa ja veriviiruista. Ihan hyvin meni raskaus.
En usko kaksosraskauteen kohdallani, koska viikolla 6+ jotain ultrassa näkyi vaan yksi. Tosiaan voi olla mahdollista et toinen piileskeli, mutta erittäin asiantunteva lääkäri ultrasi yksityisellä ja uskon, et hän olisi havainnut toisen mahdollisen tulokkaan.
verta lorisi pönttöön eikä megaside riittänyt mihinkään. Kivut olivat valtavat, mutta niin vain sikiö on yhä matkassa ja viikkoja nyt 32:)
Joku verisuoni oli kohdussa revennyt: en meinannut uskoa ultrassa, että sikiö voi hyvin, vaikka vuosin niin, että lääkärikin totesi vuodon olevan todella runsasta, kun lattialle kertyi kunnon lammikko ultratessa.
Kyllähän lääkäri sanoi, että noin raju vuoto lisää km-riskiä, mutta meillä kävi onni.
Eli näinkin tosiaan voi käydä.
Mulla oli kans viikolla 7+ vuotoa. Aluksi tuli kovaa menkkamaista kipua ja sit aloin vuotaa. Vuosin aika reilusti muutaman tunnin, ja sit vuoto alkoi tyrehtyä. Ajattelin, että sinne meni vauva :( No, muutaman päivän tiputteli ja kipuili ja stressasin asiasta koko ajan, kun en voinut olla ihan varma. Nyt ollaan kuitenkin 35 viikolla. Vuodon syyksi lääkäri arveli istukkaa, joka oli alkuun kohdunsuun päällä, mut varmaa syytä vuotoon ja kipuihin ei löytynyt.
Toivottavasti sullakin menee kaikki hyvin.
Tulen sitten tänne joko itkemään tai iloitsemaan. Kiitos kun olette olleet niin kannustavia. Iltaan menee ennen kuin pääsen uutisia kertomaan, mutta kerron varmasti. Olen muutenkin aika yksin tämän raskauden kanssa, joten ihana, että edes täältä löytyy juttuseuraa ja mukana " jännittäjiä" . AP
Voimia, mun raskaus meni kesken 5kk sitten, ja nyt pystyn jo puhumaan siitä ihan, ilman että koko ajan ahdistaa...Eli aika auttaa, ja esikoinen toki, ihan keskenmenon jälkeen tunsin älyttömän kovaa huolta ja suurta rakkautta esikoista kohtaan, valvoin monesti öisin ja vain katselin nukkuvaa lastani, toisaalta peläten että menetän hänetkin ja samalla onnellisena ja kiitollisena että minulla on hänet...
Voimia ap.
Miun raskaus meni kesken 9 päälle viikoin muutama kuukausi sitten, tiedän tunteesi täsmälleen. Spontaani keskenmeno, alkoi edellisenä päivänä rusehtavalla vuodolla ( ei todellakaan punaista ja kirkasta ollut missään vaiheessa ja illasta alkoi alavatsakivut...ei mitkään kovat, ihan pientä vaan joten nukkumaan kävin. Aamulla heräsin siihen että vuotoa tullut runsaasti ( siteen kun laitoin yöksi), ylös noustessani sitten tunsin kuinka jotan hulahti housuihin. Siinähän se odotettu toinen lapsemme oli. Eihän sitä voinut olla katsomattakaan. Tunteet olivat kyllä aivan sekaisin. Vuotoa tuli vielä viikon verran, jälkitarkastukseen menin vasta paria viikkoa myöhemmin kuullakseni että kaiki oli poissa, sen nyt jo kyllä tiesinkin. Alkuun ei todellakaan tuntunut että voimat riittäisi yrittää vielä, mutta nyt jo on alkanut tuntua siltä, että näin vaan kävi, ei tiedä miksi ja en olisi sitä voinut estää. Minulle on helpompi ajatella ettei alkio olut kehittynyt normaalisti ja siksi luonto päätti näin. Toiveissa edelleen pienokainen on, toivottavasti seuraavalla kerralla enemmän onnea mukana. Itse olen havahtunut siihen, että alkuraskauden keskenmenoja tapahtuu paljon, niistä ei vaan juuri puhuta.
Olen viittä vaille hajoamispisteessä, mutta minuutti kerrallaa menen eteenpäin ja jaksan vielä jonain päivänä iloita tästä vähästä, mitä minulla on. Vauva olisi ollut unelmien täyttymys, tulevaisuuden pelastus ja onni minulle ja lapselleni. Nyt kaikki nämä onnenrippeet ovat kadonneet ja suru painaa päälle jatkuvasti. Koitan koota itseäni ja toivon, että joskus kokisin ansaitun onnen tässä elämässä, joka on ollut ennestäänkin rankkaa. Sympatiat kaikille saman kokeneille palstaystäville. ap
Oisin vielä kysynyt, että mistä voisin hakea keskusteluapua tähän suruuni. Minulla on paljon ystäviä, joille puhua, mutta ammattiapua uskon tarvitsevani.
Itkettää, mutta aika parantaa. En tule tänne enää varmaan kommentoimaan tai muutenkaa täällä sivustolla vierailemaan ihan lähiaikoina. Sain jotain ja se ottiin pois. Suru on valtava. Suunnitelmat meni uusiksi. Ap
Tiedän tunteen, kun olen sen kaksi kertaa kokenut. Pahinta on se valtava pettymys, kun odottaa eikä sitten enää odotakaan.... Kaikki lapsen odotuksesta kertyneet ilot kaikkoavat saman tien. Mutta voin sanoa, että aika parantaa. Se on vanha fraasi, mutta se on ainoa mikä tuohon auttaa. Toivottovasti sinulla on kotona tukijoukkoja ja kunhan pahin ahdistus helpottaa niin paras lääke on ihan tavallinen arki ja oman perheen läsnäolo. Kaikkea hyvää sinulle jatkossa! Voimia!
tuntuu tulevan vähän rusehtavaa vuotoa. Mitä ihmettä tämä on?
Itselläni on alkuraskauksissa tullut vuotoa juuri siihen aikaan, kun olisi menkat pitänyt olla. Pari kolme päivää oli sellaista lima/punaista seassa/rusehtavaa vuotoa.
Vuotoa ei ole tullut yhtään lisää sitten eilisen ja tänään ihan ministi sitä ruskeaa. Vatsa on ollut alusta saakka vähän väliä kipeä (siis testin teosta saakka), mutta muuten vointi on ollut tosi hyvä. Ultrassa kävin silloin viikolla kuusi ja kaikki näytti olevan ok. Neuvola ja ultra on parin viikon päästä. Uskon, että kaikki menee sittenkin hyvin, tai ainakin toivon niin.
Pidän teitä ajantasalla:)