Oletteko syöttäneet lapsillenne syöpäpurkkiruokaa?

Pihalla oon.

Tullilaboratorio on löytänyt lasten purkkiruuista Suomessa furaani-nimistä ainetta, jonka epäillään aiheuttavan syöpää.

Lasten purkkiruuista löytyi syöpää aiheuttavaa ainetta

9.1.2008 21:28



Tullilaboratorio on löytänyt lasten purkkiruuista Suomessa furaani-nimistä ainetta, jonka epäillään aiheuttavan syöpää.



Asiasta kertoo Aamulehti verkkosivuillaan.



Lehden mukaan furaania löytyi viime vuoden lopussa myös mm. säilyketölkeistä ja purkkimehuista. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Suomessa tutkittiin furaania elintarvikkeista.



Eniten ainetta löytyi nimenomaan lastenruuista. Tullilaboratorion tutkimuspäällikkö Kalevi Siivinen kertoi lehdelle, ettei lasten ruokailutottumuksia ole silti syytä muuttaa näiden tutkimusten perusteella.



Siivinen perustaa näkemyksensä siihen, että Yhdysvalloissa lastenruoista on löydetty vielä suurempia pitoisuuksia furaania kuin nyt Suomessa, ja Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto otti kannan, että ruokaa voi syödä normaaleja määriä.



Furaanin on todettu aiheuttavan maksasyöpää ja leukemiaa koe-eläimissä. Ihmisten kohdalla asiaa vasta tutkitaan.

ranskalaisten syönti aiheuttaa syöpää ja mikro aiheuttaa syöpää. Kyllähän näitä aina tulee ja menee!!!

Lasten purkkiruoista löytyi syöpää aiheuttavaa furaania



09.01. - 20:56 (Luotu: 20:54)



Elintarvikkeet: Tölkeistä ja purkeista löytyi furaania, mutta ruokia voi kuitenkin syödä



Tullilaboratorio löysi lasten purkkiruoista, säilyketölkeistä ja tölkkimehuista viime vuoden lopussa furaania, jonka epäillään aiheuttavan syöpää.



Suomessa tutkittiin nyt ensi kertaa furaania elintarvikkeista. Tullilaboratorio otti viime vuoden lopussa yhteensä 65 näytettä, joista puolesta löytyi furaania. Myös Elintarviketurvallisuusvirasto aikoo tänä vuonna tutkia noin 50 näytettä.



Eniten furaania löytyi lasten purkkiruoista. Tullilaboratorion tutkimuspäällikkö Kalevi Siivinen sanoo, ettei lasten ruokailutottumuksia ole syytä näiden tutkimusten perusteella vielä hätiköiden muuttaa, vaikka furaania löytyikin Euroopasta tuoduista lastenruoista kohtuullisen suuria määriä.



Lasten tonnikalapastassa furaania oli eniten: 75 mikrogrammaa kilossa. Toiseksi eniten furaania oli pasta ja jauhelihakastike -purkissa: 55 mikrogrammaa kilossa.



Keskimäärin lastenruoissa oli furaania 25 mikrogrammaa kilossa. 21 näytteestä 19:ssä oli furaania. Ruokia ei lämmitetty. Furaani voisi haihtua lämmitettäessä jonkin verran.



Ei vielä rajoja

Varmuudella ei vielä voida sanoa, kuinka suuria määriä ihminen voi syödä furaania vaaratta, sillä asiaa vasta tutkitaan, eikä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA ole vielä antanut normia tai suositusta. Tänä vuonna on odotettavissa joitakin arvioita.



Siivinen perustaa päätelmänsä lastenruokien syömäkelpoisuudesta siihen, että Yhdysvalloissa lastenruoista löydettiin jo vuonna 2004 vielä hieman suurempia pitoisuuksia furaania kuin nyt Suomessa ja Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA otti tuolloin kannan, että ruokaa voi syödä normaaleja määriä.



Kansainvälinen syöväntutkimuskeskus IARC selvitti jo vuonna 1995, että furaani aiheuttaa koe-eläimille suurina pitoisuuksina maksasyöpää ja leukemiaa.



Furaania pavuissakin

Furaania löytyi aikuistenkin ruoista. Kidney-pavuissa sitä oli 30 mikrogrammaa kilossa, soijamakkaroissa 21 mikrogrammaa kilossa ja viikunoita konjakkiliemessä -purkissa 7 mikrogrammaa kilossa. Neljästä säilyketölkistä furaania ei löydetty.



Purkitetuista ateriakastikkeista otettiin kolme näytettä ja furaania löytyi yhdestä vähän.



34 mehunäytteestä furaania oli 10 tölkissä, enimmillään 10 mikrogrammaa kilossa. Mehupulloissa sitä ei ollut.



Tullilaboratorio tutki ruokia, jotka on voitu valmistaa niin, että ruoka on kuumennettu suljetussa purkissa. Tällöin kuumennettaessa syntyvä furaani ei ole haihtunut ilmaan, vaan se on jäänyt purkkiin.



Siivinen muistuttaa, että ruokia on mahdollisuus valmistaa niin, ettei valmistuksessa synny furaania lainkaan, siksi pitoisuuksien selvittäminen on tärkeää.



Mitä on furaani?

Kirkas ja väritön neste, jonka haju muistuttaa eetterin tuoksua.



Kemiallinen yhdiste, joka on laajasti teollisessa käytössä.



Furaania käytetään esimerkiksi lääkkeiden, lakkojen ja maatalouskemikaalien valmistuksessa.



Sitä vapautuu ilmaan tupakanpoltossa, puuta poltettaessa ja autojen pakokaasuista.



Kristiina Tolvanen



Aamulehti

Eiköhän se tule jostain muusta kuin purkkiruuasta

Eipä tullut paha mieli, ei.