Onko täällä ketään, kenen äiti olisi jättänyt?
Tehdään nyt ihan ensiksi selväksi, että en ole se äitihullu. Olen aikuinen, perheellinen nainen, jonka äiti otti hatkat kun olin lapsi. Hän jaksoi vuosikymmenen ja kauemminkin olla on-off-äiti, yleensä off. Kymmenen vuotta hän on ollut hiljaa omasta tahdostaan.
Äitienpäiväviikonloput on minulle täynnä kyyneliä. Joskus mietin, että olisi helpompaa jos hän olisi kuollut. Nainen, jonka äiti on hylännyt, on jotenkin vääränlainen. Vinossa, epä-nainen.
Ja ei, ketään ei tullut häneen tilalleen. Ei äitihahmoja, ei tukihenkilöitä. Kasvoin aikuiseksi yksin, ja tulin äidiksi yksin ilman äitiä. Oloni on joskus ihan karsea.
Kommentit (2)
Eipä minullakaan äitini kanssa ole mitään yhteyttä vaikka parin kilometrin päässä toisistamme asutaan.
Hän ei ede soita koskaan ja kysy kuulumisiani.
Ei fyysisesti jättänyt, mut henkisesti. Vanhempien erotessa, olin 10. Siitä lähtien sain kuulla äidiltä, ettei minun olisi pitänyt syntyä ja pikasin hännen elämänsä.