Miksi lääkärit nykyään ryhtyvät toimenpiteisiin kertomatta potilaalle?
Viime aikojen esimerkkeinä yksi lääkäri ryhtyi kuuntelemaan keuhkojani takaa, tuli vain lähelle ja alkoi repiä paitojani ylöspäin. Toinen oli korvalääkäri joka alkoi imeä korvaani kertomatta mitä aikoo tehdä. Sain suunnilleen slaagin, koska mulla on järkyttävät traumat, kun tulehtuneita korvia lapsena puhkottiin ja imettiin.
Kommentit (11)
Ei saisi vaan kaikessa hoidossa oli se vaipan vaihtoa, pukemista, verikokeita, mitä tahansa pitäisi aina kertoa mitä seuraavaksi tekee. Tee valitus terveyskeskuseen esim. kehitysvammainen voi vaikka lyödä kun tapahtuu yllättäviä asioita, tää on jokaisen turvallisuuden ja oman kehon rajojen kunnioittamista. Jos lääkärin kielitaito ei riitä, niin ei pitäisi saada näitä edes töihin palkata, vaikka tää ilmiö on nykyään uusi normaali.
Mulle on useampaan kertaan tehty muutoksia resepteihin kertomatta siitä mitään. Kiva on ollut yllätys apteekissa. Sitten soitellaan ja selvitellään että mikähän moka tällä kertaa. Ei ookkaan ollut moka, onpahan vaan uusi lääkäri päättänyt muuttaa hoitoa tapaamatta, eikä kukaan ole vaivautunut siitä kertomaan. Onhan se toki täysin turhanaikaista potilasta informoida muuttuneesta hoidosta. Papereihinhan nämä aina muotoilevat asian, että "olemme sopineet siitä sun tästä", vaikka ei olisi mitään sovittu. Mikäli on keskusteltu ja potilas sanoo että ei pidä sitä hyvänä ajatuksena, niin se yhteisymmärryksessä tehty päätös on kuitenkin papereissa ja se on uskottavampi kuin potilaan sana. "Mehän sovittiin tämä näin", on tullut muutamaan kertaan kuultua. Ei ole sovittu, on saneltu, mutta koskaan ei sinne kirjata että vastustuksesta huolimatta lääkärinä päätin näin.
Pitää ottaa hullun leima ja pyytää kirjoittamaan papereihin, ettei voi nykiä kertomatta :)
Pyydän aina naislääkärin, koska miesten kanssa tutkimukset eivät onnistu.
Vierailija kirjoitti:
Mulle on useampaan kertaan tehty muutoksia resepteihin kertomatta siitä mitään. Kiva on ollut yllätys apteekissa. Sitten soitellaan ja selvitellään että mikähän moka tällä kertaa. Ei ookkaan ollut moka, onpahan vaan uusi lääkäri päättänyt muuttaa hoitoa tapaamatta, eikä kukaan ole vaivautunut siitä kertomaan. Onhan se toki täysin turhanaikaista potilasta informoida muuttuneesta hoidosta. Papereihinhan nämä aina muotoilevat asian, että "olemme sopineet siitä sun tästä", vaikka ei olisi mitään sovittu. Mikäli on keskusteltu ja potilas sanoo että ei pidä sitä hyvänä ajatuksena, niin se yhteisymmärryksessä tehty päätös on kuitenkin papereissa ja se on uskottavampi kuin potilaan sana. "Mehän sovittiin tämä näin", on tullut muutamaan kertaan kuultua. Ei ole sovittu, on saneltu, mutta koskaan ei sinne kirjata että vastustuksesta huolimatta lääkärinä päätin näin.
Tämä on valitettavasti huomattu meidän mummon kohdalla. Hän syö 3 eri lääkettä, joista 2 on sydämen vajaatoimintaan ja kolmas särkylääke. Ikäiselleen (91v) aika lailla suppea lääkitys. Joka kerta lääkkeitä hakiessa pitää varmistaa, mitä resepteille on tällä kertaa tehty eli terveyskeskuslääkäri todella potilasta näkemättä vaihtaa lääkettä tai annostusta ja Omakannassa lukee, että potilaan kanssa sovittu. Miten voi sopia, kun kyse on pelkästä reseptin uusimisesta? Viimeksi lääkitys oli puolitettu ja kun siitä soitettiin lääkärille, oli vastaus, että vanhemmiten elimistö muuttuu ja sopeutuu eri tavalla lääkkeisiin, annosta täytyy vähentää lihasmassan vähetessä. Tuloksena oli 2 vko kuluessa sairaalareissu, keuhkot täynnä nestettä (ei kirjaimellisesti). Sairaalassa ihmeteltiin, miksi toimiva lääkitys oli muutettu ja tehtiin uudet hoito-ohjelmat, jotka se terveyskeskuslääkäri kuukautta myöhemmin kumosi ja taas mentiin osastolle.
Tarkoitin siis aloituksellani ihan niitä lääkärin vastaanotolla tehtäviä fyysisiä toimenpiteitä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitin siis aloituksellani ihan niitä lääkärin vastaanotolla tehtäviä fyysisiä toimenpiteitä.
Ap
Itse kyllä kerron etukäteen mitä olen tekemässä. "Tutkitaan seuraavaksi, nostatko paitaa niin kuuntelen sydäntä ja keuhkoja". "Katson korviin, nenään ja nieluun." Mut olisko niin että joku kuvittelee että jos aikuista ihmistä lähestyy verenpainemittari tai korvalamppu kädessä, tämä tietää mitä on edessä?
Hammaslääkärit ovat tässä taitavia, etenkin lasten kanssa. Omassa tk:ssani sekä johtava hammaslääkäri että oikoja alkavat lapselle kertomatta väännellä pihdeillä rautoja tai jopa hioa hampaita. Itse olen terveydenhoitaja, eikä tulisi mieleenkään kohdata lasta noin. Potilaalla ei ole mitään hallinnan tunnetta tilanteessa, kun hänelle vain tehdään asioita yhtään valmistelematta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitin siis aloituksellani ihan niitä lääkärin vastaanotolla tehtäviä fyysisiä toimenpiteitä.
ApItse kyllä kerron etukäteen mitä olen tekemässä. "Tutkitaan seuraavaksi, nostatko paitaa niin kuuntelen sydäntä ja keuhkoja". "Katson korviin, nenään ja nieluun." Mut olisko niin että joku kuvittelee että jos aikuista ihmistä lähestyy verenpainemittari tai korvalamppu kädessä, tämä tietää mitä on edessä?
Käsittääkseni stetoskoopilla voi kuunnella sekä edestä että takaa, joten hieman vaikea tietää minne lääkärini pyrki. Eikä korvia tutkittaessa aina ehdi edes nähdä mitä sinne ollaan tukkimassa, lamppua vai imulaitetta.
Ap
En tiedä mutta saman olen huomannut, käydään selostamatta kiinni. Minulle lääkäri tuikkasi korvalampun korvakäytävään ja kun pelästyneenä heilautin päätäni, alkoi saarnata että tärykalvo olisi voinut puhjeta. Mitäs ei varoittanut!