Lopetin otsan rypistämisen 18-vuotiaana. 40 v minulla sileä otsa.

Minulla oli paha tapa rypistää otsaani, joten otsani näytti íkääni nähden ryppyiseltä ja sain tavastani lievää päänsärkyä. Lopetin rypistelyn ihan vain päätöksellä. Liikuttelin kulmakarvojani silti vähän sivulla otsassa sijaitsevilla lihaksilla.

Botoxia ei tarvita! Voi päättää, minkälaisia ryppyjä tahtoo! Nämä rypyt ovat kauniimpia. Kulmat eivät roiku alhaalla, kun olen treenannut niitä tukevia lihaksia huomaamattani. Otsa on sileä. Tärkeintä on, että päätä ei ole särkenyt. Huomasin, että tiettyä ilmettä ei kannata toistaa, jos en tahdo tästä eteenpäin syveneviä juonteita nenän vieriin. Parempi on hymyillä ja samalla kohottaa poskia.