Leivoin hiukan ja nyt keittiö
on kuin hävityksen kauhistus. Leivon kerran, pari vuodessa, nyt halusin rahkatortun. On hyvin yksinkertainen leivonnainen, mutta tuhrasin tunnin, että sain sen uuniin. Ja käytin ison määrän astioita. Tiski on harjan varassa. Miksi ihmeessä ihminen on näin hullu, että alkaa tuhrata jotain, mitä ei osaa. Lopuksi huomasin vielä ikävän virheen, luulen nyt, ettei torttupohja siksi paistu. Ja perheen pitäisi tuota syödä ja kehuakin, huh. Onko kohtalotovereita?
Kommentit (4)
I feel you, saan myös kunnon mylläkän keittiöön, kun alan jotain leipoa tai laittaa monimutkaisempaa ruokaa.
Meidän astianpesukone levahti neljä vuotta sitten ja sen jälkeen on ollut käsitiski. Olen odotellut keittiöremonttia, joka ei taida ihan heti toteutua.
Mies on sanonut, että astianpesukoneen voisi ostaa, mutta olen ollut hankinnan jarruttelija.
Toisaalta pieni harmitus on ollut, kun ostettiin edelliseen taloon reilut 600€ maksanut astianpesukone. Muutettuamme tänne nykyinen levahti tuossa tuokiossa.
Nyt järjestelen kotona, kun anoppi on tulossa käymään. Hän on kova arvostelemaan, jos on sotkua.
Sitä kaakatusta ei jaksa kuunnella.
Minun täytyy lähteä vielä käymään kaupassa. Blääh, siellä on varmaan kova ryysis. Suunnittelin meneväni ajoissa, mutten olisi ehtinyt siivota, jos olisin lähtenyt.
Mikä tumpelo oikein olet? Eihän tuossa ole ,kuin kolme pestävää kippoa ja vispilä+ lusikka.