Milloin sosiaaliviranomaiset tulevat väkisin kylään?
Tuossa pitkässä köyhyysketjussa mainitaan, että elämänhallintansa menettänyt, syrjäytyvä työtön saa moniammatillista apua, jossa on mukana sosiaalityöntekijä.
Missä vaiheessa syrjäytynyt otetaan pakolla sosiaaliviranomaisten hoiviin? Tarkoitan tilannetta, jossa häntä vain ei saada kiinni puhelimitse eikä hän avaa oveaan. Tullaanko ovesta läpi?
Kommentit (34)
Vierailija kirjoitti:
Yleensä sosiaaliviranomaiset eivät yritä tavoitella ketään puhelimitse tai kirjeitse ilman syytä tai pitää olla aika painava syy. Jos siis ei ole kyse lastensuojelusta vaan aikuissosiaalityöstä, niin he eivät kylläkään kolkuttele kenenkään ovia ellei ole ehkä tilanne että joku on linnoittautunut asuntoonsa eikä poistu sieltä ikinä. Työttömyys on te-toimiston asia, ei aikuissosiaalityön asia. Ehkä, jos jostain syytä henkilö ei ole työkkärin listoilla ja hakee pitkään pelkästään toimeentulotukea voi lähteä kirje aikuissosiaalityölle.
Jos kirjeitä lähetetään jostain syystä (esim. kelalta tulee tieto että hakee pelkkää toimeentulotuke eikä saa työkkärin tukea) ja siihen ei vastaa, ehkä silloin voi joku yrittää olla yhteydessä puhelimitse. Työtön voi olla vaikka kuinka kauan, eikä sitä ala hoitamaan sosiaaliviranomaiset. Aika söpöä sinänsä jos "syrjäytyneet" aikuiset otettaisiin sosiaaliviranomaisen huomaan. Ja mitä ylipäätänsä syrjäytyneellä tarkoitetaan? Suomi on vapaa maa ja jokainen saa elää kutakuinkin kuten haluaa. Muistettakoon se.
Kiitos mielenkiintoisesta vastauksesta. Kyseessä nimenomaan on kotiinsa linnoittautunut ihminen, mutta valitettavasti en voi kirjoittaa tähän täsmennyksiä, jottei häntä tunnisteta. Mutta ilmeisesti pitää olla varsin äärimmäinen tapaus ennen kuin saa pyytämättään tuota mainitsemaani moniammatillista apua.
Ap
Valitettavasti aikuinen ihminen saa itselleen tehdä melko pitkälti mitä vaan ennen kuin kukaan voi asiaan puuttua. Aikuisten kohdalla, vaikka olisi kuinka iso huoli, ei käytännössä mitään mahda, jos ihminen kieltäytyy avusta tai edes tapaamisesta eikä M2-lähetteen kriteerit terveydenhuollon puolella täyty. Joskus tilanteet ovat sellaisia, että terveys-, eläin- tai palosuojeluviranomainen on sitten se, joka asiaan pystyy puuttumaan lainsäädännön puitteissa, jos koti on järkyttävän siivoton, paloturvallisuusriski tai eläimet ovat hoitamatta.
Eivät koskaan, jos kysymys on aikuisesta ihmisestä.
Miksei saa olla kotonaan. Ei kai kuulu sulle
syitä voi olla mm kyvyttömyys huolehtia itsestä, virheellinen lasten kasvatus, mielenterveydelliset häiriöt, huumeet, omaisuuden piilottelu ym
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti aikuinen ihminen saa itselleen tehdä melko pitkälti mitä vaan ennen kuin kukaan voi asiaan puuttua. Aikuisten kohdalla, vaikka olisi kuinka iso huoli, ei käytännössä mitään mahda, jos ihminen kieltäytyy avusta tai edes tapaamisesta eikä M2-lähetteen kriteerit terveydenhuollon puolella täyty. Joskus tilanteet ovat sellaisia, että terveys-, eläin- tai palosuojeluviranomainen on sitten se, joka asiaan pystyy puuttumaan lainsäädännön puitteissa, jos koti on järkyttävän siivoton, paloturvallisuusriski tai eläimet ovat hoitamatta.
Miten on, jos tämä aikuinen, aivan selväjärkinen ja terve mutta muuten pitkäaikaiseen ahdinkoon joutunut henkilö on kertonut selvin sanoin esimerkiksi TE-toimistolle ja Kelalle olevansa itsetuhoinen?
Ap
näissä tapauksissa kela asettaa yleensä holhoajan koska muuten asioita ei saada hoitumaan
Ainoastaan jos kyse on alaikäisistä lapsista, niin voi silloin sosiaalityöntekijät tulla väkisin - siis jos perhe on kieltäytynyt yhteistyöstä ja on vakavia syytöksiä lasten kaltoinkohtelusta tai vaarallisesta ympäristöstä.
Jos on kyse yksinäisestä aikuisesta, niin ei kukaan sinne väkisin tule, paitsi jos henkilö on uhkaillut tehdä itselleen jotain - tai muille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti aikuinen ihminen saa itselleen tehdä melko pitkälti mitä vaan ennen kuin kukaan voi asiaan puuttua. Aikuisten kohdalla, vaikka olisi kuinka iso huoli, ei käytännössä mitään mahda, jos ihminen kieltäytyy avusta tai edes tapaamisesta eikä M2-lähetteen kriteerit terveydenhuollon puolella täyty. Joskus tilanteet ovat sellaisia, että terveys-, eläin- tai palosuojeluviranomainen on sitten se, joka asiaan pystyy puuttumaan lainsäädännön puitteissa, jos koti on järkyttävän siivoton, paloturvallisuusriski tai eläimet ovat hoitamatta.
Miten on, jos tämä aikuinen, aivan selväjärkinen ja terve mutta muuten pitkäaikaiseen ahdinkoon joutunut henkilö on kertonut selvin sanoin esimerkiksi TE-toimistolle ja Kelalle olevansa itsetuhoinen?
Ap
Terve ja itsetuhoinen ei oikein sovi yhteen.
En tiedä tämän hetken ohjetta, mutta aiemmin on ollut ainakin tapana, että jos asiakas alkaa esimerkiksi etuudenhakutilanteessa puhua virkailijalle, että jos en saa tätä niin tapan itseni, niin siinä tapauksessa todetaan, että silloinhan minun täytyy kutsua ambulanssi paikalle. Tällä yleensä erottuu se, joka on oikeasti itsetuhoinen ja se, joka sanoo noin manipuloidakseen työntekijää.
Mutta itsetuhoisuus yhdistettynä psykoottisuuteen on toki pakkohoitolähetteen arvioinnin paikka, eli terveydenhuollon heiniä.
Joskus yhteiskunta joutuu ns noloon tilanteeseen kun asiakas osoittautuukin testeillä fiksummaksi kuin sostt.
Aina pitäis selvittää mitä ihmiselle on tapahtunut eikä ottaa jotain holhoavaa asennetta vain koska haluaa lyödä ihmistä entistä alemmas.
Äänestäkää vassareita!
Vierailija kirjoitti:
näissä tapauksissa kela asettaa yleensä holhoajan koska muuten asioita ei saada hoitumaan
Mä asetan sulle sellaisen holhoajan sulle joka kyttää kun menet töihin ja takas. Lyö turpiin ja kyykyttää. Kysytään sitten miltä sinusta oikein niinkuin kuuluu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti aikuinen ihminen saa itselleen tehdä melko pitkälti mitä vaan ennen kuin kukaan voi asiaan puuttua. Aikuisten kohdalla, vaikka olisi kuinka iso huoli, ei käytännössä mitään mahda, jos ihminen kieltäytyy avusta tai edes tapaamisesta eikä M2-lähetteen kriteerit terveydenhuollon puolella täyty. Joskus tilanteet ovat sellaisia, että terveys-, eläin- tai palosuojeluviranomainen on sitten se, joka asiaan pystyy puuttumaan lainsäädännön puitteissa, jos koti on järkyttävän siivoton, paloturvallisuusriski tai eläimet ovat hoitamatta.
Miten on, jos tämä aikuinen, aivan selväjärkinen ja terve mutta muuten pitkäaikaiseen ahdinkoon joutunut henkilö on kertonut selvin sanoin esimerkiksi TE-toimistolle ja Kelalle olevansa itsetuhoinen?
Ap
Terve ja itsetuhoinen ei oikein sovi yhteen.
En tiedä tämän hetken ohjetta, mutta aiemmin on ollut ainakin tapana, että jos asiakas alkaa esimerkiksi etuudenhakutilanteessa puhua virkailijalle, että jos en saa tätä niin tapan itseni, niin siinä tapauksessa todetaan, että silloinhan minun täytyy kutsua ambulanssi paikalle. Tällä yleensä erottuu se, joka on oikeasti itsetuhoinen ja se, joka sanoo noin manipuloidakseen työntekijää.
Mutta itsetuhoisuus yhdistettynä psykoottisuuteen on toki pakkohoitolähetteen arvioinnin paikka, eli terveydenhuollon heiniä.
Tässä tapauksessa henkilö ei ole mieleltään järkkynyt vaan pahassa taloudellisessa ahdingossa. Hän ei ole kiristänyt virkailijoita uhkaamalla tappaa itsensä, vaan pikemminkin jättänyt tukia kokonaan hakematta täysin korjaamattoman tilanteensa vuoksi; itsemurhan hän on kertonut ainoaksi mahdollisuudekseen päästä tilanteesta pois. Hätäkeskuksesta on soitettu ja poliisikin on kerran käynyt, mutta ovat sitten todenneet, että hätä on suuri mutta toimenpiteitä ei tarvita.
Muita ihmisiä tai eläimiä ei ole, ei päihteitä eikä vaaraa ympäristölle.
Ap
Haluaako tämä henkilö itse jotain apua tilanteeseensa, mutta ei osaa hankkia sitä, vai onko hän haluton mihinkään? Aikuisen ihmisen tahdon vastaisesti voidaan tehdä varsin vähän. Ilmeisesti tuo itsetuhoisuus ei ole ollut kovin akuuttia viranomaisten käydessä tai sitten hän on jotenkin onnistunut piilottelemaan sitä, koska käsittääkseni sen pitäisi kuitenkin aiheuttaa jotain toimenpiteitä, jos ihminen tosissaan aikoo tehdä itselleen jotain. Jos tuollaista aikomusta ei ole, niin sitten saa nököttää kotonaan maailman tappiin asti. Se on toisaalta harmillinen asia tiettyjen ihmisten kannalta, mutta toisaalta hyväkin, että saa itse päättää elämästään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti aikuinen ihminen saa itselleen tehdä melko pitkälti mitä vaan ennen kuin kukaan voi asiaan puuttua. Aikuisten kohdalla, vaikka olisi kuinka iso huoli, ei käytännössä mitään mahda, jos ihminen kieltäytyy avusta tai edes tapaamisesta eikä M2-lähetteen kriteerit terveydenhuollon puolella täyty. Joskus tilanteet ovat sellaisia, että terveys-, eläin- tai palosuojeluviranomainen on sitten se, joka asiaan pystyy puuttumaan lainsäädännön puitteissa, jos koti on järkyttävän siivoton, paloturvallisuusriski tai eläimet ovat hoitamatta.
Miten on, jos tämä aikuinen, aivan selväjärkinen ja terve mutta muuten pitkäaikaiseen ahdinkoon joutunut henkilö on kertonut selvin sanoin esimerkiksi TE-toimistolle ja Kelalle olevansa itsetuhoinen?
Ap
Terve ja itsetuhoinen ei oikein sovi yhteen.
En tiedä tämän hetken ohjetta, mutta aiemmin on ollut ainakin tapana, että jos asiakas alkaa esimerkiksi etuudenhakutilanteessa puhua virkailijalle, että jos en saa tätä niin tapan itseni, niin siinä tapauksessa todetaan, että silloinhan minun täytyy kutsua ambulanssi paikalle. Tällä yleensä erottuu se, joka on oikeasti itsetuhoinen ja se, joka sanoo noin manipuloidakseen työntekijää.
Mutta itsetuhoisuus yhdistettynä psykoottisuuteen on toki pakkohoitolähetteen arvioinnin paikka, eli terveydenhuollon heiniä.
Tässä tapauksessa henkilö ei ole mieleltään järkkynyt vaan pahassa taloudellisessa ahdingossa. Hän ei ole kiristänyt virkailijoita uhkaamalla tappaa itsensä, vaan pikemminkin jättänyt tukia kokonaan hakematta täysin korjaamattoman tilanteensa vuoksi; itsemurhan hän on kertonut ainoaksi mahdollisuudekseen päästä tilanteesta pois. Hätäkeskuksesta on soitettu ja poliisikin on kerran käynyt, mutta ovat sitten todenneet, että hätä on suuri mutta toimenpiteitä ei tarvita.
Muita ihmisiä tai eläimiä ei ole, ei päihteitä eikä vaaraa ympäristölle.
Ap
Ei kuulu sosiaalitoimelle. Akuutisti itsetuhoinen kuuluu psykiatrian alle ja toimitetaan sinne, mikäli pakko on. Kukaan ei tule kotiin tarjoamaan etuuksia, jos niitä itse ei huolehdi hakea. Jos hakemiseen tarvitsee apua, voi varata ajan joko Kelaan tai sosiaalitoimistoon. Toki jos töällaisella ihmisellä on läheisiä, jotka välittävät, niin silloin voivat yrittää toimittaa sinne sosiaalitoimistoon, mutta sieltä ei tulla hakemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti aikuinen ihminen saa itselleen tehdä melko pitkälti mitä vaan ennen kuin kukaan voi asiaan puuttua. Aikuisten kohdalla, vaikka olisi kuinka iso huoli, ei käytännössä mitään mahda, jos ihminen kieltäytyy avusta tai edes tapaamisesta eikä M2-lähetteen kriteerit terveydenhuollon puolella täyty. Joskus tilanteet ovat sellaisia, että terveys-, eläin- tai palosuojeluviranomainen on sitten se, joka asiaan pystyy puuttumaan lainsäädännön puitteissa, jos koti on järkyttävän siivoton, paloturvallisuusriski tai eläimet ovat hoitamatta.
Miten on, jos tämä aikuinen, aivan selväjärkinen ja terve mutta muuten pitkäaikaiseen ahdinkoon joutunut henkilö on kertonut selvin sanoin esimerkiksi TE-toimistolle ja Kelalle olevansa itsetuhoinen?
Ap
Terve ja itsetuhoinen ei oikein sovi yhteen.
En tiedä tämän hetken ohjetta, mutta aiemmin on ollut ainakin tapana, että jos asiakas alkaa esimerkiksi etuudenhakutilanteessa puhua virkailijalle, että jos en saa tätä niin tapan itseni, niin siinä tapauksessa todetaan, että silloinhan minun täytyy kutsua ambulanssi paikalle. Tällä yleensä erottuu se, joka on oikeasti itsetuhoinen ja se, joka sanoo noin manipuloidakseen työntekijää.
Mutta itsetuhoisuus yhdistettynä psykoottisuuteen on toki pakkohoitolähetteen arvioinnin paikka, eli terveydenhuollon heiniä.
Tässä tapauksessa henkilö ei ole mieleltään järkkynyt vaan pahassa taloudellisessa ahdingossa. Hän ei ole kiristänyt virkailijoita uhkaamalla tappaa itsensä, vaan pikemminkin jättänyt tukia kokonaan hakematta täysin korjaamattoman tilanteensa vuoksi; itsemurhan hän on kertonut ainoaksi mahdollisuudekseen päästä tilanteesta pois. Hätäkeskuksesta on soitettu ja poliisikin on kerran käynyt, mutta ovat sitten todenneet, että hätä on suuri mutta toimenpiteitä ei tarvita.
Muita ihmisiä tai eläimiä ei ole, ei päihteitä eikä vaaraa ympäristölle.
Ap
Valitettavasti mitään ei voida pakolla tehdä. Sosiaaliviranomaiset eivät mene pakolla kenenkään kotiin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti aikuinen ihminen saa itselleen tehdä melko pitkälti mitä vaan ennen kuin kukaan voi asiaan puuttua. Aikuisten kohdalla, vaikka olisi kuinka iso huoli, ei käytännössä mitään mahda, jos ihminen kieltäytyy avusta tai edes tapaamisesta eikä M2-lähetteen kriteerit terveydenhuollon puolella täyty. Joskus tilanteet ovat sellaisia, että terveys-, eläin- tai palosuojeluviranomainen on sitten se, joka asiaan pystyy puuttumaan lainsäädännön puitteissa, jos koti on järkyttävän siivoton, paloturvallisuusriski tai eläimet ovat hoitamatta.
Miten on, jos tämä aikuinen, aivan selväjärkinen ja terve mutta muuten pitkäaikaiseen ahdinkoon joutunut henkilö on kertonut selvin sanoin esimerkiksi TE-toimistolle ja Kelalle olevansa itsetuhoinen?
Ap
Kun näistä ilmoittaa eteenpäin, niin poliisi käy paikalla tarkistamassa. Jos henkilö ei apua, niin se on siinä. Kertoo olevansa kunnossa. Samoin käy yksityishenkilöiden ilmoituksille. Aika turhaa. Ja jos ihminen tekee itselleen jotain, niin mielestäni siihen on oikeus. Jos ei halua apua, niin sitten ei.
Minkälaista apua tämä ihminen tarvitsisi? Mmoniammatillinenkin apu on aina JOSTAIN lähtökohdasta. Jos kyse on mielenterveydellisestä ongelmasta, pakkohoito ei tule sosiaalityöntekijöiltä vaan sairaalasta. Jos kyse on jostain muusta terveydellisestä kuin mielenterveyden tai neurologisesta ongelmasta, pakkohoitoa ei ole.
Jos kyse on taloudellisesta kyvyttömyydestä (jota esimerkiksi se, että ei hae itselleen kuuluvia sosiaalitukia eikä yritä järjestellä velkojaan mitenkään), sosiaalitoimi ei tule puuttumaan - mutta omaiset ja läheiset voivat hakea tämmöistä ihmistä edunvalvontaan. Edunvalvoja käy sitten sosiaalityöntekijän kanssa läpi sen, mitä tukia voi saada, miten niitä haetaan ja millaisia maksujärjestelyjä niiden kanssa voidaan tehdä. Mutta tämän aloitteen pitää tulla läheisiltä. Ehkä ap on se tähän tarvittava henkilö. (En suosittele ryhtymään itse edunvalvojaksi. Voi tulla riitoja valvottavan kanssa)
Vierailija kirjoitti:
Minkälaista apua tämä ihminen tarvitsisi? Mmoniammatillinenkin apu on aina JOSTAIN lähtökohdasta. Jos kyse on mielenterveydellisestä ongelmasta, pakkohoito ei tule sosiaalityöntekijöiltä vaan sairaalasta. Jos kyse on jostain muusta terveydellisestä kuin mielenterveyden tai neurologisesta ongelmasta, pakkohoitoa ei ole.
Jos kyse on taloudellisesta kyvyttömyydestä (jota esimerkiksi se, että ei hae itselleen kuuluvia sosiaalitukia eikä yritä järjestellä velkojaan mitenkään), sosiaalitoimi ei tule puuttumaan - mutta omaiset ja läheiset voivat hakea tämmöistä ihmistä edunvalvontaan. Edunvalvoja käy sitten sosiaalityöntekijän kanssa läpi sen, mitä tukia voi saada, miten niitä haetaan ja millaisia maksujärjestelyjä niiden kanssa voidaan tehdä. Mutta tämän aloitteen pitää tulla läheisiltä. Ehkä ap on se tähän tarvittava henkilö. (En suosittele ryhtymään itse edunvalvojaksi. Voi tulla riitoja valvottavan kanssa)
Ei kenellekkään voida asettaa edunvalvojaa, jos on terve ja normaaliälyinen
Tämä on ihan outo ehdotus. Jos on muistisairaus, vakava mt ongelma tai kehitysvamma, sitten edunvalvonta toki
Muutenhan vaikka omaiset voisi esittää edellistä kirjoittajaa edunvalvontaan, jos elää eri tavalla kuin muut. Suomessa ihmisillä on oikeus valita miten elää.
Vierailija kirjoitti:
Minkälaista apua tämä ihminen tarvitsisi? Mmoniammatillinenkin apu on aina JOSTAIN lähtökohdasta. Jos kyse on mielenterveydellisestä ongelmasta, pakkohoito ei tule sosiaalityöntekijöiltä vaan sairaalasta. Jos kyse on jostain muusta terveydellisestä kuin mielenterveyden tai neurologisesta ongelmasta, pakkohoitoa ei ole.
Jos kyse on taloudellisesta kyvyttömyydestä (jota esimerkiksi se, että ei hae itselleen kuuluvia sosiaalitukia eikä yritä järjestellä velkojaan mitenkään), sosiaalitoimi ei tule puuttumaan - mutta omaiset ja läheiset voivat hakea tämmöistä ihmistä edunvalvontaan. Edunvalvoja käy sitten sosiaalityöntekijän kanssa läpi sen, mitä tukia voi saada, miten niitä haetaan ja millaisia maksujärjestelyjä niiden kanssa voidaan tehdä. Mutta tämän aloitteen pitää tulla läheisiltä. Ehkä ap on se tähän tarvittava henkilö. (En suosittele ryhtymään itse edunvalvojaksi. Voi tulla riitoja valvottavan kanssa)
Pakkohoito yms. ei tule kysymykseenkään, koska mielenterveydellistä ongelmaa ei ole. On vain kaiken menettänyt yrittäjä, joka ei jaksa enää.
Hän on hakenut apua ja neuvoja kaikilta työttömyyteen liittyviltä viranomaisilta, omalta pankiltaan ja ainakin kahdesta eri talous- ja velkaneuvonnasta, mutta apua ei anneta joko siksi, että sellaista ei ole, tai siksi, että tämä henkilö putoaa jonkin yksityiskohdan vuoksi siitä joukosta, jolle apu on tarkoitettu. Esimerkiksi velkasaneeraukseen hän ei pääse, koska hänellä ei ole tuloja. Hän lienee niitä ihmisiä, joiden kuoleman jälkeen päivitellään sitä, että kuinka kukaan ei huomannut päältä päin mitään ja miksi kukaan ei tehnyt mitään.
Tältä palstalta saa näemmä joskus ihan oikeita tietoja. Kiitos niistä. Kaiken tämän selvitteleminen ja kokonaiskuvan saaminen viranomaisten nettisivuilta tai edes puhelinpalvelusta olisi ollut käytännössä mahdotonta.
Ap
Yleensä sosiaaliviranomaiset eivät yritä tavoitella ketään puhelimitse tai kirjeitse ilman syytä tai pitää olla aika painava syy. Jos siis ei ole kyse lastensuojelusta vaan aikuissosiaalityöstä, niin he eivät kylläkään kolkuttele kenenkään ovia ellei ole ehkä tilanne että joku on linnoittautunut asuntoonsa eikä poistu sieltä ikinä. Työttömyys on te-toimiston asia, ei aikuissosiaalityön asia. Ehkä, jos jostain syytä henkilö ei ole työkkärin listoilla ja hakee pitkään pelkästään toimeentulotukea voi lähteä kirje aikuissosiaalityölle.
Jos kirjeitä lähetetään jostain syystä (esim. kelalta tulee tieto että hakee pelkkää toimeentulotuke eikä saa työkkärin tukea) ja siihen ei vastaa, ehkä silloin voi joku yrittää olla yhteydessä puhelimitse. Työtön voi olla vaikka kuinka kauan, eikä sitä ala hoitamaan sosiaaliviranomaiset. Aika söpöä sinänsä jos "syrjäytyneet" aikuiset otettaisiin sosiaaliviranomaisen huomaan. Ja mitä ylipäätänsä syrjäytyneellä tarkoitetaan? Suomi on vapaa maa ja jokainen saa elää kutakuinkin kuten haluaa. Muistettakoon se.