Milloin sosiaaliviranomaiset tulevat väkisin kylään?
Tuossa pitkässä köyhyysketjussa mainitaan, että elämänhallintansa menettänyt, syrjäytyvä työtön saa moniammatillista apua, jossa on mukana sosiaalityöntekijä.
Missä vaiheessa syrjäytynyt otetaan pakolla sosiaaliviranomaisten hoiviin? Tarkoitan tilannetta, jossa häntä vain ei saada kiinni puhelimitse eikä hän avaa oveaan. Tullaanko ovesta läpi?
Kommentit (34)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkälaista apua tämä ihminen tarvitsisi? Mmoniammatillinenkin apu on aina JOSTAIN lähtökohdasta. Jos kyse on mielenterveydellisestä ongelmasta, pakkohoito ei tule sosiaalityöntekijöiltä vaan sairaalasta. Jos kyse on jostain muusta terveydellisestä kuin mielenterveyden tai neurologisesta ongelmasta, pakkohoitoa ei ole.
Jos kyse on taloudellisesta kyvyttömyydestä (jota esimerkiksi se, että ei hae itselleen kuuluvia sosiaalitukia eikä yritä järjestellä velkojaan mitenkään), sosiaalitoimi ei tule puuttumaan - mutta omaiset ja läheiset voivat hakea tämmöistä ihmistä edunvalvontaan. Edunvalvoja käy sitten sosiaalityöntekijän kanssa läpi sen, mitä tukia voi saada, miten niitä haetaan ja millaisia maksujärjestelyjä niiden kanssa voidaan tehdä. Mutta tämän aloitteen pitää tulla läheisiltä. Ehkä ap on se tähän tarvittava henkilö. (En suosittele ryhtymään itse edunvalvojaksi. Voi tulla riitoja valvottavan kanssa)
Pakkohoito yms. ei tule kysymykseenkään, koska mielenterveydellistä ongelmaa ei ole. On vain kaiken menettänyt yrittäjä, joka ei jaksa enää.
Hän on hakenut apua ja neuvoja kaikilta työttömyyteen liittyviltä viranomaisilta, omalta pankiltaan ja ainakin kahdesta eri talous- ja velkaneuvonnasta, mutta apua ei anneta joko siksi, että sellaista ei ole, tai siksi, että tämä henkilö putoaa jonkin yksityiskohdan vuoksi siitä joukosta, jolle apu on tarkoitettu. Esimerkiksi velkasaneeraukseen hän ei pääse, koska hänellä ei ole tuloja. Hän lienee niitä ihmisiä, joiden kuoleman jälkeen päivitellään sitä, että kuinka kukaan ei huomannut päältä päin mitään ja miksi kukaan ei tehnyt mitään.
Tältä palstalta saa näemmä joskus ihan oikeita tietoja. Kiitos niistä. Kaiken tämän selvitteleminen ja kokonaiskuvan saaminen viranomaisten nettisivuilta tai edes puhelinpalvelusta olisi ollut käytännössä mahdotonta.
Ap
Kaikki sosiaaliset luotot edellyttävät maksukykyä. Kaverillasi ei ole lainkaan tuloja? Eipä tuossa sen kummasempia sitten. Antaa mennä kaikki velat ulosottoon ja joku, vaikka sinä, autaa toimeentulotuen hakemisessa. Mitä ihmettä muuta muka ajattelit tällaisen ihmisen saavan?
Juuri tuo on ollut viranomaistenkin asenne.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkälaista apua tämä ihminen tarvitsisi? Mmoniammatillinenkin apu on aina JOSTAIN lähtökohdasta. Jos kyse on mielenterveydellisestä ongelmasta, pakkohoito ei tule sosiaalityöntekijöiltä vaan sairaalasta. Jos kyse on jostain muusta terveydellisestä kuin mielenterveyden tai neurologisesta ongelmasta, pakkohoitoa ei ole.
Jos kyse on taloudellisesta kyvyttömyydestä (jota esimerkiksi se, että ei hae itselleen kuuluvia sosiaalitukia eikä yritä järjestellä velkojaan mitenkään), sosiaalitoimi ei tule puuttumaan - mutta omaiset ja läheiset voivat hakea tämmöistä ihmistä edunvalvontaan. Edunvalvoja käy sitten sosiaalityöntekijän kanssa läpi sen, mitä tukia voi saada, miten niitä haetaan ja millaisia maksujärjestelyjä niiden kanssa voidaan tehdä. Mutta tämän aloitteen pitää tulla läheisiltä. Ehkä ap on se tähän tarvittava henkilö. (En suosittele ryhtymään itse edunvalvojaksi. Voi tulla riitoja valvottavan kanssa)
Pakkohoito yms. ei tule kysymykseenkään, koska mielenterveydellistä ongelmaa ei ole. On vain kaiken menettänyt yrittäjä, joka ei jaksa enää.
Hän on hakenut apua ja neuvoja kaikilta työttömyyteen liittyviltä viranomaisilta, omalta pankiltaan ja ainakin kahdesta eri talous- ja velkaneuvonnasta, mutta apua ei anneta joko siksi, että sellaista ei ole, tai siksi, että tämä henkilö putoaa jonkin yksityiskohdan vuoksi siitä joukosta, jolle apu on tarkoitettu. Esimerkiksi velkasaneeraukseen hän ei pääse, koska hänellä ei ole tuloja. Hän lienee niitä ihmisiä, joiden kuoleman jälkeen päivitellään sitä, että kuinka kukaan ei huomannut päältä päin mitään ja miksi kukaan ei tehnyt mitään.
Tältä palstalta saa näemmä joskus ihan oikeita tietoja. Kiitos niistä. Kaiken tämän selvitteleminen ja kokonaiskuvan saaminen viranomaisten nettisivuilta tai edes puhelinpalvelusta olisi ollut käytännössä mahdotonta.
Ap
Kaikki sosiaaliset luotot edellyttävät maksukykyä. Kaverillasi ei ole lainkaan tuloja? Eipä tuossa sen kummasempia sitten. Antaa mennä kaikki velat ulosottoon ja joku, vaikka sinä, autaa toimeentulotuen hakemisessa. Mitä ihmettä muuta muka ajattelit tällaisen ihmisen saavan?
Juuri tuo on ollut viranomaistenkin asenne.
Ap
Jeesaa omasta pussistasi jos haluat, mutta tämä on se suomalainen sosiaaliturva ja sillä mennään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkälaista apua tämä ihminen tarvitsisi? Mmoniammatillinenkin apu on aina JOSTAIN lähtökohdasta. Jos kyse on mielenterveydellisestä ongelmasta, pakkohoito ei tule sosiaalityöntekijöiltä vaan sairaalasta. Jos kyse on jostain muusta terveydellisestä kuin mielenterveyden tai neurologisesta ongelmasta, pakkohoitoa ei ole.
Jos kyse on taloudellisesta kyvyttömyydestä (jota esimerkiksi se, että ei hae itselleen kuuluvia sosiaalitukia eikä yritä järjestellä velkojaan mitenkään), sosiaalitoimi ei tule puuttumaan - mutta omaiset ja läheiset voivat hakea tämmöistä ihmistä edunvalvontaan. Edunvalvoja käy sitten sosiaalityöntekijän kanssa läpi sen, mitä tukia voi saada, miten niitä haetaan ja millaisia maksujärjestelyjä niiden kanssa voidaan tehdä. Mutta tämän aloitteen pitää tulla läheisiltä. Ehkä ap on se tähän tarvittava henkilö. (En suosittele ryhtymään itse edunvalvojaksi. Voi tulla riitoja valvottavan kanssa)
Ei kenellekkään voida asettaa edunvalvojaa, jos on terve ja normaaliälyinen
Tämä on ihan outo ehdotus. Jos on muistisairaus, vakava mt ongelma tai kehitysvamma, sitten edunvalvonta toki
Muutenhan vaikka omaiset voisi esittää edellistä kirjoittajaa edunvalvontaan, jos elää eri tavalla kuin muut. Suomessa ihmisillä on oikeus valita miten elää.
Joo, mut ihminen EI OLE terve ja normaaliälyinen, jos se ei hae itselleen kuuluvia sosiaalitukia, vaikka rahaa elämiseen ei ole, vaan uhkailee vain menevänsä junan alle. TÄmmöinen ihminen on menettänyt elämänhallintansa (todennäköisesti masennuksen takia, mahdollisesti päihteiden tai masennukseen tai äpäihteisiin liittyvän dementian takia) ja, kyllä, HÄNET VOIDAAN MÄÄRÄTÄ EDUNVALVONTAAN. Ehdotus ei ole ollenkaan outo, vaan juuri näin pitäisi toimia.
SUomessa voi elää niin kuin haluaa, mutta silloin ei pidä uhota tappavansa itsensä, eikä pidä rasittaa sillä muita. Eikä pidä ottaa velkaa ja rasitta velkojaa.
Vierailija kirjoitti:
Ainoastaan jos kyse on alaikäisistä lapsista, niin voi silloin sosiaalityöntekijät tulla väkisin - siis jos perhe on kieltäytynyt yhteistyöstä ja on vakavia syytöksiä lasten kaltoinkohtelusta tai vaarallisesta ympäristöstä.
Jos on kyse yksinäisestä aikuisesta, niin ei kukaan sinne väkisin tule, paitsi jos henkilö on uhkaillut tehdä itselleen jotain - tai muille.
Ainoa joka voi tulla ovesta sisään ilman kutsua on poliisi. Sos toimi odottaa kiltisti ovella kunnes asukas tai poliisi pyytää peremmälle.
Palokunta menee myös kutsumatta jos asunto on tulessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkälaista apua tämä ihminen tarvitsisi? Mmoniammatillinenkin apu on aina JOSTAIN lähtökohdasta. Jos kyse on mielenterveydellisestä ongelmasta, pakkohoito ei tule sosiaalityöntekijöiltä vaan sairaalasta. Jos kyse on jostain muusta terveydellisestä kuin mielenterveyden tai neurologisesta ongelmasta, pakkohoitoa ei ole.
Jos kyse on taloudellisesta kyvyttömyydestä (jota esimerkiksi se, että ei hae itselleen kuuluvia sosiaalitukia eikä yritä järjestellä velkojaan mitenkään), sosiaalitoimi ei tule puuttumaan - mutta omaiset ja läheiset voivat hakea tämmöistä ihmistä edunvalvontaan. Edunvalvoja käy sitten sosiaalityöntekijän kanssa läpi sen, mitä tukia voi saada, miten niitä haetaan ja millaisia maksujärjestelyjä niiden kanssa voidaan tehdä. Mutta tämän aloitteen pitää tulla läheisiltä. Ehkä ap on se tähän tarvittava henkilö. (En suosittele ryhtymään itse edunvalvojaksi. Voi tulla riitoja valvottavan kanssa)
Pakkohoito yms. ei tule kysymykseenkään, koska mielenterveydellistä ongelmaa ei ole. On vain kaiken menettänyt yrittäjä, joka ei jaksa enää.
Hän on hakenut apua ja neuvoja kaikilta työttömyyteen liittyviltä viranomaisilta, omalta pankiltaan ja ainakin kahdesta eri talous- ja velkaneuvonnasta, mutta apua ei anneta joko siksi, että sellaista ei ole, tai siksi, että tämä henkilö putoaa jonkin yksityiskohdan vuoksi siitä joukosta, jolle apu on tarkoitettu. Esimerkiksi velkasaneeraukseen hän ei pääse, koska hänellä ei ole tuloja. Hän lienee niitä ihmisiä, joiden kuoleman jälkeen päivitellään sitä, että kuinka kukaan ei huomannut päältä päin mitään ja miksi kukaan ei tehnyt mitään.
Tältä palstalta saa näemmä joskus ihan oikeita tietoja. Kiitos niistä. Kaiken tämän selvitteleminen ja kokonaiskuvan saaminen viranomaisten nettisivuilta tai edes puhelinpalvelusta olisi ollut käytännössä mahdotonta.
Ap
Siis eihän ajatus voi olla, että joku maksaisi hänen velkansa noin vain ja siitä sitten vain uutta tekemään (toista huonoa yritystä perustemaan yms). Homma menee tässä tapauksessa niin, että hän hakee nyt kaikkia niitä tukia, mitä voi saada (peruspäiväraha tai työmarkkinatuki, toimeentulotuki) ja ulosotto määrätään sen jälkeen tietyksi osuudeksi niistä. Hän elää suojaosalla ja hakee töitä. Kun hän saa töitä, hän voi päästä velkajärjestelyyn. Aijoo, siinäkin pitää kolme vuotta elää aika lailla minimillä. Sekin on varmaan liikaa vaadittu - siitä hyvästä, saa jättää pulaan kaikki ne toiset yrittäjät, joitka eivät saa palkkaa työstään tai korvauksia materiaaleistaan kun tämä "kaikkensa menettänyt" ei maksa mitä on aikanaan luvannut.
Wikipedia kertoo ainakin pääpiirteissään oikein tahdonvastaisesta hoidosta:
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Tahdosta_riippumaton_psykiatrinen_saira…
Itsemurhan uhka täyttää nuo kriteerit, ja jos sellaista on niin poliisi ja/tai ambulanssi tulee paikalle ja ohjaa sairaalaan. Kyseessä pitää kuitenkin olla välitön uhka, eikä esim. itsemurhasta puhuminen sinällään täytä noita kriteerejä. Poliisit ovat siis ilmeisesti toimineet aivan oikein.
Jos ap:n läheinen itse haluaa hakea apua, hän voi ottaa yhteyttä psykiatrialle - jos tuntuu, ettei jaksa, voi ihan suoraan mennä päivystykseen paikalle.
Mikäli läheinen ei ole halukas hoitoon mutta ap:llä on iso huoli, voi ap myös soittaa itse johonkin kiireettömään hoidontarvepalveluun - joko psykiatrialle tai ihan tavan terveyskeskukseen - ja kertoa huolestaan ja tilanteesta. Sieltä saattaa saada hyviä neuvoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkälaista apua tämä ihminen tarvitsisi? Mmoniammatillinenkin apu on aina JOSTAIN lähtökohdasta. Jos kyse on mielenterveydellisestä ongelmasta, pakkohoito ei tule sosiaalityöntekijöiltä vaan sairaalasta. Jos kyse on jostain muusta terveydellisestä kuin mielenterveyden tai neurologisesta ongelmasta, pakkohoitoa ei ole.
Jos kyse on taloudellisesta kyvyttömyydestä (jota esimerkiksi se, että ei hae itselleen kuuluvia sosiaalitukia eikä yritä järjestellä velkojaan mitenkään), sosiaalitoimi ei tule puuttumaan - mutta omaiset ja läheiset voivat hakea tämmöistä ihmistä edunvalvontaan. Edunvalvoja käy sitten sosiaalityöntekijän kanssa läpi sen, mitä tukia voi saada, miten niitä haetaan ja millaisia maksujärjestelyjä niiden kanssa voidaan tehdä. Mutta tämän aloitteen pitää tulla läheisiltä. Ehkä ap on se tähän tarvittava henkilö. (En suosittele ryhtymään itse edunvalvojaksi. Voi tulla riitoja valvottavan kanssa)
Ei kenellekkään voida asettaa edunvalvojaa, jos on terve ja normaaliälyinen
Tämä on ihan outo ehdotus. Jos on muistisairaus, vakava mt ongelma tai kehitysvamma, sitten edunvalvonta toki
Muutenhan vaikka omaiset voisi esittää edellistä kirjoittajaa edunvalvontaan, jos elää eri tavalla kuin muut. Suomessa ihmisillä on oikeus valita miten elää.
Edunvalvonta on aina oikeuden päätös, ei sinne vain haeta ja päästä, perusteet arvioidaan ja käräjöoikeus päättää.
Vierailija kirjoitti:
Pakkohoito yms. ei tule kysymykseenkään, koska mielenterveydellistä ongelmaa ei ole. On vain kaiken menettänyt yrittäjä, joka ei jaksa enää.
Ap
Kuulostaa kyllä kovastikin siltä, että mukana on mielenterveydellistä ongelmaa. Käytännössä kaikilla kotiinsa eristäytyvillä on masennusta ja lisäksi jotain muuta mielenterveysongelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkohoito yms. ei tule kysymykseenkään, koska mielenterveydellistä ongelmaa ei ole. On vain kaiken menettänyt yrittäjä, joka ei jaksa enää.
Ap
Kuulostaa kyllä kovastikin siltä, että mukana on mielenterveydellistä ongelmaa. Käytännössä kaikilla kotiinsa eristäytyvillä on masennusta ja lisäksi jotain muuta mielenterveysongelmaa.
Varmastikin hyötyisi psykiatrilla käynnistä ja masennuslääkityksestä. Voithan ap tiedustella lähtisikö hän lääkäriin, jos hommaat ajan ja viet hänet vastaanotolle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkälaista apua tämä ihminen tarvitsisi? Mmoniammatillinenkin apu on aina JOSTAIN lähtökohdasta. Jos kyse on mielenterveydellisestä ongelmasta, pakkohoito ei tule sosiaalityöntekijöiltä vaan sairaalasta. Jos kyse on jostain muusta terveydellisestä kuin mielenterveyden tai neurologisesta ongelmasta, pakkohoitoa ei ole.
Jos kyse on taloudellisesta kyvyttömyydestä (jota esimerkiksi se, että ei hae itselleen kuuluvia sosiaalitukia eikä yritä järjestellä velkojaan mitenkään), sosiaalitoimi ei tule puuttumaan - mutta omaiset ja läheiset voivat hakea tämmöistä ihmistä edunvalvontaan. Edunvalvoja käy sitten sosiaalityöntekijän kanssa läpi sen, mitä tukia voi saada, miten niitä haetaan ja millaisia maksujärjestelyjä niiden kanssa voidaan tehdä. Mutta tämän aloitteen pitää tulla läheisiltä. Ehkä ap on se tähän tarvittava henkilö. (En suosittele ryhtymään itse edunvalvojaksi. Voi tulla riitoja valvottavan kanssa)
Pakkohoito yms. ei tule kysymykseenkään, koska mielenterveydellistä ongelmaa ei ole. On vain kaiken menettänyt yrittäjä, joka ei jaksa enää.
Hän on hakenut apua ja neuvoja kaikilta työttömyyteen liittyviltä viranomaisilta, omalta pankiltaan ja ainakin kahdesta eri talous- ja velkaneuvonnasta, mutta apua ei anneta joko siksi, että sellaista ei ole, tai siksi, että tämä henkilö putoaa jonkin yksityiskohdan vuoksi siitä joukosta, jolle apu on tarkoitettu. Esimerkiksi velkasaneeraukseen hän ei pääse, koska hänellä ei ole tuloja. Hän lienee niitä ihmisiä, joiden kuoleman jälkeen päivitellään sitä, että kuinka kukaan ei huomannut päältä päin mitään ja miksi kukaan ei tehnyt mitään.
Tältä palstalta saa näemmä joskus ihan oikeita tietoja. Kiitos niistä. Kaiken tämän selvitteleminen ja kokonaiskuvan saaminen viranomaisten nettisivuilta tai edes puhelinpalvelusta olisi ollut käytännössä mahdotonta.
Ap
Siis eihän ajatus voi olla, että joku maksaisi hänen velkansa noin vain ja siitä sitten vain uutta tekemään (toista huonoa yritystä perustemaan yms). Homma menee tässä tapauksessa niin, että hän hakee nyt kaikkia niitä tukia, mitä voi saada (peruspäiväraha tai työmarkkinatuki, toimeentulotuki) ja ulosotto määrätään sen jälkeen tietyksi osuudeksi niistä. Hän elää suojaosalla ja hakee töitä. Kun hän saa töitä, hän voi päästä velkajärjestelyyn. Aijoo, siinäkin pitää kolme vuotta elää aika lailla minimillä. Sekin on varmaan liikaa vaadittu - siitä hyvästä, saa jättää pulaan kaikki ne toiset yrittäjät, joitka eivät saa palkkaa työstään tai korvauksia materiaaleistaan kun tämä "kaikkensa menettänyt" ei maksa mitä on aikanaan luvannut.
Ohhoh, nyt suhtaudut tähän aika tavalla tunteella ja arvaillen vastoin parempaa tietoasi. Tämä yrittäjä ei ole saattanut pulaan ketään yrittäjää tai muutakaan ihmistä, vain itsensä. Mene muualle, ole hyvä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkohoito yms. ei tule kysymykseenkään, koska mielenterveydellistä ongelmaa ei ole. On vain kaiken menettänyt yrittäjä, joka ei jaksa enää.
Ap
Kuulostaa kyllä kovastikin siltä, että mukana on mielenterveydellistä ongelmaa. Käytännössä kaikilla kotiinsa eristäytyvillä on masennusta ja lisäksi jotain muuta mielenterveysongelmaa.
Ei ole, vain uupumus. Mielenterveydestä voidaan puhua vain siltä kannalta, että tämä ihminen istuu kotonaan kirjoittamassa hulluna työhakemuksia. Hän on aina viihtynyt omissa oloissaan keskivertoa paremmin, mutta kun ulko-oven lukkopesän ja varmuuslukon viereen ilmestyy ensin turvaketju ja sitten työntösalpa, ahdistus kodin menettäisestä on aika kova.
Ap
Minulle ollaan lähetty kirje sossusta, kun jouduin karenssiin kun en mennyt yhteen työkkärin järjestämään juttuun mukaan. Kysyivät myös sitä miksi en ole hakenut toimeentulotukea, mutta minulla on niin paljon säästöjä etten usko tukea saavani. Olen nuori ihminen ja hakenut kyllä opiskelemaan, mutta en ole vielä ainakaan päässyt ja samalla olen myös ollut työtön aika pitkään. Koin silti ne yhteyden otot aika alentaviksi ja tavallaan pelästyin kyllä, että tulevat ihan oikeasti tänne käymään. Lähetin sinne sitten viestiä missä kerroin asioistani ja asia ainakin vielä hoitui sillä. En tiedä sitten jatkossa tarkkailevatko minua edelleen. Ei ole mikään mukava tilanne kyllä ja siinä mielessä koen itseni jotenkin niin huonoksikin, kun en näköjään pysty toimimaan niin kuin muut ja joudun "tarkkailuun".
Kaikki sosiaaliset luotot edellyttävät maksukykyä. Kaverillasi ei ole lainkaan tuloja? Eipä tuossa sen kummasempia sitten. Antaa mennä kaikki velat ulosottoon ja joku, vaikka sinä, autaa toimeentulotuen hakemisessa. Mitä ihmettä muuta muka ajattelit tällaisen ihmisen saavan?