Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ettekö te vakituisesti työssäkäyvät uuvu koskaan?
10.04.2019 |
Olen koko elämäni ollut vain määräaikaisissa töissä, ja silti meinaan pisimmissä määräaikaisuuksissa lopulta uupua työssäni täysin (akateeminen asiantuntijatyö). Toimeentulo olisi tietysti varmempaa vakituisissa töissä ja varmaan työnteko myös helpompaa, kun olisi aina tuttu työ ja työyhteisö, mutta silti oikein hirvittää ajatella, että mitä jos joskus saankin vakituisen työpaikan. Jaksanko sitä? Vuosiloma tuntuu kovin lyhyeltä tauolta.
Nyt minulla on ollut usein mahdollisuus työpätkien välillä kerätä voimia ja levätä hetken. Ihmettelen, miten te vakituisesti työssäkäyvät jaksatte! Osa porukasta on tietysti sellaista, että kun alkaa liikaa väsyttää, ollaan saikulla. Minulle sairauspoissaolot eivät ole vaihtoehto, täytyisi olla todella todella kipeä että olisin pois töistä. Mutta te, ketkä ette koskaan ole saikulla kun vähän väsyttää: Miten ihmeessä jaksatte?
Ja miksiköhän yhteiskunnassa on jokin ihanne se, että aina pitäisi olla töissä? Kenellekään en uskalla suoraan omalla naamallani tunnustaa, miten suuri helpotus on välillä olla työttömänä. Enää en edes etsi seuraavaa työpätkää edellisen työpätkän aikana, vaan säästelen voimiani niin, että haen töitä vasta kun olen työttömänä taas.
Joskus tuntuu, että voisi jo kuolla, nykyinen työelämä on niin uuvuttavaa. Ja työttömänäkään ei herkkua ole.
Kommentit (10)
Mitä vähemmän tekee, sitä vähemmän jaksaa. Olet vain tottunut siihen, että lomailet jatkuvasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No enpä juuri, ehkä joskus mutta työni määrä vaihtelee vuoden aikana, niin ei ole oo ongelma. Vastapainoksi urheilen ja lomailemaan ahkerasti :)
Toki en panisi pahakseni jos pääsisin 2-3kk reissulle pari kertaa vuodessa. Mielellään voisin vaihtaa paikkoja kanssasi ;)
Helvetin raskasta se onkin... onneksi sain tiputettua kuuteen tuntiin päivä. Täyttä ei vain jaksa. Ei vain jaksa.
No tämä talvi oli paha. En ole jaksanut kuin töissä käydä eikä mikään muu sen lisäksi kiinnosta, kun ei ole energiaa mihinkään. Muutamana iltana olen mennyt nukkumaan jo 20.00 kun olen ollut aivan poikki. Jos keskipäivän aikaan töissä on vielä energinen ja miettii mitä sitä voisikaan töiden jälkeen tehdä, niin kyllä se into siitä on hiiunut eikä oikeasti ole töiden jälkeen enää jaksanutkaan mitään. Nyt kevään tulleen pikkasen tullut energia takaisin. Lomasta lomaan mennään, kun en kehtaa olla sairauslomalla kuin silloin kun on pakko.
Jaksoin 25 vuotta,mutta enää en kiinnosta ketään ja hyvä niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No enpä juuri, ehkä joskus mutta työni määrä vaihtelee vuoden aikana, niin ei ole oo ongelma. Vastapainoksi urheilen ja lomailemaan ahkerasti :)
Toki en panisi pahakseni jos pääsisin 2-3kk reissulle pari kertaa vuodessa. Mielellään voisin vaihtaa paikkoja kanssasi ;)
Mulla ei tietenkään ole niitä helpompia päiviä tai vähemmän töitä -jaksoja, sillä mut palkataan vain tarpeeseen ja yritetään määräajassa ottaa kaikki irti. Tällä työtahdilla mielestäni kohtuullinen määrä lomaa vuodessa olisi just joku 5 kuukautta :-D Mutta ei minulla ole ollut kuin 3–4 kk sitä työtöntä aikaa. Ja vuosilomaahan ei sitten ole koskaan, että ei sitä vapaata nyt niin paljon enemmän ole, kun tuosta 3–4 kuukaudesta ottaa pois normaalin 5 viikon vuosiloman (30 pv) ja muut vapaat, esim. arkipyhät. Joillakin aloilla on pekkaset, joillakin muita systeemeitä.
-ap
Jos väsyt ja uuvut koko ajan, olet vääränlaisissa töissä. Oletko analysoinut, mikä on se elementti, josta kuormitut?
Missä on hippejä ja hamppua, siellä tarvitaan Nokian kumipamppua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kakkahattutäti kirjoitti:
Jos väsyt ja uuvut koko ajan, olet vääränlaisissa töissä. Oletko analysoinut, mikä on se elementti, josta kuormitut?
Olen analysoinut. Se, että minut palkkaava taho haluaa säästää, ja tuuppaa liikaa töitä määräaikaiselle pätkälle luottaen siihen, että kun en ole vakituinen, en voi jäädä laakereilleni lepäämään enkä laittaa vastaan. Työnantajapuoli olettaa, että määräaikainen haluaa näyttää kykynsä eikä halua "menettää mainettaan" urputtamalla, käyttävät tätä hyväkseen. Minun täytyy tietysti olla sulat siipiä myöten, että jatkossakin saan töitä.
-ap
Tein pitkään pätkätöitä. Lopulta, kun onnistuin löytämään vakityöpaikan, se oli olikin työpaikka, jossa sai niskaansa kaikki mahdolliset työtehtävät. Todella uupunutta porukkaa töissä ja jos joku oli sairaana ei otettu tuuraajaa, vaan työt lisääntyi entisestään. Johtaja ei siinä työpaikassa osannut tai välittänyt organisoida työtehtäviä. Uupumushan siinä sitten iski. Jäin saikulle ja jouduin irtisanoutumaan paikasta huonon johtamisen vuoksi. Karenssi napsahti päälle, mutta ei se touhu siellä työpaikalla olisi mihinkään muuttunut, jos johtajaa ei kiinnosta pitää työntekijöistä huolta.
Nyt olen taas pätkätyö kierteessä. Toivottavasti joskus onnistuisi pääsemään johonkin sopivampaan työpaikkaan vakituiseksi. On tämäkin aika rankkaa, kun ei koskaan tiedä mitä seuraavaksi. Tekisin ihan mielelläni kuuden tunnin työpäivää viisi päivää viikossa, kun on noita lapsia siunaantunut.
Alue: Aihe vapaa
Ei mua väsytä koskaan niin että pitäisi saikuttaa. Työni on mukavaa toimistotyötä ja työkaverit todella mukavia, ehkä sillä päivittäisellä typerällä huumorillakin pärjää pitkälle. :D