Jos ihminen jää 9-12 -vuotiaan tasolle, millaista se on aikuisena?
Missä se tulee esiin ja mihin vaikuttaa? Eihän se ihminen kuitenkaan jää lapseksi, vaan ainoastaan kehitystaso.
Kommentit (29)
Minä jäin. Välillä on hankalaa ulottua korkealla oleviin tavaroihin kaupan hyllyllä.
-155 cm pitkä nainen
- Ei ole suurta vastuuntuntoa
- Ei välttämättä osaa miettiä tekojensa vaikutuksia
- Ei ehkä osaa suunnitella pitkälle tulevaisuuteen. Elää "päivä kerrallaan".
- Impulsiivinen
- Ei ole niin paljon estoja puheiden suhteen
- Hyväuskoinen, ei osaa epäillä
Vierailija kirjoitti:
Se on aiika riemastuttavaa.
Vtun pska kunto vaan hypppiä pinnasängyssä tutti suuuusssa. Alkaa hengästytttääää helpommmiiin. Äiskä ei enää tile pyyyhkimääään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on aiika riemastuttavaa.
Vtun pska kunto vaan hypppiä pinnasängyssä tutti suuuusssa. Alkaa hengästytttääää helpommmiiin. Äiskä ei enää tile pyyyhkimääään.
Ei 9-vuotiaalla ole ollut pinnasänkyä tai tuttia enää pitkään aikaan.
Tunnen tälläisen henkilön ja hänet on yläaste ikäisenä huostaanotettu vanhempien yksinkertaisuuden takia eli äiti myös lapsen tasolla.
Hänelle hygienia oli täysin tuntematon käsite ja haasteellista edelleen.
Hänen kaltaiset ovat helppoja hyväksikäytön uhreja ja humalaiset vanhat ukot vikittelee sujuvasti.
Raha ja talousasiat muutenkin ovat vaikeita.
Ystävällinen ja toisaalta suuttuu todella helposti olematyomista, kuten 9v kavereilleen, mutta aikuisten maailmassa tulee enemmän ongelmia.
Minä olen näitä myös tuntenut, äitini kun oli kehitysvammaisten vapaaehtoinen avustaja. Kyllähän tuo luokitellaan jo älyllisesti kehitysvammaiseksi. Osaa yleensä lukea ja osaa yksinkertaiset laskutoimtukset. Osa ymmärtää rahan arvon aika hyvinkin, osa ei. Ihan niinkuin 2.-3. luokkalaiset, samalla tavalla ihan normaalien tuon ikäisten lasten tasossa on hurjaakin vaihtelua. Pystyvät liikkumaan itsenäisesti ja osaavat liikennesäännöt, jos opetetetaan, jalankulkijana. Vaikeinta on syy-seuraus-suhteiden hallinta. Usein tuohon liittyy muita ongelmia, joita ei välttämättä lapsilla ole ja jotain ajatuksia voi olla ihan lähempänä aikuisen tasoa. Tuo on keskiarvo, eli tuohon määritelty voi jossain asiassa olla alle kouluikäisen tasolla ja jossain toisessa ihan aikuisenkin tasolla. Epätasainen kykyprofiili on tyypillistä lievästi kehitysvammaisille. Ainoa tutkimustieto taustalla minulla on siitä, että heitä oli arjessani, kun olin lapsi/teini, aika monta. Myös se vaikutti paljon, kuinka paljon tukea oli kotoa. Meillä usein käyneistä ja tutuimmiksi tulleista kahdesta kaveruksesta kehitystasoltaan kuulemma heikommaksi määritelty vaikutti fiksummalta kuin yksi toinen, mutta äiti kertoi, että sitä toista sisaret kuljettaa ja vie ihmisten ilmoille, kun se toinen taas oli kokonaan hyljätty suvusta.
Kärsimystä muille. Henkilölle itselleen helppoa elämää kun ei ihan tajua kaikkea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on aiika riemastuttavaa.
Vtun pska kunto vaan hypppiä pinnasängyssä tutti suuuusssa. Alkaa hengästytttääää helpommmiiin. Äiskä ei enää tile pyyyhkimääään.
Kyllä see tileeee!
Tuo on lievästi kehitysvammaisen älyllien taso. Taidot ja osaaminen ovat myös vaihtelevia kehitysvammaisillakin, tästä esimerkkinä on oma siskoni, joka sai vasta aikuisena lievä keva-dg sekä autismin ja adhd:n. Sitä ennen oli laaja-alaiset oppimisvaikeudet eikä asiaa sen koommin tutkittu koska äo oli jo ennestään matala. Autismitutkimuksetkin junnasivat paikallaan, oli 'vain' asperger, nyt aikuisena epätyypillinen.
Oppiminen vaati siskolta toistoja ja vahvuuksissa (mm. vieraat kielet, osaa englantia, ruotsia ja espanjaa) pärjäsi. Kello, kuukaudet, viikonpäivien järjestys sekä kertotaulu tuottivat vaikeuksia mutta kun oli aineita, joissa pärjäsi ei asiaan kiinnitetty huomiota. Yläasteella tuli pahimmat vaikeudet, vaikeuksia ymmärtää kirjoista luettua tekstiä ja kokeiden kysymyksiä vaikka oli pienluokalla, mutta sitten taas vahvuuksia oli edelleen kuten vieraat kielet. Matikka, fysiikka ja kemia vaikeita. Ymmärrysvaikeudet korostuivat entiseatään ja oli helppo huijauksen kohde. Ysin jälkeen valmentavalle erityisamikseen ja sieltä kaupan alan tutkinto. Ei ollut vielä tuolloin kevaa. Vasta myöhemmin yli 20v ollessa tuli dg kun yksi lääkäri ymmärsi ottaa kopin ja miettiä että olisiko keva syy ymmärrysvaikeuksiin ja tunne-elämään, mitkä näkyivät hänellä lapsenomaisina.
Niissä keva-tutkimuksissa sisko yllätti tutkijat verbaalisella taitavuudella ja sanavaraston laajuudella. Lukeminen ja kirjoittaminen vahvuuksia. Sanottiin että hän on näissä teini-ikäisen tasoinen. Muut alueet taas alle 12v tasoa. Toimintakyky ikään nähden heikompi: eksyy helposti vieraammissa ympäristöissä, matemaattiset taidot heikot, suuntavaisto heikko, ei muista aina miten ruokaa laitetaan tai mitä sanoa lääkärissä, ei ymmärrä haastattelussa esitettyjä kysymyksiä ja tarvitsee näihin avustajaa. Motorisiin vaikeuksiin pyydetty alusta alkaen ratsastusterapiaa tykästyessään siihen, rakastaa hevosia ja näin ollen luonnollisesti yksi kiinnostuksen kohteista tyypillisen autistin tapaan. Muita kiinnostuksen kohteita ovat vieraat kielet, valokuvaus, Taru Sormusten Herrasta ja sen fantasiamaailman kielet. Hän osaa itselleen tutuista aiheista puhua ja näin ollen antaa itsestään "normivaikutelman" kunnes tutustuu paremmin. Näissä asioissa hän on aika lailla lähellä ikätasoa tai teini-ikää ja hyvätasoinen.
Mielisairaissa ihmisissä on näitä aikuisia lapsia vaikka kuinka paljon.
Yleensä pikkuvanhoja lapsia ihaillaan, kai sitä on salaa tyytyväinen että tuostakin lapsesta on tulossa kovaa vauhtia samanlainen pölkkypää kuin itsestäkin.
Vierailija kirjoitti:
Ei ihme että aiheuttaa naisissa niin paljon vihaa
Vierailija kirjoitti:
Kärsimystä muille. Henkilölle itselleen helppoa elämää kun ei ihan tajua kaikkea.
Se on vielä enemmän kärsimystä itselleen. T. Vanhojen ja narsististen vanhempien ja isovanhempien uhri. Suorastaan helvettiä .
Vierailija kirjoitti:
Kokpanssi tai perspanssi.
Voi olla myös hihhuli. Joku pään vaiva kuitenkin.
Aika normaalisuomalainenhan siitä tulee.
t.kristallikissa