Lue keskustelun säännöt.
En tule toimeen veljen naisystävän kanssa
03.04.2019 |
Hei miten olette pärjänneet tilanteessa, jossa ette tule toimeen sisarusten kumppanien kanssa?
Omassa tilanteessa vaikeutta luo vielä se, että ollaan naapureita niin on vaikea pitää etäisyyttä. Veljen käytös on muuttunut ihan hölmöksi tuon naisen myötä ja saan kuunnella kommentteja siitä mitä ei saa tehdä jne. Sanoo samoja asioita vanhemmillekin ja toiselle siskolle. Joulun aikaan mm. komensi, että aamulla ei saa lähtiessä pihassa kolistella kun toinen nukkuu (vuorotyöläinen). Tuijotettiin kaikki vähän suu auki, sillä kello oli jo kymmenen aamulla ja sisko perheineen lähdössä lentokentälle eli hyvästejä jätettiin. Itsekin olin aikoinaan vuorotyöläinen ja kyllä sitä kaupungissa sai sopeutua siihen, että naapurit elävät omaa elämäänsä, eikä heitä voi hiljaisuuteen komentaa. Taloyhtiön säännöt erikseen.
Mua ahdistaa jo niin paljon nähdä niitä kahta, kun odotan että taas tulee jotain valitusta jostain.
Kommentit (94)
Vierailija kirjoitti:
Ei kai siinä auta kun odottaa ja toivoa että eroavat, eiköhän velipoika kyllästy jatkuvaan nalkutukseen itsekin jossain kohtaa. Itsellä taas on ihan olemattomat välit mieheni sisaruksiin, asialliset kyllä mutta ei me sen enempää yhteyksissä olla. Ja hyvä niin.
On jotenkin julmaa toivoa, että oman veljen sydän särkyy, mutta tilanne on aika rasittava. Asutaan kaikki siskoa lukuunottamatta lähekkäin ja välillä jo tuntuu, että veljen naisystävä ei ottanut sitä huomioon tänne muuttaessaan. Ollaan kuitenkin oltu aika tiivis perhe tähän asti ja tehty paljon asioita yhdessä, mutta nyt tuntuu siltä, että koko ajan tulee vaan määräystä miten meidän muiden pitäisi käyttäytyä nyt kun tuo nainen on täällä. Osa rakennuksista on vielä ollut yhteiskäytössä ja se ei ole tähän asti ollut mikään ongelma, mutta nykyään täytyy melkein pokkuroida omalle veljelleen kuin joku alustalainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No nämä ovat vähän näitä asioita, että kun kahden suvun tavat toimia yritetään yhdistää, konflikteja tulee, jos toinen tai kumpikaan osapuoli ei ole valmis oppimaan, että joustoa ja ymmärrystä tarvitaan ja muiden tavat pitää oppia hyväksymään, vaikkei ne eivät omaan elämäntyyliin sopisikaan. Jostain syystä ainakin lähipiirissä olen ollut huomaavinani, että nimenomaan naispuolisilla se oma suku ja omat tavat ovat niin tiukassa, että oletetaan, että koko miehen suvun pitää muuttaa perinteensä ja tapansa vastaamaan naisen suvun perinteitä, tapoja ja tarpeita. Miehet sitten ovat sopeutuvaisempia ja parempia luovimaan. Mutta on meilläkin lähipiirissä yksi sukuun naitu, joka esim. on sitä mieltä, että aviomiehen sopii kyllä käyttää loma-aikaansa vaimon vanhempien remontiin, vaimon vaihto-opilasvuoden vanhempien varaston rakentamiseen ja vaimon kavereiden muuttohommiin. Mutta auta armias, jos aviomies käyttäisi kaksi päivää lomasta oman kummitätinsä auttamiseen - sehän ei sovi ja miesparka sitten yrittää jotenkin luovia oman velvollisuudentuntonsa ja vaimonsa kiukun välillä omalta suvultaan anteeksipyydellen ja selitellen.
Mutta sinun ei auta nyt kuin toivoa, että jossain vaiheessa veljesi puoliso joko oppii joustamaan, tai sitten yrität vain sietää tämän tapoja ja hyväksyä, että hän on hieman haastavampi tyyppi joissain asioissa (niin kauan kuin veljesi kanssa yhdessä vielä ovat). Turhaa kinastelua ja vastakkainasettelua kannattaa yrittää välttää, sillä loppupelissä siitä kärsivät kaikki (etenkin se veljesi, joka on todella ikävässä välikädessä).
Muuttakaa. Mieluiten toiseen maahan. Ongelma ratkaistu.
Vierailija kirjoitti:
Mutta on meilläkin lähipiirissä yksi sukuun naitu, joka esim. on sitä mieltä, että aviomiehen sopii kyllä käyttää loma-aikaansa vaimon vanhempien remontiin, vaimon vaihto-opilasvuoden vanhempien varaston rakentamiseen ja vaimon kavereiden muuttohommiin. Mutta auta armias, jos aviomies käyttäisi kaksi päivää lomasta oman kummitätinsä auttamiseen - sehän ei sovi ja miesparka sitten yrittää jotenkin luovia oman velvollisuudentuntonsa ja vaimonsa kiukun välillä omalta suvultaan anteeksipyydellen ja selitellen.
Tämä. Tilanne on just tämä. Aiemmin saatoin pyytää veljeltäni apua tai vaikka kyytiä jonnekin, mutta nykyään ei enää onnistu, kun tätä naisystävä heti paheksuu. Kun haettiin vanhemmille joulukuusta niin silloinkin soiteltiin perään, että milloinkas tulet kotiin kun pitää siivota. Ei siis voinut itse siivota sillä välin kun toinen haki omille vanhemmilleen joulukuusta. Ja tämän naisen mielestähän ongelmahan on myös vain kaikissa muissa kuin hänessä, ettei jousteta tarpeeksi ja otettu tarpeeksi hyvin vastaan. Itse hän muutti vanhan sukutilan nurkalle, jossa isäni on asunut koko ikänsä ja itsekin suurimman osan elämääni. Ei meillä olisi mitään ongelmaa jakaa asioita, mutta hänellä selkeästi on. Velikään ei voinut enää lähteä siskon lasten kanssa jouluna laavulle makkaraa paistamaan kuten ennen, totesi vain että saahan sinne mennä, eikä ajatellut että ne lapsethan olisivat halunneet olla enonsa seurassa kuten ennenkin.
Argh. Tämä on niin väsyttävää.
ap. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai siinä auta kun odottaa ja toivoa että eroavat, eiköhän velipoika kyllästy jatkuvaan nalkutukseen itsekin jossain kohtaa. Itsellä taas on ihan olemattomat välit mieheni sisaruksiin, asialliset kyllä mutta ei me sen enempää yhteyksissä olla. Ja hyvä niin.
On jotenkin julmaa toivoa, että oman veljen sydän särkyy, mutta tilanne on aika rasittava. Asutaan kaikki siskoa lukuunottamatta lähekkäin ja välillä jo tuntuu, että veljen naisystävä ei ottanut sitä huomioon tänne muuttaessaan. Ollaan kuitenkin oltu aika tiivis perhe tähän asti ja tehty paljon asioita yhdessä, mutta nyt tuntuu siltä, että koko ajan tulee vaan määräystä miten meidän muiden pitäisi käyttäytyä nyt kun tuo nainen on täällä. Osa rakennuksista on vielä ollut yhteiskäytössä ja se ei ole tähän asti ollut mikään ongelma, mutta nykyään täytyy melkein pokkuroida omalle veljelleen kuin joku alustalainen.
En minä nyt hirveesti ihmettele, et käytännöt muuttuu, jos jollekin uusi puoliso tulee. Tai tuo "osa rakennuksista on ollut yhteiskäytössä" särähti sen verran korvaan, etten ihmettele, et kaikki ei ihan niin vapaamielisestä toiminnasta tykkää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
ap. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai siinä auta kun odottaa ja toivoa että eroavat, eiköhän velipoika kyllästy jatkuvaan nalkutukseen itsekin jossain kohtaa. Itsellä taas on ihan olemattomat välit mieheni sisaruksiin, asialliset kyllä mutta ei me sen enempää yhteyksissä olla. Ja hyvä niin.
On jotenkin julmaa toivoa, että oman veljen sydän särkyy, mutta tilanne on aika rasittava. Asutaan kaikki siskoa lukuunottamatta lähekkäin ja välillä jo tuntuu, että veljen naisystävä ei ottanut sitä huomioon tänne muuttaessaan. Ollaan kuitenkin oltu aika tiivis perhe tähän asti ja tehty paljon asioita yhdessä, mutta nyt tuntuu siltä, että koko ajan tulee vaan määräystä miten meidän muiden pitäisi käyttäytyä nyt kun tuo nainen on täällä. Osa rakennuksista on vielä ollut yhteiskäytössä ja se ei ole tähän asti ollut mikään ongelma, mutta nykyään täytyy melkein pokkuroida omalle veljelleen kuin joku alustalainen.
En minä nyt hirveesti ihmettele, et käytännöt muuttuu, jos jollekin uusi puoliso tulee. Tai tuo "osa rakennuksista on ollut yhteiskäytössä" särähti sen verran korvaan, etten ihmettele, et kaikki ei ihan niin vapaamielisestä toiminnasta tykkää.
Mutta mitä se sille ulkopuolelta tulleelle kumppanille kuuluu miten perhe on sopinut käytöstä?
Vierailija kirjoitti:
ap. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai siinä auta kun odottaa ja toivoa että eroavat, eiköhän velipoika kyllästy jatkuvaan nalkutukseen itsekin jossain kohtaa. Itsellä taas on ihan olemattomat välit mieheni sisaruksiin, asialliset kyllä mutta ei me sen enempää yhteyksissä olla. Ja hyvä niin.
On jotenkin julmaa toivoa, että oman veljen sydän särkyy, mutta tilanne on aika rasittava. Asutaan kaikki siskoa lukuunottamatta lähekkäin ja välillä jo tuntuu, että veljen naisystävä ei ottanut sitä huomioon tänne muuttaessaan. Ollaan kuitenkin oltu aika tiivis perhe tähän asti ja tehty paljon asioita yhdessä, mutta nyt tuntuu siltä, että koko ajan tulee vaan määräystä miten meidän muiden pitäisi käyttäytyä nyt kun tuo nainen on täällä. Osa rakennuksista on vielä ollut yhteiskäytössä ja se ei ole tähän asti ollut mikään ongelma, mutta nykyään täytyy melkein pokkuroida omalle veljelleen kuin joku alustalainen.
En minä nyt hirveesti ihmettele, et käytännöt muuttuu, jos jollekin uusi puoliso tulee. Tai tuo "osa rakennuksista on ollut yhteiskäytössä" särähti sen verran korvaan, etten ihmettele, et kaikki ei ihan niin vapaamielisestä toiminnasta tykkää.
Siitä on sovittu aikoinaan tilan sukupolvenvaihdossopimuksen yhteydessä ja muu on mennyt herrasmiessopimuksella kuten isän puuverstas piharakennuksessa, yhteinen rantasauna jne. Nyt vaan tuntuu siltä, että kaiken pitäisi olla tämän naisen harrastuksia ja käyttöä varten. Isäni käyttämä ulkohuussikin olisi tullut purkaa koiratarhan tieltä. Mitäs siitä, että puutarhatöitä harrastava vanha mies mielellään käy siellä omassa rauhassa. Onneksi sille tarhalle nyt löytyi parempikin paikka, mutta asenne tuli hyvin ilmi kuka täällä nyt haluaa määrätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä nyt vähän luulen, että sillä naisystävällä on tukalimmat olot tuolla kolhoosissa.
Mua ällöttää miesystäväni sisko. Kaikki mkesystäväni huonot puolet korostettuina ja oli jo seurusteluaikanamme joka paikkaan tunkemassa itsensä mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä ois veljes ja hänen naisen hyvä muuttaa johkin kauemmas teistä. Ymmärrän toisaalta tämän naisenkin näkökannan, jos kaiken kuuluis mennä niin kun aina menny ja hänellä ei ole paikassa miyään omaa paikkaa ja tilaa. Toisaalta teille hän on ulkopuolinen, ettekä ole halukkaita muuttamaan hänen takiaa mitään. Etäisyys siis lienee ainoa, joka auttaa.
Ei tuollainen ”koko suku samalla tilalla” -elämä oikein sovi enää, kun sinne saapuu uusia puolisoita. Jonkun on väistyttävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä sen niin pitää olla, että puoliso tulee ensin. Ja sisarukset ja vanhemmat tarpeineen tulee perässä. Olisi outoa, jos mieheni pomppisi sisarusten mielen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ois veljes ja hänen naisen hyvä muuttaa johkin kauemmas teistä. Ymmärrän toisaalta tämän naisenkin näkökannan, jos kaiken kuuluis mennä niin kun aina menny ja hänellä ei ole paikassa miyään omaa paikkaa ja tilaa. Toisaalta teille hän on ulkopuolinen, ettekä ole halukkaita muuttamaan hänen takiaa mitään. Etäisyys siis lienee ainoa, joka auttaa.
Omaa tilaa ja paikkaa on veljen talossa ja piharakennuksissa ja tykkää metsässä kulkea ja laavulla istua. Mitä siitä pitäisi muuttaa? Kesällä kehotettiin poimimaan marjoja ja omenoita puutarhasta ja hakemaan kasvimaalta vihanneksia, mutta ei laittanut tikkua ristiin. Isänikin lämmittää saunavettä riittävästi meille kaikille, vaikka veljeni ei 20 vuoteen saunaa edes käyttänyt, koska ei tykännyt. Mutta nyt kelpaa, kun naisystävä tykkää.
Hän vain taitaa luulla, että kaikki on veljeni omaisuutta, vaikka niin ei ole. Suurin osa irtaimistosta kuten vaikka saunarannan soutuvene on vanhempieni omaisuutta. Kyllähän hän näki tilanteen, kun veljeni kanssa alkoi olla ja turhan kiireesti muutti, vain noin 6 kk tuntemisen jälkeen. Muutostakaan ei kerrottu meille mitään, lähinnä vaan tuotiin kuorma pihaan ja todettiin tilanne. Hän taisi laskea sen varaan, että ikääntyvät vanhemmat lähtevät kohta hoitokotiin ja pääsee heidän taloonsa asumaan, mutta ei se niin menekään. Veljeni ei huomannut kertoa, että vanhempieni talo on minun tuleva kotini ja siksi asun täällä, jotta voin auttaa ja hoitaa heitä mahdollisimman pitkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ap. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai siinä auta kun odottaa ja toivoa että eroavat, eiköhän velipoika kyllästy jatkuvaan nalkutukseen itsekin jossain kohtaa. Itsellä taas on ihan olemattomat välit mieheni sisaruksiin, asialliset kyllä mutta ei me sen enempää yhteyksissä olla. Ja hyvä niin.
On jotenkin julmaa toivoa, että oman veljen sydän särkyy, mutta tilanne on aika rasittava. Asutaan kaikki siskoa lukuunottamatta lähekkäin ja välillä jo tuntuu, että veljen naisystävä ei ottanut sitä huomioon tänne muuttaessaan. Ollaan kuitenkin oltu aika tiivis perhe tähän asti ja tehty paljon asioita yhdessä, mutta nyt tuntuu siltä, että koko ajan tulee vaan määräystä miten meidän muiden pitäisi käyttäytyä nyt kun tuo nainen on täällä. Osa rakennuksista on vielä ollut yhteiskäytössä ja se ei ole tähän asti ollut mikään ongelma, mutta nykyään täytyy melkein pokkuroida omalle veljelleen kuin joku alustalainen.
On tuo kyllä aika paha paikka tulla asumaan sille veljen naisystävälle. Ottamatta nyt kantaa yksittäisiin tapahtumiin, niin fiksulta kuulostaa veljesi kun huolehtii naisestaan tuossa ympäristössä. Joku toinen voisi vaan odottaa naisen yksin joustavan ja sopeutuvan sisarusten tapoihin.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ois veljes ja hänen naisen hyvä muuttaa johkin kauemmas teistä. Ymmärrän toisaalta tämän naisenkin näkökannan, jos kaiken kuuluis mennä niin kun aina menny ja hänellä ei ole paikassa miyään omaa paikkaa ja tilaa. Toisaalta teille hän on ulkopuolinen, ettekä ole halukkaita muuttamaan hänen takiaa mitään. Etäisyys siis lienee ainoa, joka auttaa.
Komppaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ois veljes ja hänen naisen hyvä muuttaa johkin kauemmas teistä. Ymmärrän toisaalta tämän naisenkin näkökannan, jos kaiken kuuluis mennä niin kun aina menny ja hänellä ei ole paikassa miyään omaa paikkaa ja tilaa. Toisaalta teille hän on ulkopuolinen, ettekä ole halukkaita muuttamaan hänen takiaa mitään. Etäisyys siis lienee ainoa, joka auttaa.
Omaa tilaa ja paikkaa on veljen talossa ja piharakennuksissa ja tykkää metsässä kulkea ja laavulla istua. Mitä siitä pitäisi muuttaa? Kesällä kehotettiin poimimaan marjoja ja omenoita puutarhasta ja hakemaan kasvimaalta vihanneksia, mutta ei laittanut tikkua ristiin. Isänikin lämmittää saunavettä riittävästi meille kaikille, vaikka veljeni ei 20 vuoteen saunaa edes käyttänyt, koska ei tykännyt. Mutta nyt kelpaa, kun naisystävä tykkää.
Hän vain taitaa luulla, että kaikki on veljeni omaisuutta, vaikka niin ei ole. Suurin osa irtaimistosta kuten vaikka saunarannan soutuvene on vanhempieni omaisuutta. Kyllähän hän näki tilanteen, kun veljeni kanssa alkoi olla ja turhan kiireesti muutti, vain noin 6 kk tuntemisen jälkeen. Muutostakaan ei kerrottu meille mitään, lähinnä vaan tuotiin kuorma pihaan ja todettiin tilanne. Hän taisi laskea sen varaan, että ikääntyvät vanhemmat lähtevät kohta hoitokotiin ja pääsee heidän taloonsa asumaan, mutta ei se niin menekään. Veljeni ei huomannut kertoa, että vanhempieni talo on minun tuleva kotini ja siksi asun täällä, jotta voin auttaa ja hoitaa heitä mahdollisimman pitkään.
Kehotan että pidätte jonkunlaisen perhekokouksen jossa käytte tällaiset asiat läpi ennen kuin mutkistuvat entisestään. Kohta on muija paksuna kun tuota vauhtia etenevät.
Vierailija kirjoitti:
Mä nyt vähän luulen, että sillä naisystävällä on tukalimmat olot tuolla kolhoosissa.
Vähän samaa luulen. Ihan jo normaaleihin käytöstapoihin kuuluu esim. olla metelöimättä pihalla jos tietää sisällä nukkuvan jonkun vuorotyöläisen. Tai itse ainakin osaisin kyllä laskea volumitasoa vieraammankin ihmisen kyseessä ollessa, saati nyt sitten jos kyseessä olisi oman veljen kumppani. Ei tulisi pieneen mieleenkään pahoittaa mieltäni siitä että velipoika pyytää olemaan hiljempaa että toinen saa nukkua.
Ekan viestin kun luin symppasin ap:ta mutta kun luin eteenpäin, kanta muuttui. Melkoisen porukan keskelle on veljen nainen muuttanut. On jo hankalaa muuttaa toisen taloon saati että ympärillä pyörii koko miehen suku. Oikein tekee nainen kun ottaa paikkansa ja veli myös kun asettaa parisuhteen sisarussuhteiden edelle.
Vierailija kirjoitti:
ap. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai siinä auta kun odottaa ja toivoa että eroavat, eiköhän velipoika kyllästy jatkuvaan nalkutukseen itsekin jossain kohtaa. Itsellä taas on ihan olemattomat välit mieheni sisaruksiin, asialliset kyllä mutta ei me sen enempää yhteyksissä olla. Ja hyvä niin.
On jotenkin julmaa toivoa, että oman veljen sydän särkyy, mutta tilanne on aika rasittava. Asutaan kaikki siskoa lukuunottamatta lähekkäin ja välillä jo tuntuu, että veljen naisystävä ei ottanut sitä huomioon tänne muuttaessaan. Ollaan kuitenkin oltu aika tiivis perhe tähän asti ja tehty paljon asioita yhdessä, mutta nyt tuntuu siltä, että koko ajan tulee vaan määräystä miten meidän muiden pitäisi käyttäytyä nyt kun tuo nainen on täällä. Osa rakennuksista on vielä ollut yhteiskäytössä ja se ei ole tähän asti ollut mikään ongelma, mutta nykyään täytyy melkein pokkuroida omalle veljelleen kuin joku alustalainen.
On tuo kyllä aika paha paikka tulla asumaan sille veljen naisystävälle. Ottamatta nyt kantaa yksittäisiin tapahtumiin, niin fiksulta kuulostaa veljesi kun huolehtii naisestaan tuossa ympäristössä. Joku toinen voisi vaan odottaa naisen yksin joustavan ja sopeutuvan sisarusten tapoihin.
Ei se noin ihan mene. Veli naisensa kanssa olivat he, jotka itkettivät minua ilkeine puheineen pihamaalla viime kesänä ja hänen naisensa suhtautui mm. pilkallisesti siihen, että asutan yksin isoa päärakennusta tulevaisuudessa. Enemmän tämä tuntuu siltä, että minut halutaan työntää marginaaliin. Ensin luvataan jotain ja sitten muutetaankin yhtäkkiä mieltä, ettei enää käykään.
Ei kai siinä auta kun odottaa ja toivoa että eroavat, eiköhän velipoika kyllästy jatkuvaan nalkutukseen itsekin jossain kohtaa. Itsellä taas on ihan olemattomat välit mieheni sisaruksiin, asialliset kyllä mutta ei me sen enempää yhteyksissä olla. Ja hyvä niin.