Missä iässä lakkasit tuntemasta itseäsi teiniksi?
Ite oon 23v ja pukeudun teinien massamuodin mukaisesti, käytän teinisanastoa eikä mulla ole vielä ammattia tai perhettä. Opiskelen kylläkin..
Tunnen itseni yhä teiniksi enkä aikuiseksi :D
Kommentit (25)
Noin 17-18 vuotiaana. Kun lukio loppui ja muutin pois kotoa olin aikuinen.
Aloin tuntea itseni suht aikuiseksi siinä 18-vuotiaana kun tein "aikuisten juttuja" eli muutin omilleni, kävin töissä lukion ohella jne. Ehkä siinä 21-vuotiaana viimeistään aloin pitää itseäni vähintään nuorena aikuisena enkä mitenkään "teininä". Saimme ensimmäisen lapsemme ollessani 20-vuotias, että olihan siinä viimeistään aikakin alkaa aikuistua. N25
Olen nyt 39. Tunnen itseni teiniksi vieläkin, mutta en enää näytä siltä.
Teini-ikä loppuu 20-vuotiaana ja sen ikäinen on ollut aikuinen jo pari-kolme vuotta. Eivät siis ole toisensa poissulkevia käsitteitä.
En koskaan alkanut tuntemaan itseäni erityisesti teiniksi... Olen minä
Olen 32 ja tunnen itseni teiniksi. Kuuntelen teinien musiikkia (salaa), tiedän nuorten sanastoa mielenkiinnon kohteitteni takia mm. YouTubessa, seuraan vaate- ja hiusmuotia tiiviisti. En yritä olla nuorempi kuin olen, tämä tulee vaan luonnostaan, että jotenkin haluan kokea sen uuden polven hengen, mikä maailmassa milloinkin on valloillaan.
Noin 35 vuotiaana aloin hyväksymään olevani aikuinen.
Tunnen vieläkin, välillä jopa lapseksi. Osaan heittää vapaalle ja minulla on ilkikurinen ote elämään. Osaan myös olla kunnolla jos haluan.
N50
Noin 28-vuotiaana aloin ajattelemaan itseäni aikuisena. Opiskelin 26-vuotiaaksi ja sen jälkeen meni 1,5 vuotta työttömänä ja vasta jonkun aikaa työpaikassa oltuani tavallaan tajusin olevani aikuinen. Olen aina näyttänyt nuorelta, joka on varmasti vaikuttanut omaan identiteettiini. 20-vuotiaana opiskeluiden työharjoittelussa minua luultiin TET-harjoittelijaksi ja kaksvitosena työharjoittelussa minua luultiin toisen asteen ammattitutkintoa suorittavaksi 18-vuotiaaksi. Muiden alentava suhtautuminen minuun poikamaisen ulkomuotoni takia on myös vaikuttanut.
Siinä vaiheessa, kun 20-vuotiaana mua sanottiin ensimmäisen kerran töissä tädiksi.
18- vuotiaana tunsin itseni aikuiseksi. Muutin omilleni ja otin vastuun elämästäni. Nykyään harvinaista varmaankin kun halutaan olla wanna be-teinejä 70- vuotiaaksi.
Kun täytin 20, eli en ollut enää "nineteen".
Noin 23-v tuli ajatus että pitääkö minun ottaa vastuuta elämästäni. Samaan aikaan aloin etsiä kysymystä elämän tarkoituksesta. Miten muuten otan syvimmiltään vastuuta ja mistä, jos en tiedä mikä on pointti?
No tuolaiset impesillit nyt tulevatkin jäljessä.
Kyllä mä aloin 18 vuotiaana tuntemaan itseni aikuiseksi