Millaista lääkettä määrätään ahdistuneelle jännittäjälle? Toimiiko?
Olen menossa huomenna lääkäriin ahdistusoireiden vuoksi. Kiinnostaisi kuulla, millaisia lääkkeitä muut ovat saaneet näihin oireisiin ja miten ne ovat toimineet.
Stressaavien tapahtumien ja elämäntilanteen vuoksi elimistöni on jonkinlaisessa jumissa. Siihen liittyy erittäin ahdistunut, pelokas ja jännittynyt olo ja korkea leposyke. Vaikka makaisin sängyssä, pulssi saattaa välillä lähennellä sataa, vaikka olen melko nuori ja hyväkuntoinen.
Ahdistus myös lamaannuttaa, enkä ole jaksanut tehdä mitään ylimääräistä näiden oireiden alettua (1-2 kk sitten). Tämän takia pelkään, että minulle määrätään jotain rauhoittavia, joita syötyäni en jaksa tehdä tämänkään vertaa. Opiskelen ja haluaisin, etten jäisi enää yhtään enempää jälkeen.
Jos täällä on muita samoista oireista kärsineitä, olisi mielenkiintoista kuulla, miten olette toipuneet. Millaisia lääkkeitä saitte ja paraniko toimintakyky niiden avulla? Millaisia lääkkeitä kannattaisi välttää (onko sellaisia)?
Kommentit (24)
Propralia tai muuta beetasalpaajaa tuohon sydämen nopealyöntisyyteen. Jo sen hoitaminen rauhoittaa oloa!
Miehelle määrättiin lyrica kun kuviossa oli mukana hermokipua. Nosteli annosta aikansa ohjeiden mukaan, kunnes vuoden sitä syötyään ei käytännössä enää tuntenut psyykkisellä puolella mitään muuta kuin sen ahdistuksen. Lopetti lyrican kun ei se siihen kipuunkaan auttanut. Nyt mennään terapialla ja fysioterapialla, ja ihmetellään mitä helkkaria enää voi tehdä kun terapeutti vaan lässyttää lapsuuden traumoista mitä ei miehen mukaan edes ole olemassa ja fyysinen kunto laskee kuin lehmän häntä, ja siihen ei kukaan ota mitään kantaa, kun "sulla on tuota ahdistusta ja masennusta..." Eikä oo omasta mielestään masentunut.
Toivottavasti sulla menee paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Lähtökohta pitäisi olla se, että opettelet purkamaan ja käsittelemään stressiä, hengittämään rauhallisesti ja rauhoittamaan itsesi. Lääkkeet ovat vain väliaikainen apu joka siirtää ongelmaa, mutta eivät paranna.
Totta kai. Syyt jotka ovat johtaneet tähän tilanteeseen eivät ole pieniä, ja lääkkeiden avulla on tarkoitus päästä pikku hiljaa jatkamaan elämää. Saan myös terapiaa.
Nyt halusin kuitenkin kysyä kokemuksia (rauhoittavista) lääkkeistä ja siitä, kuinka hyvin ne ovat parantaneet ahdistuneiden potilaiden oloa ja toimintakykyä, väsyttävätkö ne yms.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Minulle määrättiin Ataraxia.
Oho, mulle on määrätty ataraxia unettomuuteen. Sehän on vanha allergialääke eikä niin tehokas kun jotkut kunnon unilääkkeet, joiden jälkeen on koko päivän tokkurassa. Auttaako se siis myös ahdistukseen/jännitykseen?
Ei terkkarista nykyään kirjoiteta rauhoittavia, siinähän sitten kärvistelet ahdistuksessa.
No nykyään ne mieluusti tarjoaa masennuslääkkeitä (ei toimi), ataraxia (väsyttää ihan helvetisti, mutta ahdistaa silti), propralia (ahdistaa ja huimaa, sen kanssa tosi vaikea sanoa johtuuko lääkkeestä, vai ahdistuksesta, osalle tekee myös sekavuutta ja harhoja) ja sitten, jos on tuuria, saat ihan oikeita rauhoittavia, jotka oikein käytettynä, eli satunnaisesti ja vain tarpeeseen, auttaa ihan oikeasti siihen ahdistukseen ja kun senpahimman ahdistuksen saa poikki, voi ehkä kyetä käsittelemään niitä ongelmiakin.
Vierailija kirjoitti:
Lähtökohta pitäisi olla se, että opettelet purkamaan ja käsittelemään stressiä, hengittämään rauhallisesti ja rauhoittamaan itsesi. Lääkkeet ovat vain väliaikainen apu joka siirtää ongelmaa, mutta eivät paranna.
Ideaalimaailmassa varmaan näin, mutta itsekin kovasta ahdistuksesta kärsineenä ymmärrän että tuo voi olla joskus erittäin vaikeaa. Fyysiset oireet voivat olla tosi lamaannuttavia. Tai vaatii hyvän terapeutin ja pitkän ajan että oppii säätelemään omia tunteitaan todella hyvin.
Ahdistusta voi tehokkaasit lievittää esim. SSRI-lääkkeillä (vaatii pidemmän käytön), bentsoilla ja esim. Lyricalla tai jollakin noiden yhdistelmällä. Lääkkeiden avulla pystyy usein rauhoittumaan sen verran, että osaa helpommin opetella myös tuota psykologista puolta.
Itselläni on käytössä rauhoittavat. Toki väsyttävät, mutta paljon väsyneempi olin jatkuvasti jännittäessä. Ahdistuneena aloitekyky ja jaksaminen oli aika nollissa, nyt jaksan puuhata, olla hyväntuulinen ja hoitaa asioita.
Betasalpaajaa ja viinaa. Tai betasalpaajaa, mutta nää tahtoo ottaa myös viinaa rentoutuakseen. Itse on ota mitään. Mieluummin jännitän esiintymistilanteita, menen epämukavuusalueelle ja pyrin voittamaan itseni, kuin alan huijaamaan ottamalla betaa.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on käytössä rauhoittavat. Toki väsyttävät, mutta paljon väsyneempi olin jatkuvasti jännittäessä. Ahdistuneena aloitekyky ja jaksaminen oli aika nollissa, nyt jaksan puuhata, olla hyväntuulinen ja hoitaa asioita.
Tämä. Rauhoittavat toki väsyttävät mutta paljon väsyttävämpää keholle on velloa jatkuvassa ahdistuksessa.
Minä syön Citalopramia ja Propralia, eli ahdistukseen käytettävää masennuslääkettä ja beetasalpaajaa. Citalopram on huomaamattani vähentänyt ahdistuskohtauksia ja nostanut ehkä muutenkin mielialaani, koska huomaan opintojen sujuneen paremmin. Propral-beetasalpaaja on ollut suuri pelastus! On mahtavaa, kun ei jännittävässä tilanteessa ole itsensä "tiellä", vaan voi olla oma itsensä, kun jännitys ei estä. Sitä ainakin suosittelen täysin.
Itse olen ainakin saanut vain Propralia ja masennuslääkkeitä. Atarax on myös ollut uneen, mutta lopetin sen käytön sydänoireiden pahentumisen vuoksi. Propral on omalla kohdallani auttanut kyllä sydämen tykytykseen, masennuslääkkeillä (kokeiltu nyt muistaakseni 7 erilaista) sen sijaan olisi voinut heittää vaikka vesilintua sillä niistä ei ollut mitään apua, sain kylläkin jokaisesta pitkän listan epämiellyttäviä sivuoireita…
Rauhoittavia ei ainakaan julkisella kovin helposti määrätä edes oikeaan tarpeeseen, yksityiselläkin voi olla vähän arpapeliä. Vaikka niillä onkin nykyään aika huono maine lääkkeenä, niin väittäisin kuitenkin että harvoin ja vain tarpeeseen käytettynä (esimerkiksi juuri esiintymistilaisuuksissa) niistä voi olla paljon hyötyä. Ainakin vakavammissa ahdistustapauksissa siedätyshoito helpottuu huomattavasti, kun ei tarvitse koko ajan pelätä paniikkikohtausta, fyysisia oireita tms. ja pystyy vihdoin saamaan niitä positiivisia kokemuksia jännittävistä tilanteista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on käytössä rauhoittavat. Toki väsyttävät, mutta paljon väsyneempi olin jatkuvasti jännittäessä. Ahdistuneena aloitekyky ja jaksaminen oli aika nollissa, nyt jaksan puuhata, olla hyväntuulinen ja hoitaa asioita.
Tämä. Rauhoittavat toki väsyttävät mutta paljon väsyttävämpää keholle on velloa jatkuvassa ahdistuksessa.
Bentsoja vaan määrätään aika huonosti nykyään, usein saa vaan niitä beetasalpaajia tai ssri-lääkkeitä vaikka tarvitsisikin bentsoja ja osaisi käyttää oikein. Vaikka kyllähän beetasalpaajia on hyvä testata ekana, koska onhan se on hyvä jos pelkkä fyysisten oireiden poisto riittää, koska niistä lääkkeistä ei kuitenkaan ole oikeastaan mitään haittoja.
Propal ja Xanor. Nykyään nautin esiintymisestä, eikä tarvitse stressata etukäteen. Ja en ole riippuvainen, käytän vain töissä esiintymistilanteessa.
Täältä kuulee oman elämän Google-tohtorien lääkeneuvontaa.
HUH-HUH!
Vierailija kirjoitti:
Täältä kuulee oman elämän Google-tohtorien lääkeneuvontaa.
HUH-HUH!
Ei, vaan täältä voi kuulla ja jakaa kokemuksia lääkkeistä, jotka lääkäri on määrännyt. Tiedoksi sinullekin, että Suomessa lääkkeitä ei itse tilata netistä huhupuheiden ja omien mieltymysten mukaan, vaan kyllä ne ihan lääketieteen ammattilainen määrää.
Ap:n päivitys lääkärikäynnin jälkeen:
Lääkäri määräsi Opamoxia, jota voin ottaa tarvittaessa. (Määriä en valitettavasti muista, eikä purkki ole nyt tässä.) Tämän lisäksi voin jatkaa Propralin käyttöä 1-2 tablettia päivässä (max. 40 mg). Olen vuosia sitten saanut Opamoxia lyhyen kuurin unettomuuden hoitoon ja muistan, että se kyllä nukutti tehokkaasti. On aika korkea kynnys alkaa ottaa tuota lääkettä päiväsaikaan, mutta monet ilmeisesti käyttävät sitä niin.
Tajusin jälkikäteen, että otsikosta sai hieman väärän kuvan tilanteestani. En ole siis "jännittäjä" siinä mielessä, että pelkäisin esimerkiksi esiintymistä. Joissakin kommenteissa puhutaan juuri tuosta ongelmasta ja on ihan kiinnostavaa kuulla näitäkin kokemuksia. Omat oireeni liittyvät kuitenkin traumaattisiin tapahtumiin ja stressiin, ja tilapäisen jännittämisen sijaan olo on pikemminkin jännittynyt, pelokas ja ahdistunut 24/7. Toivon, että minulle määrätty lääke auttaisi täsmäkuurina pääsemään ulos tästä painostavasta tilasta.
Mä söin Escitalopramia jonkun aikaa. Voi hyvä luoja niitä lopettamisoireita... en voi suositella kenellekään.
Lähtökohta pitäisi olla se, että opettelet purkamaan ja käsittelemään stressiä, hengittämään rauhallisesti ja rauhoittamaan itsesi. Lääkkeet ovat vain väliaikainen apu joka siirtää ongelmaa, mutta eivät paranna.