Lue keskustelun säännöt.
Kannattaako autismi/asperger diagnosoida?
16.03.2019 |
Vaikuttaako se tulevaisuuteen esim työn saantiin?
Oon todella varma asiasta että mulla on se, testit antaa aina tuloksen, että mulla on se..
Mutta jos se vaikuttaa, en halua dg:tä..
Onko siitäjotain hyötyä että se on diagnoosina?
Kommentit (24)
Kannattaa.
Eihän sitä tiedä mikä sua oikeasti vaivaa. Voi olla joku hoidettavissa oleva tila.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaa. Katoppa youtubesta Kioskin video autismista.
Vastuulliseen työhön et pääse
Miksi alapeukut? En ole mitenkään autismia vastaan tms.
Vaan se on ihan oikea totuus, että olet vastuullisella alalla isossa roolissa, kaikki tykkäävät sinusta, olet hyvä työssäsi. Saat diagnoosin *bädäm* saat potkut koska et ole enää työhön soveltuva.
Aspergerithän ovat loistavia aikaansaavia suorittajia, jotka uskaltavat tuoda mielipiteensä esiin. Eivät turhia höpöttele, vaan keskittyvät olennaiseen työpaikalla, eli työntekoon.
Ei kannata, jos/kun olet jo aikuinen ihminen. Mitään hoitoa ei ole sinulle olemassa, ja sen sijaan tosiaan: diagnoosi on valtava stigma esim. työnhaussa. Toki sen voi yrittää salata, kuten olen itsekin tehnyt eli en ole työhönottotarkastuksissa kertonut aspergerista (En usko että olisin saanut alaltani ikinä yhtäkään työpaikkaa jos olisin kertonut). Mutta nykyään kun yhä enemmän on yhteisiä terveystietokantoja joista kaikki lääkärit näkee diagnoosit, niin enpä taida itse enää uskaltaa töitä hakea ollenkaan koska on liian suuri riski että asperger-diagnoosi paljastuisi ja se olisi siinä minun työnhaku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on aivan sekopäistä, että ihmiset eivät uskalla hakea diagnooseja, jotta ei mene vakuutukset, työpaikat, aseluvat, ajokortti jne.
Ja itse mietin ihan samaa poikani kohdalla. En ehkä halua hakea hänelle diagnoosia, mutta puntaroin toisaalta, että ehkä saisi jotain kuntoutusta.
Tuollaiset yhteiset tietokannat ovat ihan p:stä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkälaista apua kaipaisit? Kuten tiedät, tähän ei ole mitään lääkitystä eikä leikkausta eikä muuta sellaista hoitoa, joka muuttaisi neuroepätyypillisyyden neurotyypillisyydeksi.
Lapsia ja nuoria joilla on autismikirjon häiriöitä toki voidaan auttaa normaaliin elämään erityisesit käyttäytymis- ja puheterapian avulla, mutta yleensä jo aikuiseksi ehtineet on jo keksineet omat keinonsa pärjäillä, eikä heille näistä kauheasti enää olisi apua. Ja monet pystyvät oppimaan keinoja ihan itse, ilman mitään diagnooseja tai lääkäreitä lisääkin.
Mieti siis, mitkä on ne asiat johon kaipaisit muutosta tai apua, ja mieti voisitko itse tehdä niille jotain? Ja jos koet että et, niin onko realistista että käytössä olevista hoitokeinoista olisi näihin hyötyä, jos hakisit diagnoosin?
Mielestäni masennusdiagnooseja ei saisi näkyä kenellekään parin vuoden jälkeen masennuksesta, eikä niitä saisi kirjata potilaan tietoihin sellainen lääkäri, jonka kanssa asioit muusta kuin masennuksesta. Masennus on leimaava tauti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjotin pitkän jutun mutten tiiä olisitteko saaneet siitä mitään selvää.
Tässä lyhennys:
Mä oon aina uskonut, ettei mun aivot toimi normaalisti.
Burnoutin kautta sain masennuslääkkeet, sitten olinkin jo osastolla, koska lääkitys sai vaan mulle psykoosin ja tosi itsetuhoisen käytöksen.
Vuoden olin siellä kun ne vaihteli lääkkeitä ja kaikki aiheutti vain sivuoireet. Sitten sainkin sähköhoitoa.
Pyysin päästä magneettikuviin aivojen takia jos siellä olisi joku pieni kasvain joka aiheuttaa kaikki ongelmani. Kuvissa ei ollut mitään.
Kun pääsin osastolta lopetin lääkkeet, koska tiesin että kaikki oireet johtui siitä. Simsalapim, kaikki oireet hävisi.
Nyt 2 vuoden jälkeen, en syö lääkkeitä, enkä ole sähköhoidossakaan. Lääkäri vielä uskoo, että mulla on ne kaikki diagnoosit mitkä hän diagnisoi osastolla kun olin lääkkeissä.
Mutta pääsin adhd testeihin.
Mulla on Add, mikä aiheutti suurimman osan oireista. Ei kaikkia, ja mun aivoissa on jo vikaa niin tutkin autismia ja loput outouksistani selvisi sillä.
En ole tosta autismi epäilystä lääkärille mitään sanonut, mutta luin kanta.fi:stä että hän epäilee mulla vieläkin jotain, että valehtelen voinnistani, koska "ei vieläkään ota katsekontaktia, on jännittynyt"
Ei se katsekontaktin ottaminen tarkota mitään muuta ku etten ota katsekontaktia.
Niin, siks mietin pitäskö toi dg tutkituttaa, niin lääkärin epäilyt häviäisi.
Koska en koskaan ole ollut itsetuhoinen ilman lääkkeitä, enkä masentunut. Joskus mietin, että olisi kiva olla normaali. Ei muuta.
Ap
Voithan sinä sanoa ton saman lääkärille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehdottomasti, mutta sitä ei tule kirjoittaa mihinkään ylös. Sen voi joskus mainita jos on todella hyvä töissä työnantajalle.
Tyon saamiseen ei vaikuta autismidiagnoosi, vaan autismi(tai asperger). Jos sinulla on sellainen, käyttäydyt todennäköisesti niin oudosti, että nykypäivän ”hyvää tyyppiä” hakevissa rekrytointiprossseissa sinua ei nähdä parhaana hakijana, etkä tule palkatuksi. Diagnoosi ei muuta tätä mihinkään suuntaan.
Diagnoosin jälkeen saatat saada kuntoutusta, JOS olet tarpeeksi nuori ja JOS kela katsoo, että sinua voidaan kuntouttamalla auttaa eli tilannettasi voidaan parantaa. Kuntoutus tarkoittaa sitä, että jossain pienessä ryhmässä käytte läpi toisaalta erilaisia tilanteita ja niissä käyttäytymistä ja harjoittelette ”normaalia vuorovaikutusta” ja toisaalta sitä, että kåydään läpi stessaavia ja hankalia tilanteita ja etsitään niihin selviytymiskeinoja. Myös omia tunteita puidaan. Ryhmät on yleensä 4-5 hengen ryhmiä ja siellä on 1-2 ammattilaista.
Jos sulla on jotain muitakin diagnooseja, eikä kela katso, että sinusta kuntouttamallakaan saadaan riittävän työkykyistä, saatat saada työkyvyttömyyseläkkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä oonko työkykyinen, koska en ole koskaan ollut töissä, toi mistä sain burnoutin oli työkokeilu...
En edes kesätöissä, koska "miks mennä töihin kun saan vanhemmilta rahaa jos tarvitsen"
Mutta haluan kyllä joskus töihin,mutta se pelottaa aika paljon.
Vierailija kirjoitti:
Tyon saamiseen ei vaikuta autismidiagnoosi, vaan autismi(tai asperger). Jos sinulla on sellainen, käyttäydyt todennäköisesti niin oudosti, että nykypäivän ”hyvää tyyppiä” hakevissa rekrytointiprossseissa sinua ei nähdä parhaana hakijana, etkä tule palkatuksi. Diagnoosi ei muuta tätä mihinkään suuntaan.
Diagnoosin jälkeen saatat saada kuntoutusta, JOS olet tarpeeksi nuori ja JOS kela katsoo, että sinua voidaan kuntouttamalla auttaa eli tilannettasi voidaan parantaa. Kuntoutus tarkoittaa sitä, että jossain pienessä ryhmässä käytte läpi toisaalta erilaisia tilanteita ja niissä käyttäytymistä ja harjoittelette ”normaalia vuorovaikutusta” ja toisaalta sitä, että kåydään läpi stessaavia ja hankalia tilanteita ja etsitään niihin selviytymiskeinoja. Myös omia tunteita puidaan. Ryhmät on yleensä 4-5 hengen ryhmiä ja siellä on 1-2 ammattilaista.
Jos sulla on jotain muitakin diagnooseja, eikä kela katso, että sinusta kuntouttamallakaan saadaan riittävän työkykyistä, saatat saada työkyvyttömyyseläkkeen.
Tommonen harjotus kuulostaa tosi hyvältä.
Ois ollu apua lapsenakin... Kun olin johonkun ihastunut, netissä luki että katsele silmiin ja hymyile, mutta missään ei lukenut kuinka pitkään on soveliasta... Tuijotin ja hymyilin ihan liian kauan ja häiritsevästi esim koko koulupäivän..
Olen 24v, okenko noihin ryhmiin liian vanha?
Tein tota tuijotusta siis ala-asteelta viime vuoteen asti, kunnes eräs poika sanoi, ettei noin isketä ketään, koska toi on pelottavaa...
Vierailija kirjoitti:
Tyon saamiseen ei vaikuta autismidiagnoosi, vaan autismi(tai asperger). Jos sinulla on sellainen, käyttäydyt todennäköisesti niin oudosti, että nykypäivän ”hyvää tyyppiä” hakevissa rekrytointiprossseissa sinua ei nähdä parhaana hakijana, etkä tule palkatuksi. Diagnoosi ei muuta tätä mihinkään suuntaan.
Diagnoosin jälkeen saatat saada kuntoutusta, JOS olet tarpeeksi nuori ja JOS kela katsoo, että sinua voidaan kuntouttamalla auttaa eli tilannettasi voidaan parantaa. Kuntoutus tarkoittaa sitä, että jossain pienessä ryhmässä käytte läpi toisaalta erilaisia tilanteita ja niissä käyttäytymistä ja harjoittelette ”normaalia vuorovaikutusta” ja toisaalta sitä, että kåydään läpi stessaavia ja hankalia tilanteita ja etsitään niihin selviytymiskeinoja. Myös omia tunteita puidaan. Ryhmät on yleensä 4-5 hengen ryhmiä ja siellä on 1-2 ammattilaista.
Jos sulla on jotain muitakin diagnooseja, eikä kela katso, että sinusta kuntouttamallakaan saadaan riittävän työkykyistä, saatat saada työkyvyttömyyseläkkeen.
Hyviä tyyppejä kun ei pitäisi palkata, vaan lisäarvoa tuottavia, tässä Suomi on niin jäljessä, onhan meillä myös paska presidentti populismin takia, kyllä AS-osaajille tilas löytyy, ne löytää ne detaljit mitä massa ei, joka on bisneksen näkökulmasta tehokasta.
Vaikutat vain perusneuroottiselta muijalta joka haluaa itselleen erikoisen diagnoosin. Jätä se!
Vaikuttaa. Katoppa youtubesta Kioskin video autismista.
Vastuulliseen työhön et pääse