Kannattaako autismi/asperger diagnosoida?

Kiva

No todennäköisesti työnantajat vaistoavat erilaisuuden, vaikkei diagnoosia olisikaan. Tervetuloa maailmaan, jossa lähinnä ulospäinsuuntautuneet, yhdestä ja samasta muotista pullautetut people pleaserit saavat työpaikan. Kaikki "normista" poikkeava koetaan pelottavana uhkana. Monta vuosisataa kulunee, ennen kuin vaikkapa asperger-ihmiset hyväksytään yhteiskunnassa sellaisina kuin ovat.

Ei kannata. Töitä on vaikea saada muutenkin.

Sen sijaan jos ja kun tulee hanjaluuksia muilla elämänalueulla, asunnon vuokraus, luotonsaanti ym. As dg voi olla hankala. Olet vain hiukan erilailla toimiva. Mulla järjetön määrä allergioita ja reuma. Ja papereissa. On hankaloittanut elämää, hyvä, että pääsen lentokoneeseen.

Vierailija kirjoitti:

Kirjotin pitkän jutun mutten tiiä olisitteko saaneet siitä mitään selvää.

Tässä lyhennys:

Mä oon aina uskonut, ettei mun aivot toimi normaalisti.

Burnoutin kautta sain masennuslääkkeet, sitten olinkin jo osastolla, koska lääkitys sai vaan mulle psykoosin ja tosi itsetuhoisen käytöksen.

Vuoden olin siellä kun ne vaihteli lääkkeitä ja kaikki aiheutti vain sivuoireet. Sitten sainkin sähköhoitoa.

Pyysin päästä magneettikuviin aivojen takia jos siellä olisi joku pieni kasvain joka aiheuttaa kaikki ongelmani. Kuvissa ei ollut mitään.

Kun pääsin osastolta lopetin lääkkeet, koska tiesin että kaikki oireet johtui siitä. Simsalapim, kaikki oireet hävisi.

Nyt 2 vuoden jälkeen, en syö lääkkeitä, enkä ole sähköhoidossakaan. Lääkäri vielä uskoo, että mulla on ne kaikki diagnoosit mitkä hän diagnisoi osastolla kun olin lääkkeissä.

Mutta pääsin adhd testeihin.

Mulla on Add, mikä aiheutti suurimman osan oireista. Ei kaikkia, ja mun aivoissa on jo vikaa niin tutkin autismia ja loput outouksistani selvisi sillä.

En ole tosta autismi epäilystä lääkärille mitään sanonut, mutta luin kanta.fi:stä että hän epäilee mulla vieläkin jotain, että valehtelen voinnistani, koska "ei vieläkään ota katsekontaktia, on jännittynyt"

Ei se katsekontaktin ottaminen tarkota mitään muuta ku etten ota katsekontaktia.

Niin, siks mietin pitäskö toi dg tutkituttaa, niin lääkärin epäilyt häviäisi.

Koska en koskaan ole ollut itsetuhoinen ilman lääkkeitä, enkä masentunut. Joskus mietin, että olisi kiva olla normaali. Ei muuta.

Ap

Ei se uusi diagnoosi poista niitä vanhoja.