Yli viikon ollut syömättä herkkuja
Ja ei mitään sokerilitkuja, ja olo on hyvä.
Odotin että iskisi hirveä makeanhimo, mutta vielä ei ainakaan ole tullut.
Tosin kun nälkä iskee niin saattaa hetken tehdä mieli suklaata, mutta se lähtee kun syö ruokaa.
Voiko näin helpolla päästä, vai tuleeko josakin vaiheessa aivan ylitsepääsemätön makeanhimo?
En usko että paino olisi laskenut, en omista vaakaa, mutta ne hirveät väsymyskohtaukset on loppunu.
Aiemmin saatto väsymys yllättää kesken päivän ja oli pakko päästä lepäämään, nyt olo on tasainen koko päivän.
Huomaan eron kyllä, ja siksi ei tee mieli sokeriherkkuja.
Kommentit (13)
Vierailija kirjoitti:
Minä syön joka päivä herkkuja. Valmistan jokaisen päivän aterian itse tuoreista raaka-aineista. Opettele tekemään herkullista ja terveelistä ruokaa. Ei herkullisuuden tarvitse olla lihottavaa.
Tarkoitin herkuilla karkkia, sipsejä, suklaata, ja kaikkeamahollista mikä ei ole terveellistä.
Niitten syöminen selvästi aiheutti väsymystä, mitä ei sen jälkeen ole ollut, kun lopetin niitten syömisen.
Onneksi olkoon, olemme laittaneet sinun mitallisi postiin. Saat sen lähipäivinä........
Harvalla se noin äkkiä iskeekään. Mulla on ainakin iskenyt yleensä vasta 1-2 kk miinuskaloreilla ollessa ne kaikki himot.
Mun on välillä ihan mahdoton tajuta, että aikuiset ihmiset syövät _joka päivä_ karkkeja, sipsejä tai muuta tuollaista. Mikä ihmeen järki siinä on?
Hyvä että olet vihdoin tullut järkiisi! Nyt kun tajuat, millaista normaali elämä on, et varmasti halua enää palata entiseen.
Sama meno täällä, loistava olo! Ruokaa syön varmaan sitten tarpeeksi ja tarpeeksi low carb kun ei tule himoja. Jatka samaan malliin!
Sama täällä!
Nyt reilu 2viikkoa ilman herkkuja takana ja olo on ihanan energinen ja kevyt!
Jätin myös viljat suurimmilta osin samalla pois.
Olin ennen ÄLYTTÖMÄN VÄSYNYT etenkin iltapäivisin, nyt en !
Ei edes tee mieli mitään herkkuja kun muistaa sen aivosumu-olon.
Makeanhimo tietty välillä tulee ja silloin syön pari taatelia tai muutaman pähkinän dipattuna hunajaan.
IHANAA!
Ihanko oikeesti jollekin reilu viikko ilman herkkuja on saavutus? Minulle se on aina ollut normaalia elämää. Ja voin sanoo et usein tekee mieli esim. suklaata tai leivonnaisia, kun työpaikalla niitä on tarjolla. En silti ota niitä.
Vierailija kirjoitti:
Mun on välillä ihan mahdoton tajuta, että aikuiset ihmiset syövät _joka päivä_ karkkeja, sipsejä tai muuta tuollaista. Mikä ihmeen järki siinä on?
Kuka on väittänyt, että siinä mitään järkeä olisikaan? Siksihän niistä herkuista halutaan eroon.
Minulla on ainakin niin, että joko syön sokeriherkkuja joka päivä, tai sitten en ollenkaan. Mitään välimuotoa ei ole, koska mieliteoissa EI ole järkeä. Siksi olen lopettanut kokonaan.
-ohis
Minunkin tekee välillä mieli vaikka munkkia tai suklaata, mutta jätän ne silti syömättä 95% tapauksista. Tahdonvoimalla. Ei ole kertynyt läskiä eikä diabetestä. Eikä väsytä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun on välillä ihan mahdoton tajuta, että aikuiset ihmiset syövät _joka päivä_ karkkeja, sipsejä tai muuta tuollaista. Mikä ihmeen järki siinä on?
Kuka on väittänyt, että siinä mitään järkeä olisikaan? Siksihän niistä herkuista halutaan eroon.
Minulla on ainakin niin, että joko syön sokeriherkkuja joka päivä, tai sitten en ollenkaan. Mitään välimuotoa ei ole, koska mieliteoissa EI ole järkeä. Siksi olen lopettanut kokonaan.
-ohis
Mutta miten tilanne alun perin meni sellaiseksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun on välillä ihan mahdoton tajuta, että aikuiset ihmiset syövät _joka päivä_ karkkeja, sipsejä tai muuta tuollaista. Mikä ihmeen järki siinä on?
Kuka on väittänyt, että siinä mitään järkeä olisikaan? Siksihän niistä herkuista halutaan eroon.
Minulla on ainakin niin, että joko syön sokeriherkkuja joka päivä, tai sitten en ollenkaan. Mitään välimuotoa ei ole, koska mieliteoissa EI ole järkeä. Siksi olen lopettanut kokonaan.
-ohis
Mutta miten tilanne alun perin meni sellaiseksi?
Ihan vain sillä tavalla, että jään sokeriin helposti koukkuun. En siis ahminut mitään ylettömiä määriä sokeria, en syönyt sitä suruuni (paitsi joskus), en lihonut satakiloiseksi, päällisin puolin ei näkynyt mitään ongelmaa. Mutta huomasin kyllä itse epäterveellisen suhteeni sokeriin. En edes ole mikään addiktiluonne, ja tahdonvoimani riittää kyllä moneen muuhun asiaan, mutta ei sokerista kieltäytymiseen, jos "sokeriputki" on päällä. Minun täytyy olla sokeriabsolutisti.
Miten alkoholisteista tulee alkoholisteja? Sama kysymys, monimutkainen vastata.
-10
Minä syön joka päivä herkkuja. Valmistan jokaisen päivän aterian itse tuoreista raaka-aineista. Opettele tekemään herkullista ja terveelistä ruokaa. Ei herkullisuuden tarvitse olla lihottavaa.