Mies ei huomioi...
Olen seurustellut nykyisen mieheni kanssa vuoden josta puoli vuotta ollaan asuttu saman katon alla. Eksäni oli hyvin toimelias, käytiin koko ajan vapaa-ajalla jossain ulkona reippailemassa tai muuten vaan luonnossa, piknikeillä, kivoissa kahviloissa jne. Nykyinen mieheni on aika laiska eikä häntä oikein kiinnosta poistua kotoa "muuten vaan". Ei edes kauppareissulle jaksa tulla mukaan useimmiten. Jos otan asian puheeksi, että joskus olisi kiva tehdä muutakin kuin olla kotona, siirtää hän välittömästi vastuun minulle, "no keksi sitten jotain mitä tehdään/mihin mennään". Itse kaipaisin jotenkin mieheltä juuri sellaista aloitteellisuutta, että haluaa näyttää naiselleen jotakin kivoja paikkoja/viedä ulos syömään.
Mies ei myöskään koskaan huomioi mitään juhlia, naistenpäiviä, saatikka syntymäpäivää tai joulua. Itse annoin hänelle synttärilahjaksi uuden kännykän, hän minulle vain kortin. Itselleen kuitenkin ostelee jatkuvasti mm. uusia vaatteita, minulta ei ole ikinä kysynyt tarvitsenko esim. kaupasta jotain. Jos hän ostaa ruokaa, niin tiukasti oman maun mukaan/itselleen. Olen miettinyt, jos miehellä on jokin psykologinen häiriö? Mitä mieltä olette? kyllä pidemmän päälle alkaa ärsyttää olla tuollaisessa liitossa, jossa toinen ikäänkuin vätyksenä roikkuu mukana, ei mitään aloitteellisuutta missän asioissa, ei kiinnosta oikein mikään ym.
Kommentit (20)
Nolo kirjoitus, 0/5. Sinulla se psykologinen häiriö on. Katso peilistä syyllinen.
Siis miksi olette yhdessä? Ette sovi toisillenne, nyt kehiin ero, omat kämpät ja viisastuneena uuden etsintään.
Ai sekö on jotenkin väärin viihtyä kotonaan ja viettää aikaa siellä mieluummin, kuin muualla? Olet valinnut itsellesi vääränlaisen miehen. Miehesi sopisi tämän ketjun ap:lle.
Siksi seurusteluaikaa kutsutaan seurusteluksi. Toimiiko vai ei toimi.
Teillä ei toimi. Oma on valintasi miten jatkat.
En itsekään välitä mistään juhlapäivistä. Minusta on rasittavaa leikkiä kiinnostunutta omista tai kenen tahansa muun syntymäpäivistä. Tottakai osallistun tärkeämpiin juhliin, kuten valmistujaisiin suorituksen saanutta onnittelemaan, mutta ylipäätään juhlat eivät ole minua varten missään nimessä. Viihdyn myös kotonani enemmä kuin muualla, kuten sinunkin miehesi ja minusta olisi uuvuttavaa, jos pitäisi kokoajan olla menossa muualle. Olette yksinkertaisesti toisistanne liikaa poikkeavia, koska erilaisuutenne aiheuttaa teille konflikteja. Mielestäni teidän on vaikea löytää kompromissia tilanteeseen. Minullakin on onneksi kaltaiseni mies ja vietämme kahdestaan 25 päivää kuukaudesta ihan vain kotona, jos töissä käyntiä ei lasketa. Muut ovat sitten pakollisia kauppa ym. -reissuja.
M23
sellainen naislapsi, jälleen kerran.
Mies ei lähde tuntikausien tuikkukuppiostoksille , eikä elätä loista ravintoloissa.
Kyllä on kamala narsisti ja selkeästi persoonallisuushäiriöinen.
Eikä edes jaksa lahjoa naislasta joka välissä. Kamalaa. Jaksuja ja voimia
Ei ongelma ole psyykeessä, kummankaan teidän kohdalla. Ongelma on se ettette sovi toisillenne.
Vierailija kirjoitti:
Siksi seurusteluaikaa kutsutaan seurusteluksi. Toimiiko vai ei toimi.
Teillä ei toimi. Oma on valintasi miten jatkat.
Paitsi että he eivät vain seurustele vaan säntäsivät avoliittoon tutustumatta toisiinsa.
Vierailija kirjoitti:
Mies ei lähde tuntikausien tuikkukuppiostoksille , eikä elätä loista ravintoloissa.
Kyllä on kamala narsisti ja selkeästi persoonallisuushäiriöinen.
Eikä edes jaksa lahjoa naislasta joka välissä. Kamalaa. Jaksuja ja voimia
Mutta omia mielitekojaan jaksaa totetuttaa. Jaa saada varmasti pitää, mitään ei haluta antaa. Ottamassa ollaan koko ajan laiskana paskana - mitään ei annettaisi. Perus narsisti ja paskaakin paskempi äijä!
Miksi exä on exä, jos se oli niin paljon parempi?
Tiedän, tylsää. Kannattaa miettiä jatko. Ei tuo mihinkään parane. Jotkut ihmiset eivät vain osaa huomioda toista. Oma napa on aina tärkein.
No palaa sen exän kanssa yhteen jos se oli parempi. Mulle kotona viihtyvä mies olisi AARRE!
Vierailija kirjoitti:
En itsekään välitä mistään juhlapäivistä. Minusta on rasittavaa leikkiä kiinnostunutta omista tai kenen tahansa muun syntymäpäivistä. Tottakai osallistun tärkeämpiin juhliin, kuten valmistujaisiin suorituksen saanutta onnittelemaan, mutta ylipäätään juhlat eivät ole minua varten missään nimessä. Viihdyn myös kotonani enemmä kuin muualla, kuten sinunkin miehesi ja minusta olisi uuvuttavaa, jos pitäisi kokoajan olla menossa muualle. Olette yksinkertaisesti toisistanne liikaa poikkeavia, koska erilaisuutenne aiheuttaa teille konflikteja. Mielestäni teidän on vaikea löytää kompromissia tilanteeseen. Minullakin on onneksi kaltaiseni mies ja vietämme kahdestaan 25 päivää kuukaudesta ihan vain kotona, jos töissä käyntiä ei lasketa. Muut ovat sitten pakollisia kauppa ym. -reissuja.
M23
Kuitenkin vietätte monta päivää kuukaudessa jossain muualla.
Pippelikö on sen verran tehokas, että päätit ap kaikesta huolimatta muuttaa miehen kanssa yhteen? Vai mitkä olivat ne syyt?
Miehesihän on kuin minä! Olen aina viihtynyt kotona, ja oli muuten lapsena ahdistavaa, kun vanhemmat eivät tätä ymmärtäneet ja panostivat lähtemään harrastukseen, ulos, ostoksille... Onneksi nuorena aikusena löysin samankaltaisen puolison kuin minä, ja opin, että kotona oleminen on ihan hyväksyttyä.
Emme myöskään lahjoja osta toisillemme, maailma hautautuu nyt jo roskaan enkä halua siinä yhtään auttaa. Jos on jotain tarpeita, niin yhteisillä rahoillamme ne hankitaan.
Vierailija kirjoitti:
Ai sekö on jotenkin väärin viihtyä kotonaan ja viettää aikaa siellä mieluummin, kuin muualla? Olet valinnut itsellesi vääränlaisen miehen. Miehesi sopisi tämän ketjun ap:lle.
Mainio ajatus - parit vaihtoon: vauva-palsta auttaa toisilleen sopivat parit löytämään ikioman timanttinsa!
Miksi ihmeessä muutitte heti yhteen? Eikö olisi ollut viisasta tutustua tyyppiin ensin?? Turha se on toisesta valittaa, kun on itse valintansa tehnyt. Mies on juuri se mikä on ja aviomieheksi kelpuutit. Tässä on siis vain sinulla se ongelma, ei miehellä.
Tyhmyydestä sakotetaan.