Millainen on tuntemasi heikkolahjainen ihminen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole olemassa heikkolahjaisia ihmisiä.

Kyllä on olemassa ihmisiä, joiden äo on alhainen, mutta se ei vielä mene kehitysvammaisuuden puolelle. Jos saa psykologin testeistä tulokseksi 70-85, niin kyse on heikkolahjaisuudesta.

Nykyään puhutaan laaja-alaisista oppimisvaikeuksista ihan vain poliittisen korrektiuden takia. Tälläkin palstalla joku mainitsi lukevansa psykologin lausunnosta: "Prosessointinopeus on heikkoa". En tiedä psykologien lausunnoista, mutta en olisi ihmeissäni, jos poliittinen korrektius on sinnekin rantautunut. Vielä ei vain puhuta laaja-alaisista kävelyvaikeuksista/käsien vaikeuksista, mutta jos henkilön äo on matala, niin sitä pitää kaunistella.

Heikkolahjaisuus on ihan todellinen ilmiö. Teoriassa terve, mutta käytännössä kehitysvammainen. Yhteiskunta pitää ihmisestä huolen, jos äo on 69. Jos äo ylittää sen, niin kukaan ei auta, vaikka olisi yhtä lailla vaikeuksia sosiaalisissa taidoissa, arkisissa asioissa, työelämässä ja koulussa. Kehitysvammaisen statuksella saa työkyvyttömyyseläkkeen, kuntoutukset, terapiat, tuen asumiseen ja jopa tavalliselle työpaikalle, jos työkykyä riittää.

Pelkkä surkea koulumenestys ei tee kenestäkään tai hitaasti oppiminen vielä heikkolahjaisia. Heikkolahjaisuus ei tarkoita lukihäiriötä, matematiikkaan liittyviä oppimisvaikeuksia tai puheen/tarkkaavaisuuden häiriötä, vaan paljon isompaa asiaa.

Totta. Ei kyse on mistään haukkumisesta, vaan tällaisia ihmisiä on. Jotkut saavat vasta aikuisena diagnoosin, jolloin elämässä olevat vaikeudet selittyvät. Nykyään vaikea saada heitä mihinkään työhön, kun kaikissa ammateissa vaaditaan taitoja, joita heillä ei ole. Pitäisi osata käyttää laitteita ja olla ihmisten kanssa, mikä ei "yksinkertaiselta" oikein ota onnistuakseen. He eivät ymmärrä monimutkaisempaa huumoria ja käytöstapoja, eivät kunnolla osaa laskea tai lukea monimutkaisia tekstejä ja suuttuvat helposti, ovat itsepäisiä. Aluksi voivat vaikuttaa normaaleilta, mutta pitempi kanssakäyminen tuo ilmi ongelmat. Harvinaista, jos löytävät jonkun työn, koska kaikissa työpaikoissa tarvitaan jonkun verran älyä, hoksaamista ja kykyä toimia muiden kanssa. Yksinkertainen tehdastyö, keittiöapulainen, varastomies voivat olla sopivia ammatteja, eivät pysty itsenäisesti työskentelemään, mutta jos joku neuvoo ja ohjaa, pystyvät työhön. Jos omaisia ei ole, niin kaikki asiat ovat hoitamatta, koska eivät ymmärrä virallisia asiapapereita, kirjeitä, veroilmoitusta eivätkä monia muitakaan tavallisia asioita. Olen auttanut erästä naista naapurissa, joka on tällä tavalla lievästi kehitysvammainen. Väliinputoajaryhmä, koska ovat alttiita hyväksikäytölle, päältä päin ulkonäöstä ei huomaa, että ovat lievästi kehitysvammaisia. 

Kyllä avustavat työt keittiössä voi olla vaikeita heikkolahjaiselle ihan vain ohjeiden seuraamisen takia. Koulussa he laittaa teelusikallisen sijaan ruokalusikallisen suolaa ja soositkin palaa pohjaan.

Ihan jo kaverin isosiskolle ohjeiden seuraaminen on hankalaa, ja koulussakin hänellä piti olla avustaja vieressä katsomassa ruoanlaittoa ja olla ohjaamassa. Ihmeellisintä se onkin, että on päässyt ammattikoulun läpi, vaikka sielläkin oli vaikeaa. Ei osannut noudattaa sääntöjä asuntolassa asuessa alkoholin käytön ja rahan lainaamisen takia.

Saavat paljon anteeksi oppimisvaikeuksien takia. Täähän on sitten aika kurja työelämässä esim. tiimin muille työntekijöille, kun yksi tiimistä ei oikeasti pysty sitä työpanosta antamaan kuin mitä kuuluis.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä 85 pisteelläkin (70:stä puhumattakaan) luulisi lukion olevan käymätön paikka. Matematiikka, fysiikka ja vieraat kielet... vaikea kuvitella.

Enkä usko, että 85:n älykkyysosamäärällä sujuisi edes kasvatustieteiden opiskelu yliopistossa. Muita tieteenaloja ei kannata edes mainita.

95 pistettä sen sijaan on jo niin lähellä keskiarvoa, että sillä etenee kepeästi tohtoriksi asti, jos vain perslihaksia riittää.  :)

Helposti voi. Eihän siinä tarvitse olla kuin hahmotushäiriö niin ÄO-testissä saa huonot pisteet. Se ei silti estä esim. muistamista, ymmärtämästä matematiikan kaavoja (ehkä geometriaa lukuunottamatta) ja vieraiden kielien opiskelua se ei nyt ainakaan estä yhtään mitenkään.

Ihmiset pistää ihan liikaa painoarvoa jollekkin mensan testille, vaikka todellisuudessa se mittaa vain yhtä älyn osa-aluetta, pienellä puutteella et pääse läpi koska et voi suorittaa sitä koko testiä (jos sen voisi tehdä jotenkin toisella tavalla voisi sen yhden puutteen omaava osoittautua vaikka millaiseksi neroksi).

Ja muutenkin elämässä, mensan testin mittaama älykkyys ei riitä mihinkään sellaisenaan: Tarvitaan myös esim. sosiaalista älykkyyttä, tarvitaan kykyä sopeuttaa tietoa käytäntöön, yleistää tietoa jne. jne.

Nykyään tiedetään muutenkin että eri ihmisillä voi esim. ajattelu rakentua eri tavalla kuin toisilla, joten tämän vuoksi älykkyyttäkään ei voi mitata millään yhdellä tietyllä tavalla.

Mutta varmasti esim. joillakin aloilla tuo mensan testi voi kertoa ihmisen kyvyistä just vaikka siihen tiettyyn vaadittuun tehtävään. Elämän älystä se kertoo silti edelleen aika vähän.

Onkos uusia kokemuksia ihmisillä?

Paljon meillä heikkolahjaisia lapsia valmistuu peruskoulusta lähivuosina?

Vierailija kirjoitti:

Epämääräinen kehitysvamma olisi heikkolahjaisuus jutun tilalle oikea diagnoosi 

Sellainen diagnoosi on olemassa kuin määrittämätön kehitysvammaisuus eli tiedetään henkilön älyllisen tason olevan keskimääräistä heikompi, mutta sen taso ja oireiden vakavuus ovat epäselvät. 

Sen sijaan heikkolahjaisuus-diagnooseja ei enää tehdä, vaan puhutaan laaja-alaisista oppimisvaikeuksista. Vielä ysärillä puhuttiin heikkolahjaisuudesta, mutta nykyään se on täysi tabu. Laaja-alaiset oppimisvaikeudet on peitenimi matalalle älykkyydelle. Ennen heikkolahjaisetkin luokiteltiin kehitysvammaisiksi ja näin ollen olivat vajaavaltaisuuden piirissä. Nyt sitten saavat syrjäytyä rauhassa vanhempien tai muiden läheisten avustamana. Kyllä se vaikeuttaa ympäristöstä selviytymistä palveluiden kadotessa nettiin ja yksinkertaisten, ei-koulutusta vaativien töiden automatisoituessa. 

Vierailija kirjoitti:

Paljon meillä heikkolahjaisia lapsia valmistuu peruskoulusta lähivuosina?

Heikkolahjaisuus on lisääntynyt älylaitteiden myötä.