Lue keskustelun säännöt.
Ärsyttääkö teitä turhanpäiväiset kohteliaisuudet?
huohhh
01.03.2019 |
Ärsyttää kun asioidessa joutuu kuulemaan tai lukemaan on turhanpäiväisiä kohteliaisuuksia kuten:
"Hei , kiitos viestistäsi!" - Tuskin siitä viestistä oikeasti kiitollinen olet, työtähän sen vastaaminen vain tuottaa.
"Kiitos hyvästä kysymyksestä." - Varsinkin jos kysymys on ollut ihan keskinkertainen, ja kumpikin sen tietää.
"Kivaa viikonloppua!" - Emme edes tunne, joten on teennäistä toivottaa hyvää viikonloppua.
Puhelun alussa: "Kuinka voin auttaa?" - No, enköhän sen osaa kertoa vaikka et erikseen kysyisi.
Kommentit (18)
Kiitos ap, olipa hyvä ja helposti samaistuttava teksti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei. Kohteliaisuus ei ärsytä koskaan.
Hei, hyvä aloitus! Mukavaa viikonloppua :)
Eivät häiritse. Hyvät käytöstavat keventävät omaa ja toisten elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei todellakaan, nuohan ovat peruskäytöstapoja. Kuuluvat mielestäni yleissivistykseen.
Sen sijaan minua ärsyttää se kun esimies tulee kiittämään minua hyvin tehdystä työstä. Minähän olen kirjoittanut sopimuksen missä sitoudun tekemään tietyt asiat tiettyä korvausta vastaan. Minä noudata sopimusta, ei siitä kuulu kiitellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei häiritse, mutta se häiritsee että tunnen joskus itse paineita olla "tarpeettoman kohtelias". Osittain tämän takia ihmisiä välttelenkin. Sosiaalisuus vie multa energiaa ihan tavattomasti. En jaksaisi pakottaa itseäni hymyilemään, pitämään kasvojani kiinnostuneessa ilmeessä/asennossa, päästämään ääniä sen merkiksi että kuuntelen, ym. Pelkään kuitenkin sen loukkaavan muita ja saavan heidät näkemään mut ikävänä ihmisenä, jos olen resting bitch face, vaikka se säästäisikin omaa energiaani. Joten mieluummin välttelen sosiaalisia tilanteita.
Noi kaks ekaa voi ehkä joissain tilanteissa ärsyttää. Esimerkki 3 ja 4 on vaan peruskohteliaisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielummin kohtelias kuin paskapää.
Kohteliaisuus kuuluu hyvään käytökseen. Mutta kanadalaisen ystäväni kohteliaisuus kyllä kieltämättä kuulostaa hieman överiltä verrattuna suomalaisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teitittely ärsyttää, siitä tulee kolmekymppiselle vain paha mieli. Sitten mulla on yksi kaveri, joka ei saa millään hyvästeltyä tapaamisen tai viestikeskustelun jälkeen, vaan jää jauhamaan "no onnea siihen juttuun ja toivottavasti tulee mukava viikonloppu..." Mun mielestä tuollainen toivottelu on vähän turhaa kohteliaisuutta varsinkin kun ollaan monta vuotta jo tunnettu, ja itse olen enemmän jep, nähään taas -tyyppinen hyvästelyssä.
Mutta sitten mulla on myös eräs kaveri, joka ei tykkää terveisistä, koska niissä ei sanota mitään :D jos hänelle sanoo, että Mari muuten lähetti terveisiä, niin sanoo yleensä vaan että jaahas eikä kiitos ja takaisin. En välitä hänelle päin terveisiä enää, ellei niiden mukana mene joku viesti.
Eivät nuo ole turhanpäiväisiä kohteliaisuuksia vaan ihan normaaleihin käytöstapoihin kuuluvia fraaseja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puhelun alussa: "Kuinka voin auttaa?" - No, enköhän sen osaa kertoa vaikka et erikseen kysyisi.
Ei, ihmiset eivät todella osaa :D
Minä: *vastaan firman nimellä*
Asiakas: No minä tässä moi.
M: No moikka, millaista asiaa sinulla olisi?
A: Asuntoasiaa.
M: (no shit soitit isännöintitoimistoon) Millaista asuntoasiaa, tarkentaisitko?
A: No omaa asuntoasiaa.
M: Kertoisitko hieman tarkemmin niin osaisin auttaa, tavoitteletko isännöitsijää vai kenties vastikevalvontaa?
A: Isännöitsijälle sitten kai.
M: Olisiko millainen asia?
A: Ei kuulu sulle.
M: Yhdistän toki yhtiösi isännöitsijälle, kertoisitko missä asut?
A: No täällä Kukkukylän Jukulassa.
M: Saisinko vaikka osoitteesi?
A: Kökkökatu.
M: ...Kökkökatu ja...? Saisinko talon numeron?
A: 666
M: Siinä tapauksessa isännöitsijänne on Mylverö Humalainen, pieni hetki yhdistän.
...OIKEESTI.
Vierailija kirjoitti:
Puhelun alussa: "Kuinka voin auttaa?" - No, enköhän sen osaa kertoa vaikka et erikseen kysyisi.
Ei, ihmiset eivät todella osaa :D
Minä: *vastaan firman nimellä*
Asiakas: No minä tässä moi.
M: No moikka, millaista asiaa sinulla olisi?
A: Asuntoasiaa.
M: (no shit soitit isännöintitoimistoon) Millaista asuntoasiaa, tarkentaisitko?A: No omaa asuntoasiaa.
M: Kertoisitko hieman tarkemmin niin osaisin auttaa, tavoitteletko isännöitsijää vai kenties vastikevalvontaa?
A: Isännöitsijälle sitten kai.
M: Olisiko millainen asia?
A: Ei kuulu sulle.
M: Yhdistän toki yhtiösi isännöitsijälle, kertoisitko missä asut?
A: No täällä Kukkukylän Jukulassa.M: Saisinko vaikka osoitteesi?
A: Kökkökatu.
M: ...Kökkökatu ja...? Saisinko talon numeron?
A: 666M: Siinä tapauksessa isännöitsijänne on Mylverö Humalainen, pieni hetki yhdistän.
...OIKEESTI.
Mylverö Humalainen. :D
Vierailija kirjoitti:
Eivät nuo ole turhanpäiväisiä kohteliaisuuksia vaan ihan normaaleihin käytöstapoihin kuuluvia fraaseja.
Tai sekä että. Normaaleina pidettyihin käytöstapoihin kuuluu myös vähän turhanpäiväisiä kohteliaisuuksia.
Mutta esimerkiksi "kuinka voin auttaa?" ei mielestäni ole edes mikään kohteliaisuus, vaan normaali kysymys. On se tietenkin asiallisempi tapa kysyä sama asia kuin vaikkapa "no mitäs sä haluat?"
Ei turhanpäiväiset kohteliaisuudet ärsytä, nehän ovat vain normaaleja käytöstapoja kuten täälläkin on jo sanottu.
Mikä sen sijaan ärsyttää, on turhanpäiväiset ylisanat. Esimerkiksi jos on järjestetty onnistunut tilaisuus, niin mielestäni sen voi vain sanoa jämptisti, että kaikki sujui hyvin, kiitos, hyvää työtä. Ei siinä tarvitse ruveta hihkumaan, miten huikea tiimi meillä on, aivan mieletön tapahtuma, OMG!!!
Ärsyttääkö teitä turhanpäiväiset aloitukset?