Ärsyttää kun mieheni aina mollaa äitiäni.
Äitini oli ennen lamaa erittäin hyvin toimeentuleva ja nykyään hän on eläkkeellä ja elää vaatimattomampaa elämää. Joskin ihan onnellista. Hän saattaa aina välillä liioitellen puhua tästä elämänvaiheesta kun rahasta ei ollut puutetta. Se on omasta mielestänikin hieman noloa. Mutta äitini on kuitenkin ihan sydämellinen ihminen, mutta tykkää vaan kaikesta kalliista ja hienosta.
Mieheni taas ei yhtään sulata äitini "kerskuilua". Mutta sitten aloin nyt miettimään, että kyllä hänkin tavallaan yrittää päteä menneisyydellään. Hän nuorempana liikkui ympyröissä missä julkkiksia. Osa oli silloin pienempiä julkkiksia kuin nyt ovat taas Suomen mittakaavassa erittäin tunnettuja. Hän oli joidenkin kanssa ihan hyviä ystäviä, mutta ei enää tekemisissä.
Olen kuullut näihin julkkiksiin liittyvät tarinat jo monta kertaa. Lisäksi aina kun joku hänen aiemmin tuntemansa julkkiskaveri laulaa radiossa, esiintyy telkkarissa, uutisissa, lehdessä jne.. niin siitä on pakko mainita jotain. Vaikka vaan, että toi on mun kaverin sisko (tiedän, koska olet kertonut sen jo sata kertaa) Ja myös sen, että kaikki kuolasi hänen peräänsä kun oleskeli kotonaan pienissä hepenissä.
Mutta eikö tuo ole ihan samantyyppistä toimintaa kummallakin? Jos sanoisin miehelle tästä, niin ei todellakaan myöntäisi. Minua ei nyt suuremmin ärsytä kummankaan "kerskuilut", vaan se kun mieheni ajattelee aina olevansa täydellinen, ei päde millään yms.
Kommentit (5)
On asioita, joita ei kannata edes raivoissaan mennä haukkumaan ; toisen perhe, uskonto, kotimaa, seksitaidot ym. Se on lopun alkua mutta sairaalloisen mustasukkaisuuden valtaama mieli ja huono itsetunto ovat tunnetusti huono yhdistelmä.
Toisessa ärsyttää eniten omat piirteet, ja miestäsi ärsyttää kerskuminen. Jokaisella on puutteensa. Ole tyytyväinen jos tuo on miehessäsi suurin vika.
Mitä sinä täällä vikiset? Pane mies kuriin tiukalla puhuttelulla. Osoita hänelle, millainen moukka hän oikein on, kun mollaa anoppiaan. Jos muu ei auta, niin kokeile mollata miehesi perhettä.
Minun ex-mies mollasi kaikki perheeni jäsenet, ainoastaan siskoni sai kehuja kun oli niin kaunis.
Tajusin sitten myöhemmin, että se oli mustasukkaisuutta tai jotain sellasta tarvetta eristää minut perheestäni, sillä miehellä oli aika lailla narsistisia piirteitä. Eli kun haukkui mun vanhemmat ja sisarukset, mitätöi ne ihmiset, jotka oli minulle tärkeitä. Ja halusi siis osoittaa minulle, miten hirveän paljon parempi ihminen HÄN oli.
Kai hän olis halunnut että olisin hylännyt omaiseni ja niin hän olisi saanut osoittaa näille, että mieheni oli minulle se tärkein ja paras ja ainoa. Jotain tarvetta se siinä palveli.
Se kyllä kääntyi itseään vastaan. Minusta on rumaa moittia toisen omaisia. Jopa silloinkin kun siihen saattaisi olla aihetta, silloinkin on parempi olla hiljaa. Ei ainakaan sellaista jatkuvaa halveksimista, sitä ei kestä. Esim. mun alle kymmenen ikäinen pikkuveljeni oli kaikessa sen mielestä huono. Vaikka siinä ei ollut mitään vikaa. Se mua loukkasi aivan erityisesti. Mies saattoi jopa sanoa tälle mun veljelle usein tosi ilkeesti, koska lapselle saattoi sanoa mitä vaan, aikuiselle ei sentään kehdannut päin naamaa.
Kai se mies vaistosi, että pikkuveli oli mulle hyvin rakas, ja siksi kosti sitä sille tolla tavalla.
Kaiken huipuksi mies osasi mielistellä mun vanhempia niin, että ne jopa piti siitä. En raaskinut heille sanoa, että takanapäin se teitä haukkuu. En edes eron jälkeenkään.