Lue keskustelun säännöt.
Kuolleen parisuhteen pelastaminen tuntuu täysin mahdottomalta ruuhkavuosissa
26.02.2019 |
Lyhyesti: kumpikin on tuhonnut parisuhteen purkamalla eri tavoin toiseen omaa ahdistustaan ja väsymystään siten, että vähitellen parisuhde tuntuu tuhoutuneen. Liian paljon pahaa on sanottu liian pitkällä ajalla. Seksi on täysin loppunut ja vaikka yhdessä on yhä ihan Ok hetkiä esim kun lapset nukkumassa, niiss ei ole enää tunnetta siitä että tässä ollaan parisuhteessa, tai minulla ei ainakaan sitä ole enää. Lasten arjen hoitamien yhdessä pitää yhdessä toistaiseksi, mutta toisaalta arjen raskaus ja lapsivapaiden hetkien vähyys tuntuu estävän mahdollisuuden alkaa oikeasti keskittyä parisuhteen henkiin herättämiseen, tai sen yrittämiseen, koska sekin on realistinen vaihtoehto ettei se enää onnistu.
Olisiko yhtään selviytymistarinaa jaettavaksi joilla olisi ollut jotenkin sama tilanne? Siis se, että tämä elämänvaihe on ollut liikaa kummankin stressinsietokyvylle ja se on tuhonnut parisuhteen ainakin pahimpien vuosien ajaksi?
Miten suhde voisi enää parantua, kun fiilis siitä ja usko siihen on niin pitkällä ajalla vähitellen mennyt tai horjuu ainakin erittäin pahasti?
Kommentit (41)
Ovatko kaikki päätyneet eroon tässä tilanteessa? Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Velvollisuuksien uudelleenjärjestely tärkeyden mukaan.
Moni vanha pariskunta on todennut, että suhteen säilymisen salaisuus on ollut että ei ole luovutettu yhtä aikaa. Puoliso on kannatellut suhdetta, kun toinen epäröi. Kaiken pohjalla on kuitenkin ollut rakkaus
Jos haluatte, niin aikaa ja haluja järjestyy varmasti. Turha sitä on muiden syyksi asiaa työntää, ihan itse siinä olette päätekijät.
Me saimme miehen kanssa parisuhteemme kuntoon eron partaalta yhdessä olemalla ja tekemällä, ilman lapsia ja lasten kanssa. Yhdessä olemme olleet yli 20 vuotta ja hyvin menee.
Toivottavasti ei, koska itse olen samassa tilanteessa. Uskon ja toivon, että tilanne paranee kun lapset kasvavat (= vähemmän väsymystä, enemmän yhteistä aikaa).
Miksi sinulla ei ole enää tunnetta, että olet parisuhteessa? Kyseessä on kuitenkin väliaikainen tilanne. Onko teillä mahdollisuus laittaa lapset vaikka vuorokaudeksi hoitoon ja tehdä kahdestaan jotain kivaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti ei, koska itse olen samassa tilanteessa. Uskon ja toivon, että tilanne paranee kun lapset kasvavat (= vähemmän väsymystä, enemmän yhteistä aikaa).
Miksi sinulla ei ole enää tunnetta, että olet parisuhteessa? Kyseessä on kuitenkin väliaikainen tilanne. Onko teillä mahdollisuus laittaa lapset vaikka vuorokaudeksi hoitoon ja tehdä kahdestaan jotain kivaa?
Koska mies on se joka on halunnut lopettaa seksin ongelmien takia. Ap
Minä en ymmärrä, mikä siinä stressaa. Olet tehnyt valinnan elää tietynlaista elämää, joten elät sen mukaisesti rauhassa ja teet sen elämäntavan mukaisia valintoja ja toimintoja. Ei voi säästää ja syödä kakkua yhtä aikaa. Pitää ymmärtää elämänsä muutokset ja elää niiden mukaisesti.
Et voi lähteä ulos, koska lapset. Ratkaisu, pyydä ihmisiä kylään.
Et voi harrastaa loputtomiin. Ratkaisu, harrasta lasten kanssa.
Et voi ex-tempore lähteä reissuun tai afterworkeille. Ratkaisu, järjestelet etukäteen.
Menkää ajoissa nukkumaan ja eläkää lasten hyvinvoinnin mukaisessa aikataulussa.
Ota lapset mukaan siivoiluihin ja ruoanlaittoihin niin sekään ei ole vain vanhemman harteilla.
Huolehtikaa puolisonne kanssa tasapuolisesta arjen vetovastuusta ja omista harrastuksista.
Ei koko ajan tarvitse olla menossa ja kokemassa ja tekemässä. Sun elämä on nyt perheen kanssa, lapset kasvaa ja elämä muuttuu sen mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rakkaus on tahtotila kirjoitti:
Moni vanha pariskunta on todennut, että suhteen säilymisen salaisuus on ollut että ei ole luovutettu yhtä aikaa. Puoliso on kannatellut suhdetta, kun toinen epäröi. Kaiken pohjalla on kuitenkin ollut rakkaus
Minä ihailen tuollaista ja uskon vakaasti, että tuo ratkaisee kaiken, mutta eihän tuollainen kannattelu ole nykyaikaa. Nykyään heti kun itsestä tuntuu siltä, nostetaan kytkintä ja häivytään.
Uskon että tilanne on niin tulehtunut ettei vuorokausi ilman lapsia ratkaisisi mitään, siis että seksiä taas olisi. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä en ymmärrä, mikä siinä stressaa. Olet tehnyt valinnan elää tietynlaista elämää, joten elät sen mukaisesti rauhassa ja teet sen elämäntavan mukaisia valintoja ja toimintoja. Ei voi säästää ja syödä kakkua yhtä aikaa. Pitää ymmärtää elämänsä muutokset ja elää niiden mukaisesti.
Et voi lähteä ulos, koska lapset. Ratkaisu, pyydä ihmisiä kylään.
Et voi harrastaa loputtomiin. Ratkaisu, harrasta lasten kanssa.
Et voi ex-tempore lähteä reissuun tai afterworkeille. Ratkaisu, järjestelet etukäteen.
Menkää ajoissa nukkumaan ja eläkää lasten hyvinvoinnin mukaisessa aikataulussa.
Ota lapset mukaan siivoiluihin ja ruoanlaittoihin niin sekään ei ole vain vanhemman harteilla.
Huolehtikaa puolisonne kanssa tasapuolisesta arjen vetovastuusta ja omista harrastuksista.
Ei koko ajan tarvitse olla menossa ja kokemassa ja tekemässä. Sun elämä on nyt perheen kanssa, lapset kasvaa ja elämä muuttuu sen mukaan.
Todella hyvin sanottu! Voi kun useampi ymmärtäisi tämän. Elämänlaatu paranisi välittömästi huomattavasti!
Vierailija kirjoitti:
Uskon että tilanne on niin tulehtunut ettei vuorokausi ilman lapsia ratkaisisi mitään, siis että seksiä taas olisi. Ap
Asenteeen muutos voisi tehdä terää! Alkakaa nauttimaan ruuhkavuosista valittamisen sijaan. Muistakaa, että tämäkin vaihe on kohta taas mennyt ohi teiltä. Keksittykää siihen hyvään, mitä juuri nyt on ja vähentäkää kuormitusta yhdessä: priorisoikaa siten, että kumpikin joustaa jossain ja toisaaltaa saa säilyttää vakaana edes jotain itselle tärkeää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helpommin sanottu kuin tehty, jos ja kun tarvitsee omaa rauhaa ja vapautta paljon enemmän kuin on mahdollista saada eikä mielenkiinnon kohteita ole mahdollista toteuttaa lasten kanssa ja kotitöihin menee aivan valtavasti aikaa, vaikka koittaisi luistaa monesta asiasta. Kun siis ei vain jaksa, kun on ihan uupumustakin tässä, molemmilla. Ap
Ei ole koskaan päästetty kipinää väliltämme sammumaan.
Arjen keskellä olen muistanut vaimoani taputella ja sanoa: "Olet kaunis".
Seksi on ollut välillä varovaista "lapset nukkuu seinän takana", mutta kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Impulsiivinensonni kirjoitti:
Ei ole koskaan päästetty kipinää väliltämme sammumaan.
Arjen keskellä olen muistanut vaimoani taputella ja sanoa: "Olet kaunis".
Seksi on ollut välillä varovaista "lapset nukkuu seinän takana", mutta kuitenkin.
Mikä on mielestäsi vaimosi panos siihen että haluat yhä häntä? Ap
Olen samassa tilanteessa kuin AP. Tässsä on jo tullut monia hyviä neuvoja joita olen yrittänyt yksin ja saada puolisonkin ymmärtämään ja yrittämään käytännössä. Mutta yksin ja yksipuolisesti ei PARIsuhdetta voi korjata, olen huomannut. Olen ollut se kannatteleva osapuoli vuosikaudet ja nyt tuntuu että olen itsekin lopulta luovuttanut. Ei ole enää ketään kannattelemassa. Olen jokseenkin toivon menettänyt jo. Ero tästä tulee, mutta en tiedä kauanko sitkutellaan vielä odottaen sitä sopivampaa hetkeä.
Vierailija kirjoitti:
Helpommin sanottu kuin tehty, jos ja kun tarvitsee omaa rauhaa ja vapautta paljon enemmän kuin on mahdollista saada eikä mielenkiinnon kohteita ole mahdollista toteuttaa lasten kanssa ja kotitöihin menee aivan valtavasti aikaa, vaikka koittaisi luistaa monesta asiasta. Kun siis ei vain jaksa, kun on ihan uupumustakin tässä, molemmilla. Ap
Miksi ihmeessä tällaiset ihmiset hankkivat lapsia????
Kuulostaa, että lataatte kumpikin toisen harteille liian isoja odotuksia.
Opetelkaa ottamaan itse vastuu omasta onnestanne.
Vierailija kirjoitti:
Olen samassa tilanteessa kuin AP. Tässsä on jo tullut monia hyviä neuvoja joita olen yrittänyt yksin ja saada puolisonkin ymmärtämään ja yrittämään käytännössä. Mutta yksin ja yksipuolisesti ei PARIsuhdetta voi korjata, olen huomannut. Olen ollut se kannatteleva osapuoli vuosikaudet ja nyt tuntuu että olen itsekin lopulta luovuttanut. Ei ole enää ketään kannattelemassa. Olen jokseenkin toivon menettänyt jo. Ero tästä tulee, mutta en tiedä kauanko sitkutellaan vielä odottaen sitä sopivampaa hetkeä.
Mitäs sun puoliso sanoo? Mitä mieltä hän on? Onko tyytyväinen tilanteeseen? Näkeekö omaa vastuutaan?
Monestihan asia on nähty täysin eri tavalla: nainen kokee kannatelleensa suhdetta pitkään ja mies on ajatellut, ettei mikään ole pielessä ja ero tulee miehelle yllätyksenä. Jokuhan tuossa kommunikaatiossa on pielessä. Kumman syy se sitten on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helpommin sanottu kuin tehty, jos ja kun tarvitsee omaa rauhaa ja vapautta paljon enemmän kuin on mahdollista saada eikä mielenkiinnon kohteita ole mahdollista toteuttaa lasten kanssa ja kotitöihin menee aivan valtavasti aikaa, vaikka koittaisi luistaa monesta asiasta. Kun siis ei vain jaksa, kun on ihan uupumustakin tässä, molemmilla. Ap
Miksi ihmeessä tällaiset ihmiset hankkivat lapsia????
Hyvä kysymys kuule. Emme missään tapauksessa kadu lapsia mutta on tämä kokonaisuus paljon rankempaa kuin ennakoimme, lasten myötä on noussut pintaan asioita kummankin menneisyydestä jotka laukaisseet mielenterveysongelmia. Ap
Up