Haluan erota miehestäni
Suunnittelen ottavani avioeron. Olen ollut narsistisen ja toisinaan myös väkivaltaisen ja alkoholia runsaasti käyttävän mieheni kanssa noin 20 vuotta yhdessä ja nyt haluan ulos tästä liitosta. Kysynkin nyt neuvoja miten edetä asiassa. Mieheni ei tule hyväksymään eroa eikä päästämään minua helpolla vaikka se olisi kaikille parasta. Hän tulee vaatimaan lastemme yksinhuoltajuutta vaikka olen hyvä ja omistautunut äiti. Lisäksi hänellä on omaisuutta, minulla ei. Avioehtoa ei ole. Asumme isossa omakotitalossa hyvällä alueella. Kaikki kulissit ja puitteet ovat kunnossa molempien ammatteja ja harrastuksia myöten mutta haluan ulos tästä parisuhdehelvetistä niin että lapset selviäisivät mahdollisimman vähin henkisin ja fyysisisin vaurioin, ja tietenkin myös että itse selviäisin ehjänä. Miten etenen? Palkkaanko suoraan asianajajan vai kenet? Miehelläni on myös sellaista omaisuutta minkä suuruutta ei ole suostunut kertomaan mm rahastoja. En ole siis rahanahne, haluan vain että pystymme molemmat tarjoamaan lapsille yhtä hyvät puitteet myös jatkossa eikä niin että mieheni vie heitä matkoille yms ja äidin kanssa kyhjötetään vuokrayksiössä. Jos vain muutan pois niin olenko jotenkin huonommassa asemassa huoltajuusasioiden suhteen?
Kommentit (19)
En haikaile vihreämmän ruohon perään vaan haluan oman elämän jota mies ei kontrolloi ja kyttää. Elämän jossa ei tarvitse pelätä tai olla varuillaan ja jossa voin itse tehdä päätöksiä koskien lasten ja omaa elämää. Olen haaveillut siitä jo pitkään, en vain tiedä mistä alottaa ja miten edetä. Ap
Vastaavan tilanteen lapsen näkökulmasta nähneenä: muuta pois mahdollisimman pian! Olihan se kiva, kun isä lennätti matkoille, mutta vain äidin luona olin turvassa. Isän kanssa vietetty aika traumatisoi. Koskaan en tiennyt, milloin tavarat alkavat lennellä ja isä raivota hulluna.
Käytännön asioihin en valitettavasti osaa antaa neuvoa, kun en lapsena nähnyt/kuullut kuin maininnat oikeuden istunnoista. Oikeusavusta saa vähemmilläkin varoilla apua. Polku on varmasti rankka, mutta sinä olet eron arvoinen. Jos mies todella on narsisti, tulee tekemään kaikkensa kiusatakseen sinua. Taistelet kuitenkin paitsi itsesi myös lastesi puolesta. Turvallinen koti on lapselle asuinneliöitä tärkeämpää. Muista ensi- ja turvakotien olemassa olon, jos tilanne kärjistyy yllättäen. Sinne hakeutuminen olisi häpeä vain ja ainoastaan miehellesi.
Luulisin että sun tilanteessa asianajajan palkkaaminen olisi järkevintä. Jos on väkivallan uhkaa niin voitte mennä lasten kanssa turvakotiin. Jos ja kun lähdet niin kannattaa ottaa lapset mukaan, ei kannata antaa vaikutelmaa että olisit jättänyt lapset, sitä voidaan ehkä käyttää sinua vastaan. En usko että miehelläsi on mitään mahiksia yksinhuoltajuuteen, tietysti jos on manipuloiva karismaattinen narsisti niin voi aiheuttaa hankaluuksia lastenvalvojalla. Kannattaa dokumentoida kaikki, tallenna viestit ym, ja olen lukenut että ihan vaikka ruutuvihkoon asioiden kirjaamisesta on hyötyä. Sinuna vaatisin myös osuutta asunnosta kun kerran avioehtoa ei ole ja mies ilmeisesti tehnyt tuota omaisuutta sinun kustannuksellasi? Voimia.
Ap, melko saman kokeneena, tässä muutama neuvo. Järjestä ensin itsellesi ja lapsille paikka johon voitte lähteä. Lähtekää miehen poissaolessa. Eroaminen on nimittäin vaarallisin kohta tuollaisessa suhteessa. Kun olette päässeet pois, sovi lastenvalvojan aika, ja hanki pesänjakaja. Puolet omaisuudestanne kuuluu sinulle eron jälkeen. Ota myös yhteyttä hyvää asianajajaan, jolla kokemusta vastaavista tapauksista.
Mutta tärkeimpänä, huolehdi että olette turvassa kun kerrot erosta miehelle (puhelimitse, ei kasvotusten).
Nimenomaan tuo jos muutat yksin pois niin saattaa näyttää huonolta huoltajuuskiistassa. Mutta en ole asiantuntija, kysy lakimieheltä tms.
Vierailija kirjoitti:
Ap, melko saman kokeneena, tässä muutama neuvo. Järjestä ensin itsellesi ja lapsille paikka johon voitte lähteä. Lähtekää miehen poissaolessa. Eroaminen on nimittäin vaarallisin kohta tuollaisessa suhteessa. Kun olette päässeet pois, sovi lastenvalvojan aika, ja hanki pesänjakaja. Puolet omaisuudestanne kuuluu sinulle eron jälkeen. Ota myös yhteyttä hyvää asianajajaan, jolla kokemusta vastaavista tapauksista.
Mutta tärkeimpänä, huolehdi että olette turvassa kun kerrot erosta miehelle (puhelimitse, ei kasvotusten).
Ja varaudu äärimmäiseen mustamaalaamiseen miehen taholta. Saattaa myös pian ilmaantua uusi nainen. Kaikki kuuluu kuvioon. Lue kirja Varo narsistia, asianajaja Markku Salon kirjoittama. Toinen hyvä kirja, täysin erityyppinen tosin, on Sata tapaa tappaa sielu.
Ei asiasi miettimällä ja vatuloimalla edisty.
Sun täytyy tehdä tiukka päätös ja hakea eroa.
Googleta avioeron hakeminen, sieltä saat faktatietoakin.
Jos ei ole avioehtoa ja olet avioliitossa, puolet omaisuudesta, mukaan lukien rahastot, kiinteistöt ja kaikki muukin kuuluu sinulle erotessa.
Ero on kipeä paikka mutta itsekin olen huomannut että kun väkivaltainen, rikas ja rikkaasta suvusta oleva ihminen joka kuvittelee kaikkien juoksevan hänen perintönsä perässä, asiat alkaa sujumaan niin paljon paremmin ilman sairasta puolisoa ja hänen yhtä sairaita vanhempiaan. Vaikka puoliso eroa hakukoneen tajua miksen itse hakenut sitä jo 15 vuotta sitten.
M43
Hanki juristi.
Jos mahdollista älä lähde pois, ainakaan ilman lapsia. Mikäli näin teet, on toisella osapuolella, joka on jäänyt yhteiseen asuntoon asumaan lasten kanssa, paremmat mahdollisuudet lähihuoltajuuteen.
Itse eroprosessi ei teknisesti ole vaikea, mutta jos eron toinen osapuoli heittäytyy hankalaksi tulee huoltajuudesta, elatuksesta ja omaisuuden osituksesta pitkä prosessi. Varaudu siihen, että joudut järjestämään elämäsi ja asumisesi itse tuon prosessin ajaksi.
Kannattaa varmaan keskustella sosiaaliviranomaisten kanssa. Voit tarvita myös asianajajaa, mutta älä turvaudu yksin siihen - he ajavat asiaa sen mukaan että saavat palkkionsa.
Vierailija kirjoitti:
Ap, melko saman kokeneena, tässä muutama neuvo. Järjestä ensin itsellesi ja lapsille paikka johon voitte lähteä. Lähtekää miehen poissaolessa. Eroaminen on nimittäin vaarallisin kohta tuollaisessa suhteessa. Kun olette päässeet pois, sovi lastenvalvojan aika, ja hanki pesänjakaja. Puolet omaisuudestanne kuuluu sinulle eron jälkeen. Ota myös yhteyttä hyvää asianajajaan, jolla kokemusta vastaavista tapauksista.
Mutta tärkeimpänä, huolehdi että olette turvassa kun kerrot erosta miehelle (puhelimitse, ei kasvotusten).
Muutto lasten kanssa salaa ei muuta sitä tosiasiaa, että heidän osoitteensa on edelleen isän kodissa. Ei maistraatti suostu vahvistamaan lasten osoitetta ilman vanhemman suostumusta. Yhtä hyvin voitte mennä hotelliin viikonlopuksi. Sosiaaliviranomainen on se johon ensisijaisesti turvautuisin, ihan vain normaalissa erotilanteessa auttamiseksi.
Oletko soittanut poliisit, kun miehesi on väkivaltainen? Siitä olisi tässä etua, jotta pystyt näyttämään toteen tarvittaessa väkivaltaisuuden. Pidä tallessa kaikki viestit, jos saat uhkailevia ja halventavia viestiä, jotta saat lähestymiskiellon tarvittaessa nopeasti.
Sait oikein hyviä neuvoja. Valmistele ero huolella äläkä kerro erosta kasvotusten, vaan puhelimitse. Hankkiudu heti turvakotiin tai soita poliisit, jos mies on väkivaltainen tai uhkailee.
Taloudellisesti sinulla ei tule olemaan mitään hätää, jos teillä ei ole avioehtoa. Saat omaisuudesta osituksessa puolet, elleivät miehen vanhemmat ole omalla testamentillaan sulkeneet sinua perityn omaisuuden ulkopuolelle erotilanteessa.
Miksi et tarjoa niitä "hyviä puitteita" omilla rahoillasi? Miksi pitää käyttää miehen omaisuutta siihen?
Itse kun erosin niin muutin pois. Teini-ikäiset set jäi isälleen, mutta äkkiäpä muuttivat yksitellen luokseni. Isän luona ei ollut hyvä.
En halunut repiä lapsia kodistaan, joten siksi jäivät kotiinsa. Isäkin huomasi, että teini-ikäiset lapset sotkevat, tarvitsevat hoivaa ja rahaa. Isällä ei kiinnostanut huoltaminen. Talo myytiin myöhemmin. Muuten pidimme oman omaisuuden.
Niin, mainittakoon vielä että vaikka meilläkäänei ollut avioehtoa, sain niin tarpeekseni tuosta naisesta ja hänen suvustaan että heidän rahatkaan eivät kelvanneet minulle. Otin mukaan vain omalla työlläni ansaitut, mitä oli sitäkin toki jonkin verran.
En tiedä menikö vihje perille, luultavasti ei, mutta eläköön omillaan, niin teen minäkin.
Olin itse hieman vastaavassa tilanteessa peläten mieheni reaktioita eroon. Poliisin ja psykologin neuvon mukaisesti etsin asunnon ja ilmoitin vasta sitten, että muutan sinne.
Suurin osa pahimmista väkivaltarikoksista tapahtuu, kun toinen ilmoittaa haluvansa erota.
Palkkaa juristi avuksesi. Palkkion maksat vasta sitten, kun ositus on tehty ja sinulla on rahaa maksaa. Etsi kokenut ja osaava juristi, sillä he ovat tottuneet monenlaisiin tilanteisiin sekä osaavat käsitellä hankaliakin asiakkaita.
Koska teillä ei ole avioehtoa, niin saat miehen omaisuudesta puolet. Olette olleet naimisissa niin pitkään, ettei asiassa ole epäselvyyttä (ongelmat tulisivat vasta sitten, jos avioliittovuosia on vain muutamia).
Mitä vähemmän touhuat eronne eteen sen sutjakkaammin asiat etenevät.
Kiitos hyvistä neuvoista, sain jo vähän ajatusta siitä miten alan asiaa purkamaan.
Sinulle joka ihmettelit miksen tarjoa omalla rahalla lapsille mukavaa elintasoa, tällä hetkellä koko palkkani menee käytännössä ison okt:n kuluihin ja elämiseen. Mieheni on aina vaatinut että kaikki maksetaan tasan puoliksi vaikka tulotasomme on erilainen plus hänellä vielä päälle omaisuutta ja perintöä. Äitiys- ja hoitovapaat elin käytännössä lainarahalla jonka otin salaa mieheltä kun muu raha meni yhteisiin kuluihin, eikä edes riittänyt. Nyt jos muutan tästä pois, joudun senkin tekemään lainan turvin koska kaikki oma raha mennyt yhteisiin menoihin. Mies saattaa esim päättää että nyt hommataan ilmalämpöpumppu ja minä maksan siitä puolet vaikka tietää hyvin ettei minulla sellaisia rahoja ole. Ap
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi yhdessä ja jonkun ihmisen kanssa keskustella ongelmista.
Joskus jälkeenpäin avioero rupeaa kaduttamaan.
Ei se ruoho ole vihreämpää aidan toisella puolen.
Mitä h******iä? Tämä nainen kertoi, että mies on narsistinen, väkivaltainen juoppo. Kyllä se ruoho on aivan s******n vihreämpää aidan toisella puolen.
Kannattaisi yhdessä ja jonkun ihmisen kanssa keskustella ongelmista.
Joskus jälkeenpäin avioero rupeaa kaduttamaan.
Ei se ruoho ole vihreämpää aidan toisella puolen.