Lue keskustelun säännöt.
Hei, olen läski ja haluaisin lopettaa olemasta läski
Läski
20.02.2019 |
Olen 26 vuotias nainen ja ylipainoa on reippaasti. Olen 165cm pitkä ja painoin 117 kiloa ainakin kuukausi sitten kun aloin muuttamaan elämäntapojani. Tavoitteeni on ensisijaisesti rakentaa realistiset elämäntavat itselleni jotka pystyn pitämään loppuelämäni ja laihtuminen nopeasti ei ole niin tärkeää. Mutta laihtuahan tässä pitäisi varmaan semmonen 60kg että näkisin omat 60v juhlani.
Arkiaamuisin ennen aamupalaa käyn 1-2 tunnin kävelyllä. En pysty syömään tai oikein juomaankaan ennen lenkkiä, koska vatsa menee sekaisin jos lähden liikkeelle heti syömisen jälkeen. En ole saanut kerättyä rohkeutta mennä kuntosalille tai edes juoksemaan lenkeilläni vaikka olen yrittänyt. En. Vain. Pysty.
MUTTA kävelen reipasta tahtia noin 6-8 km. Jonkun 5-10 minuuttia kävelen niin ripeästi että lihaksissa tuntuu ihan kunnolla mutta tähän mennessä en ole pystynyt sen kauemmin sitä tekemään. 🤷♀️
Lenkin jälkeen syön aamupalaksi tuorepuuroa (kaurahiutaleita, maustamatonta jugurttia, kauramaitoa, vähän hunajaa ja banaani) ja teetä.
Lounaaksi syön usein jotain kasvissosekeittoa tai sitten lohta ja kasviksia.
Päivällinen on aika normaalia kotiruokaa sitten, koska sille aterialle miehenikin osallistuu ja se kitisee jos yritän jotain uutta. Lihakeittoa, täysjyväpastaa ja jotain jauheliha-tomaatti-tuorejuusto hässäkkäkastiketta. Makaronilaatikko, lasagne. Ei mitään laihdutusruokaa, mutta nykyään olen pistänyt vähemmän kastiketta tai lasagnea ja korvannut osan kasviksilla ja salaatilla.
Illalla en syö kuin hedelmiä korkeintaan.
Lauantaisin ja sunnuntaisin en ole käynyt lenkillä mutta lauantaisin askeleita tulee usein jopa enemmän kuin lenkkipäivinä. Lauantai on myös the karkkipäivä ja silloin sitä myös syödään.. Ja käydään ulkona syömässä ja juomassa. Sunnuntaisinkin tulee sitten usein syötyä pikaruokaa.
Tämä kuukausi on ollut mukava ja hurrrrrrja parannus aiempaan elämääni.
Mutta onko näillä tavoilla mahdollista laihtua? Viikonloput meinaa aina mennä höpöksi kun mies on kotona ja kavereita tulee nähtyä. Ei kehtaa kieltäytyä purilaisesta kun kaikki muutkin syö. En ole juurikaan puhunut kellekkään tästä projektistani. Mutta se on sitten jo toinen juttu.
Sori pitkä sepustus.
Kommentit (28)
Hyvältä kuulostaa, varmasti laihdut, koska se mitä syöt ratkaisee. Mutta alkoholi lihottaa myös. Kun kilot alkaa karista, siitä vaan saa lisää intoa jatkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On mahdollista laihtua, mutta viikonloppunakin pitäisi muistaa herkutella vain kohtuudella. Muuten menee useamman päivän kalorivaje plörinäksi, jos vetää karkkipäivän The Karkkipäivä -asenteella.
Vierailija kirjoitti:
Lopeta napostelu ja viikonloppujen mässäilyt.
No se voi olla helpommin sanottu kuin tehty, kun siitä on tullut totuttu tapa tai pahimmillaan taustalla on syömishäiriö, jolloin ihminen napostelee pahaan oloonsa. Silloin oikea osoite on psykiatri. Sama kuin sanoisit anorektikolle, että ala syömään. Ei se ihan noin helposti käy, jos taustalla todella on henkistä pahaa oloa - mitä useimmiten ylen- tai alensyövillä ihmisillä on.
"En ole saanut kerättyä rohkeutta mennä kuntosalille tai edes juoksemaan lenkeilläni vaikka olen yrittänyt. En. Vain. Pysty.
MUTTA kävelen reipasta tahtia noin 6-8 km. Jonkun 5-10 minuuttia kävelen niin ripeästi että lihaksissa tuntuu ihan kunnolla mutta tähän mennessä en ole pystynyt sen kauemmin sitä tekemään"
Itse olen laihduttanut 30 kg.
Laihduttaa voi vaikka liikkumatta, mutta toki liikunta kannattaa, koska se auttaa säästämään laihdutuksen takia hupenevaa lihasmassaa ja tehostaman laihtumista energiakulutuksen kasvun takia sekä tietenkin auttamaan muuten terveydessä ja jaksamisessa. Jos on lähtenyt ns.rapakunnosta, ihan pelkkä kävely riittää. Eikä tarvi joka päivä käydä 6 km kävelyillä. Aloittaa voi vaikka pienemmästäkin, jos alkaa maistua puulle. Pientä lisää kävelyyn voi saada välillä ottamalla mukaan vaikka kävelysauvat välillä, jolloin treenistä tulee jo hiukan kovempaa. Kävely voi olla ihan hyvää tehokasta kuntoa kasvattavaa liikuntaa ihmiselle jolla ei ole hyvä peruskunto. On hyvä alottaa pienestä. Ja lepo kannattaa huomioida eikä innostua liikaa kerralla jottei vedä itseään piippuun. Joka päivä ei tarvitse eikä tulekaan huonokuntoisena liikkua raskaasti.
https://www.menaiset.fi/artikkeli/hyva-olo/liikunta/kavely-kuningaslaji…
Arkiliikunta on hyvää reeniä
https://www.ts.fi/teemat/liikunta/106248/Hyoty+irti+arkiliikunnasta
Jos haluaa alkaa juoksemaan, kannattaisi siinä vaiheessa olla siinä kunnossa että jaksaa kävellä ripeämminkin. Sitten ottaa pieniä juoksupyrähdyksiä välillä.
http://hyvinvointi.ts.fi/liikunta/juoksija-malta-kehittaa-peruskuntoa-r…
Mitä salireeniin tulee, ei sinne pakko ole mennä. Kotona voi tehdä oman kehon painolla voimaharjoituksia. Kahvakuula/käsipainot/jumppakuminauha voi ottaa avuksi lisäämään vastusta. Netti on pullollaan lihasvoiman jumppaohjeita ja Youtubessa löytyy reeniohjeita myös. Lihaskuntoreenauksessa voi pitää pieniä taukojakin aina välistä ja tehdä sarjoja. Ei tarvitse siis puuskuttaen reenata. On tutkimustuloksia jossa jo ihan pienellä reenaamisella voi saada tuloksia, kun tekee sitä usein.
Tärkeää on että liikunnasta pitää, ei niinkään sen sisältö ja että tekee sitä säännöllisesti palautuminen ja omat voimavarat riittäen. Mitä enemmän liikkuu, sitä tärkeämpää lihashuolto kuten venyttely on. Tärkeää on kuunnella kehoaan mikä määrä on sopiva. Tärkeää on ilo eikä pakottaminen. Liikuntainnon voi sammuttaa nopeasti liian kovatahtinen liikunta ja pahimmassa tapauksessa väärällä tekniikalla tehty liikunta heti alkuun josta voi myös aloittelijalle seurata helposti ylikunto tai vammoja. Tai että siitä tulee semmosta pakonomaista itseruoskintaa, jossa poltetaan kaloreita. Edelleenkin toistan, laihtuakseen ei ole pakko liikkua hirveää määrää naama irvessä kuten jossain suurimmassa pudottajassa. Se on kaukana terveestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Päivällinen on aika normaalia kotiruokaa sitten, koska sille aterialle miehenikin osallistuu ja se kitisee jos yritän jotain uutta. Lihakeittoa, täysjyväpastaa ja jotain jauheliha-tomaatti-tuorejuusto hässäkkäkastiketta. Makaronilaatikko, lasagne. Ei mitään laihdutusruokaa, mutta nykyään olen pistänyt vähemmän kastiketta tai lasagnea ja korvannut osan kasviksilla ja salaatilla." Itsekin laihdutin ihan normaalilla kotiruoalla enkä millään pupunruoilla. Tärkeää on se kuinka energiatiheää se on koska jos käyttää hirveänä kaikkia juustoja jne ruoissa niin kyllähän siinä kalorit nousee ja annoskoot. Lautasmalli!
Jos herkuttelee joka viikonloppu, kannattaa muuten pysyä ruokarytmissä ja sopia vaikka että yksi ruoka on herkutteluruoka, ettei koko viikonloppu lipsahda herkutteluksi. Eikä sitä herkkuakaan tarvi hillittömästi vetää.
Hirveän isoilla miinuskaloreilla jos laihduttaa, niin saattaa käydä niin että iskee hirveitä ruokahimoja. Kannattaa syödä laihduttaessakin niin että ei nälätä. Lisäksi kannattaa huomioida että joka aterialla on myös proteiinia. Osa sun ruoista vaikuttaa aika hiilaripitoisilta ja ne ei välttämättä pidä nälkää. Esim kasvissosekeittoon raejuustoa tai kananmuna, aamupalalle jotain proteiinia (puuroon vaikka raejuustoa ja siemeniä jne)
Illalla ei tarvi syödä vain hedelmiä vaan voi syödä ihan iltapalan.
Valion sivuilla näkee laihduttajille koostettuja esimerkkipäiviä joihin voi suhtauttaa omaa kalorimäärää:
https://www.valio.fi/ravitsemus/ruokavalio/laihduttajan-vko1/
Jotkut laskee kaloreita, mutta itse en laihduttaessa niin tehnyt. Tarkkailin painon tasaista terveellistä laskuvauhtia ja energiaa ja jaksamista liikunnassa jne.. Jos liikkuu enempi, voi kaloreita lisätä. Jos paino ei taas laske, voi kokeilla nipistää ruoasta vähän jne.
Tietenkin on niitä hifistelijöitä jotka punnitsevat suunnilleen joka ruokansa ja laskevat makroja sun muita, mutta itse en moiseen jaksaisi ryhtyä. Yritän vaan miettiä ruokavalion monipuolisuutta ja sitä että ravintoaineita on riittämiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopeta napostelu ja viikonloppujen mässäilyt.
No se voi olla helpommin sanottu kuin tehty, kun siitä on tullut totuttu tapa tai pahimmillaan taustalla on syömishäiriö, jolloin ihminen napostelee pahaan oloonsa. Silloin oikea osoite on psykiatri. Sama kuin sanoisit anorektikolle, että ala syömään. Ei se ihan noin helposti käy, jos taustalla todella on henkistä pahaa oloa - mitä useimmiten ylen- tai alensyövillä ihmisillä on.
Paskat siihen mitään psykiatria tarvii, jos lopettaa napostelut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Mutta laihtuahan tässä pitäisi varmaan semmonen 60kg että näkisin omat 60v juhlani."
Jo 5-10 prosentin painonpudotuksesta voi olla jo terveyshyötyjä. Ei sun tarvitse välttämättä niin hirveästi laihtua, jotta saisit myönteisiä tuloksia oloosi ja hyvinvointiisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopeta napostelu ja viikonloppujen mässäilyt.
No se voi olla helpommin sanottu kuin tehty, kun siitä on tullut totuttu tapa tai pahimmillaan taustalla on syömishäiriö, jolloin ihminen napostelee pahaan oloonsa. Silloin oikea osoite on psykiatri. Sama kuin sanoisit anorektikolle, että ala syömään. Ei se ihan noin helposti käy, jos taustalla todella on henkistä pahaa oloa - mitä useimmiten ylen- tai alensyövillä ihmisillä on.
Paskat siihen mitään psykiatria tarvii, jos lopettaa napostelut.
No se on sun helppo sanoa, jos ja ilmeisesti kun et ole koskaan syömishäiriötä sairastanut. Ei ihmiselle joka napostelee pahaan oloonsa, ole vain pikkujuttu lopettaa sitä. Ota asioista selvää ennen kuin täällä huutelet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Läski kirjoitti:
Olen 26 vuotias nainen ja ylipainoa on reippaasti. Olen 165cm pitkä ja painoin 117 kiloa ainakin kuukausi sitten kun aloin muuttamaan elämäntapojani. Tavoitteeni on ensisijaisesti rakentaa realistiset elämäntavat itselleni jotka pystyn pitämään loppuelämäni ja laihtuminen nopeasti ei ole niin tärkeää. Mutta laihtuahan tässä pitäisi varmaan semmonen 60kg että näkisin omat 60v juhlani.
Arkiaamuisin ennen aamupalaa käyn 1-2 tunnin kävelyllä. En pysty syömään tai oikein juomaankaan ennen lenkkiä, koska vatsa menee sekaisin jos lähden liikkeelle heti syömisen jälkeen. En ole saanut kerättyä rohkeutta mennä kuntosalille tai edes juoksemaan lenkeilläni vaikka olen yrittänyt. En. Vain. Pysty.
MUTTA kävelen reipasta tahtia noin 6-8 km. Jonkun 5-10 minuuttia kävelen niin ripeästi että lihaksissa tuntuu ihan kunnolla mutta tähän mennessä en ole pystynyt sen kauemmin sitä tekemään. 🤷♀️
Lenkin jälkeen syön aamupalaksi tuorepuuroa (kaurahiutaleita, maustamatonta jugurttia, kauramaitoa, vähän hunajaa ja banaani) ja teetä.
Lounaaksi syön usein jotain kasvissosekeittoa tai sitten lohta ja kasviksia.
Päivällinen on aika normaalia kotiruokaa sitten, koska sille aterialle miehenikin osallistuu ja se kitisee jos yritän jotain uutta. Lihakeittoa, täysjyväpastaa ja jotain jauheliha-tomaatti-tuorejuusto hässäkkäkastiketta. Makaronilaatikko, lasagne. Ei mitään laihdutusruokaa, mutta nykyään olen pistänyt vähemmän kastiketta tai lasagnea ja korvannut osan kasviksilla ja salaatilla.
Illalla en syö kuin hedelmiä korkeintaan.
Lauantaisin ja sunnuntaisin en ole käynyt lenkillä mutta lauantaisin askeleita tulee usein jopa enemmän kuin lenkkipäivinä. Lauantai on myös the karkkipäivä ja silloin sitä myös syödään.. Ja käydään ulkona syömässä ja juomassa. Sunnuntaisinkin tulee sitten usein syötyä pikaruokaa.
Tämä kuukausi on ollut mukava ja hurrrrrrja parannus aiempaan elämääni.
Mutta onko näillä tavoilla mahdollista laihtua? Viikonloput meinaa aina mennä höpöksi kun mies on kotona ja kavereita tulee nähtyä. Ei kehtaa kieltäytyä purilaisesta kun kaikki muutkin syö. En ole juurikaan puhunut kellekkään tästä projektistani. Mutta se on sitten jo toinen juttu.Sulla lähtee aluksi nopeasti pois kiloja, mutta kun huomaat että alkaa junnaamaan paino, niin syöt ennen lenkkiä sen puuron ja venaat tunnin verran ja lähdet lenkille. Taas lähtee se 10kg heittämällä. Sitten kun tulee toinen junnaus painossa, niin jätät karkin pois hetkeksi ja pikaruoka pois hetkeksi. Sit otat punttiksen mukaan jossain vaiheessa.
Sori pitkä sepustus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopeta napostelu ja viikonloppujen mässäilyt.
No se voi olla helpommin sanottu kuin tehty, kun siitä on tullut totuttu tapa tai pahimmillaan taustalla on syömishäiriö, jolloin ihminen napostelee pahaan oloonsa. Silloin oikea osoite on psykiatri. Sama kuin sanoisit anorektikolle, että ala syömään. Ei se ihan noin helposti käy, jos taustalla todella on henkistä pahaa oloa - mitä useimmiten ylen- tai alensyövillä ihmisillä on.
Paskat siihen mitään psykiatria tarvii, jos lopettaa napostelut.
No se on sun helppo sanoa, jos ja ilmeisesti kun et ole koskaan syömishäiriötä sairastanut. Ei ihmiselle joka napostelee pahaan oloonsa, ole vain pikkujuttu lopettaa sitä. Ota asioista selvää ennen kuin täällä huutelet.
Napostelu ei ole mikään syömishäiriö, johon tarvitaan psykiatria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos jaksaist noudattaa tuota arkiruokailuasi viikonloppuisinkin, niin varmasti laihdut. voisitko sanoa ihan reilusti kavereille ja miehelle, että sinä laihdutat näin nyt ja et syö roskaruokaa ja hamppareita? kyllä oikea ystävä ja puoliso ymmärtää ja sitäpaitsi itsehän sinä itsesivuoksi tuota teet etkä muidentakia. Ihan yhtä hauskaa voi olla ilman noita ruokiakin. trust me, se on aluks vaikeaa, olen sen saman joutunut kokemaan ja joo jotkut ei ymmärrä, mut minusta se ei oo heidän ongelmansa. ole vaan rohkea ja kieltäydy roskaruuasta jos se ns. ainoa syy on se että kun muutkin syö. Monessa hamppari- ja kebabmestassa yms on valittavana myös salaatteja. Aloita siitä että otatkin salaatin, vaikka muut ottaakin hampparin. Tai sitten vaan yksinkertaisesti syöt itse ennen lähtöä jotain ja menet vain seuraksi. opettele sanomaan ei. ja vaikka toinen söis hampparia niin koita oppia välttämään sitä himoa ja kiusausta olla syömättä samaa. Itsellekkin se oli vaikeaa, varsinkin kun asuin kotona ja sielä oli ruokailutavat tosi viturallaan. Olihan se vaikeaa kun koko muu porukka haki mäkkäristä lauantaimättöä ja ite joudut vaan sanomaan että ei kiitos mulle nyt. Mut kyllä se ajan kanssa helpotti eikä enää ees tehnyt sitten mieli. ja välillä toki voi syödä sitä hampparia, kun ei vedä överiks ja muuten ruokailu on kunnossa. Esim kerran pari kuukaudessa, ja niin että tosiaan yhden aterian korvaat hampparilla, ei niin että koko päviäv menee lapasesta. Tsemppiä!
Väärä asenne, turhaan temputtelet painon kanssa.
Se on yhtä viisasta ja tehokasta kuin savun poisto tulipalossa.
Minun painoni puolittui kun korjasin syömiseni. Siis samalla tavalla kuin savu häviää kun palo sammutetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopeta napostelu ja viikonloppujen mässäilyt.
No se voi olla helpommin sanottu kuin tehty, kun siitä on tullut totuttu tapa tai pahimmillaan taustalla on syömishäiriö, jolloin ihminen napostelee pahaan oloonsa. Silloin oikea osoite on psykiatri. Sama kuin sanoisit anorektikolle, että ala syömään. Ei se ihan noin helposti käy, jos taustalla todella on henkistä pahaa oloa - mitä useimmiten ylen- tai alensyövillä ihmisillä on.
Paskat siihen mitään psykiatria tarvii, jos lopettaa napostelut.
No se on sun helppo sanoa, jos ja ilmeisesti kun et ole koskaan syömishäiriötä sairastanut. Ei ihmiselle joka napostelee pahaan oloonsa, ole vain pikkujuttu lopettaa sitä. Ota asioista selvää ennen kuin täällä huutelet.
Napostelu ei ole mikään syömishäiriö, johon tarvitaan psykiatria.
Napostelu voi olla osa syömishäiriötä ja kyllä, siihen tarvitaan psykiatria. Kovin moni ei varmastikaan napostele vain, koska se on hauskaa ja sen jälkeen valittaa kuinka raskas ja tukala olla on. Napostelun taustalla on monesti pinttynyt, epäterveellinen tapa josta on vaikea päästä eroon tai syömishäiriön oire. Toisaalta, miksi edes yritän vääntää asiaa rautalangasta sellaiselle, joka ei asiaa alun alkaenkaan edes yritä ymmärtää ja peukuttaa omia typeriä kommenttejaan.
Jos kävisit kaksi kertaa viikossa syömässä pikaruokaa ja väännät ison säkin karkkia, niin epäilen kyllä että saat painoasi hyvin laskemaan. Ravintolasta voi saada ihan hyviä kevyempiäkin annoksia. Ja monessa ruoassa jonka luulee olevan kevyt, saattaa ollakin enemmän kaloreita kuin luulisi, joten kannattaa olla tarkkana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopeta napostelu ja viikonloppujen mässäilyt.
No se voi olla helpommin sanottu kuin tehty, kun siitä on tullut totuttu tapa tai pahimmillaan taustalla on syömishäiriö, jolloin ihminen napostelee pahaan oloonsa. Silloin oikea osoite on psykiatri. Sama kuin sanoisit anorektikolle, että ala syömään. Ei se ihan noin helposti käy, jos taustalla todella on henkistä pahaa oloa - mitä useimmiten ylen- tai alensyövillä ihmisillä on.
Paskat siihen mitään psykiatria tarvii, jos lopettaa napostelut.
No se on sun helppo sanoa, jos ja ilmeisesti kun et ole koskaan syömishäiriötä sairastanut. Ei ihmiselle joka napostelee pahaan oloonsa, ole vain pikkujuttu lopettaa sitä. Ota asioista selvää ennen kuin täällä huutelet.
Napostelu ei ole mikään syömishäiriö, johon tarvitaan psykiatria.
Napostelu voi olla osa syömishäiriötä ja kyllä, siihen tarvitaan psykiatria. Kovin moni ei varmastikaan napostele vain, koska se on hauskaa ja sen jälkeen valittaa kuinka raskas ja tukala olla on. Napostelun taustalla on monesti pinttynyt, epäterveellinen tapa josta on vaikea päästä eroon tai syömishäiriön oire. Toisaalta, miksi edes yritän vääntää asiaa rautalangasta sellaiselle, joka ei asiaa alun alkaenkaan edes yritä ymmärtää ja peukuttaa omia typeriä kommenttejaan.
Ai kaikki leffassa ja telkkarin ääressä napostelijat on psykiatrin tarpeessa??
Kiitos paljon vastauksista. En halua puhua tästä vielä kellekkään koska se aiheuttaa häpeää mulle, enkä mahda sille mitään, enkä tiedä mistä johtuu. Joten helpompi mulle puuhastella iha itekseni eikä tehä mitää numeroa tästä.
Viikonloput koitan suunnitella paremmin tästä eteenpäin. Ehkä löytyis joku terveellisempi ruokapaikka tästä kaupungista kun siitä ulkona syömisestä jonkinlainen traditio on tullut.
Paljonko on kohtuudella karkkia the karkkipäivänä? Ettei se vaikuttaisi vielä seuraavalla viikollaki ja sabotoisi koko hommaa. Suklaa ja jäätelö ja etenkin suklaajäätelö on mun jumalia.🤰🤰🤰 Eikä mulla ole hajuakaan paljonko karkkia lauantaisin on normaalia?
Koita ostaa herkkupäivänä vaikka pieni, 100 g karkkipussi tai suklaapatukka suklaalevyllisen sijaan. Koita myös syödä osa viikonlopusta vähän terveellisemmin; esim. lauantaisin terveellinen aamupala ja lounas, mutta illallisella jotain parempaa (burger, pasta, pizza tms...) ja pieni määrä herkkuja. Perjantai&sunnuntai ainakin toinen kokonaan terveellisesti, ja mahdollisesti toisena samoin kuin lauantai. Alkoholia jos haluat juoda, koita pysyä kohtuudessa esim. 2 lasia viiniä. Plussaa jos ehdit vaikka pienelle kävelylle myös viikonloppuna!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopeta napostelu ja viikonloppujen mässäilyt.
No se voi olla helpommin sanottu kuin tehty, kun siitä on tullut totuttu tapa tai pahimmillaan taustalla on syömishäiriö, jolloin ihminen napostelee pahaan oloonsa. Silloin oikea osoite on psykiatri. Sama kuin sanoisit anorektikolle, että ala syömään. Ei se ihan noin helposti käy, jos taustalla todella on henkistä pahaa oloa - mitä useimmiten ylen- tai alensyövillä ihmisillä on.
Paskat siihen mitään psykiatria tarvii, jos lopettaa napostelut.
No se on sun helppo sanoa, jos ja ilmeisesti kun et ole koskaan syömishäiriötä sairastanut. Ei ihmiselle joka napostelee pahaan oloonsa, ole vain pikkujuttu lopettaa sitä. Ota asioista selvää ennen kuin täällä huutelet.
Napostelu ei ole mikään syömishäiriö, johon tarvitaan psykiatria.
Napostelu voi olla osa syömishäiriötä ja kyllä, siihen tarvitaan psykiatria. Kovin moni ei varmastikaan napostele vain, koska se on hauskaa ja sen jälkeen valittaa kuinka raskas ja tukala olla on. Napostelun taustalla on monesti pinttynyt, epäterveellinen tapa josta on vaikea päästä eroon tai syömishäiriön oire. Toisaalta, miksi edes yritän vääntää asiaa rautalangasta sellaiselle, joka ei asiaa alun alkaenkaan edes yritä ymmärtää ja peukuttaa omia typeriä kommenttejaan.
Ai kaikki leffassa ja telkkarin ääressä napostelijat on psykiatrin tarpeessa??
Voi hyvää päivää kun kaikki täytyy (tarkoituksella?) ymmärtää väärin! Ei tietenkään silloin tällöin herkuttelu ole sairasta, mutta jos sitä täytyy tehdä lähes joka päivä, pahaa oloa kontrolloidakseen, on se sairasta. Luulitko olevasi nokkela typerän kommenttisi kanssa?
Lopeta napostelu ja viikonloppujen mässäilyt.