Törmäsin äitiin, joka oli ehkä vieläkin takakireämpi kuin minä...
Tässä eräänä päivänä lonnin lapsen harrastuspaikassa, kun sinne tuli äiti, joka puhui lapsilleen aivan kamalaan sävyyn. Komensi koko ajan ihan hirveän kuuloisesti ja sätti. Ihan kuin minä pahimmillani. Teki mieli sanoa, että hei, mä tiedän, miltä susta tuntuu. Toivottavasti hänkin kuulee jonkun muun puhuvan vastaavalla tavalla lapsilleen. Se kuulostaa nimittäin ihan hirveältä. Olen ehkä onnistunut parantamaan viime aikoina menoani.
Kommentit (2)
Vierailija kirjoitti:
Tää vanhempien syyllistäminen on nykyään jotain ihan käsittämätöntä. Jokaisella on huonoja päiviä, jos tämä ei ole jatkuvaa käytöstä, niin ei lapsi tästä kärsi ja minusta on täysin normaalia että tunteet saavat näkyä, näin lapsi oppii että on sallittua näyttää muutakin kuin vaan sen positiivisen tunteen. Itse en lähtisi yhdestä kerrasta arvostelemaan yhtään ketään, kukaan ei voi tietää mitä sen tuntemattoman ihmisen päivä on sisältänyt, joku läheinen on vaikka voinut kuolla tai vaikka mitä muuta. Jos huoli tulee kun näkee tämmöisiä tilanteita voisi mennä ja kysyä onko kaikki hyvin.
Et ehkä lukenut tuota viestiäni oikein ajatuksella.
Ap
Tää vanhempien syyllistäminen on nykyään jotain ihan käsittämätöntä. Jokaisella on huonoja päiviä, jos tämä ei ole jatkuvaa käytöstä, niin ei lapsi tästä kärsi ja minusta on täysin normaalia että tunteet saavat näkyä, näin lapsi oppii että on sallittua näyttää muutakin kuin vaan sen positiivisen tunteen. Itse en lähtisi yhdestä kerrasta arvostelemaan yhtään ketään, kukaan ei voi tietää mitä sen tuntemattoman ihmisen päivä on sisältänyt, joku läheinen on vaikka voinut kuolla tai vaikka mitä muuta. Jos huoli tulee kun näkee tämmöisiä tilanteita voisi mennä ja kysyä onko kaikki hyvin.