Kuinka kauan jaksatte olla miehen kanssa kahdestaan mökillä?
Nyt ollaan jo toista viikkoa ja vielä pari viikkoa jäljellä lomia ja muita vapaita.
Mökkimetsän on yli sata vuotias Kalastajatorpalla ulkosaaristossa, hyvällä ja tukevalla veneellä tänne pääsee.
En oikein ymmärrä että mihin aika menee ja miten kummassa me täällä niin hyvin viihdymme. Kaupassa voidaan käydä ehkä ensi viikolla mutta ilmankin pärjätään vaikka maito saattaa loppua.
Ystäväni sanoi ettei pystyisi kovin montaa päivää yli viikonlopun ukon kanssa kahdestaan mökillään olemaan. Menee kuulemma hermot eikä ole mitään tekemistä.
Meillä aika kuluu mukavasti: talon huoltoa ja pikku laittoa pihalla ja liiterissä, aikainen illallinen ja ajoissa nukkumaan.
Ihanuutta .
Eikä yhtään naapuria.
Kommentit (8)
Noin 8 minuuttia. Sen jälkeen mies sanoo, että täällä pitäisi varmaan siivota, minä menen lämmittämään saunan. Siksi me emme mökkeile.
Käydessään mökillä mies jättää kaiken sille sijalleen, joten seuraavalla kerralla sanomalehtiä on lattialla, unohtunut lautanen pöydällä, joskus jopa leipäapaketti hiirien ilona. Pyyhkeitä mytyssä nurkissa jne.
Ei,minä en ole siivooja.
Mökki on siis Kalastajatila, saaressa, rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Noin 8 minuuttia. Sen jälkeen mies sanoo, että täällä pitäisi varmaan siivota, minä menen lämmittämään saunan. Siksi me emme mökkeile.
Käydessään mökillä mies jättää kaiken sille sijalleen, joten seuraavalla kerralla sanomalehtiä on lattialla, unohtunut lautanen pöydällä, joskus jopa leipäapaketti hiirien ilona. Pyyhkeitä mytyssä nurkissa jne.
Ei,minä en ole siivooja.
Jestas. Sehän elää siellä ihan kuin pellossa. Enpä tod minäkään mökkeilisi tuommoisen jäljiltä.
En osaa edes kuvitella että mökillä olisi tuollainen sotku kun yhdessä menisimme sinne. Mä saisin varmaan slaagin.
No niin kauan kuin punaviiniä riittää. Laitetaan ruokaa puu-hellalla pitkään ja samalla tiputellaan punkkua.
Ruuan jälkeen istuskellaan tuvassa ja katellaan tulta. Ehkä vielä konjakkilasillinen.
YLE Areenasta joku luonto dokkari tai historiaa.
12 tuntia unta ja seuraavana aamuna alkaa päivän hommat, puiden kantamisella sisään.
No mikä jottei. Minä rakastan vaeltelua luonnossa ja rannoilla, yksin, tai mieluummin vielä koiran kanssa. Siellä voi mennä tuntikausia. Ukko sillä aikaa puuhailee omiaan, ja molemmat on tyytyväisiä. Meillä ei liimauduta toisen kylkeen ja rassata toistemme hermoja.
Istuskellaan illalla laiturilla tai saunan edessä penkillä saunomisen jälkeen kesällä. Talvella takan ääressä kumpikin lukien hyvää kirjaa tai pelataan korttia tai sitten vaan parannetaan maailmaa. Rentouttavaa ja viihtyisää.
Irrottautuminen työstä ja kaupunkielämästä on meille tärkeää, ja siitä nautitaan täysillä.
Niin kauan kun juomia riittää ja niitähän riittää.
Vaikka loppuelämän. Ehkä vielä joskus.