Lue keskustelun säännöt.
Kaveri, jolla ei aikaa minulle, kuitenkin väittää olevansa ihan ystävä.
09.02.2019 |
Hänellä myös toinen ystävä jonka kanssa näkee ja on päivittäin. Minä laitoin välit kokonaan poikko, suuttui tai loukkaantuii ainakin. Vetoaa siihen, että hän nyt on tälläinen, ei osaa yhteyttä pitää.
Kommentit (6)
Tervetuloa aikuisuuteen.
Aikuisten mielestä on periaatteessa kiva ajatus hengata kavereiden kanssa, mutta käytännössä työt, lastenhoito, zumba ja kuntosali hoidetaan eka, ja Sohvaperunoitakin pitää ehtiä kattelemaan.
Eli aikuiset eivät näe tosiaan. Eläkeiässä sitten aktivoidaan ne sosiaaliset verkot taas, jos ei ole täysin unohdettu miten se tehdään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka aikuinen jaksaa nähdä kavereita päivittäin? Ahdistava ajatuskin. Eikö kerran viikossa riittäisi?
Minun ystäväni asuvat kaukana, usein ulkomailla. Ei minulla ole varaa matkustaa heitä tapaamaan. Elämässäni ei kovin kummoista tapahdu, ja ystävinä perusasiat on puhuttu jo monta kertaa. Joten paljon en ole heihin yhteydessä.
Ystävyys on tila ilman seiniä. Ystävä voi olla ilman, että kaiken aikaa tavataan, uskoudutaan kaikesta ja ollaan ikäänkuin tilivelvollisia tekemisistä.
Parasta ystävyyttä on sellainen, jonka tietää olevan olemassa. Toki ystävyyttä on se, että ollaan käytettävissä, kun toisella on hätä, mutta ystävyys, joka sisältää vaatimuksia ja jatkuvan raportointivelvoitteen, saattaa käydä rasitteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Kuka aikuinen jaksaa nähdä kavereita päivittäin? Ahdistava ajatuskin. Eikö kerran viikossa riittäisi?
Kerran viikossakinnon liian usein tavalliselle ihmiselle. Puhelimessa voi ehkä jutella, mutta ei sitä nyt tarvitse naamatusten olla.
Niin? Jos välinne ovat poikko, niin ne ovat poikko ja sillä siisti. Mitä sitä nyt enää asiaa miettimään?