Lue keskustelun säännöt.
Milloin täytyy tietää, kuinka monta lasta haluaa?
09.02.2019 |
Olemme seurustelleet miesystäväni kanssa 2,5 vuotta, ja olemme hieman alle kolmekymppisiä. Aikaisemmin lapsista on puhuttu vain pintapuolisesti sillä tasolla, että molemmat kyllä haluavat lapsia. Nyt sitten myös mahdollinen ajankohta ja lasten määrä on tullut enemmän puheeksi.
Itse olen aina ajatellut, että haluan lähtökohtaisesti useamman kuin yhden lapsen, kaksi tai kolme, jos olosuhteet sen vain sallivat. Mies taas on ilmaissut haluavansa vain yhden lapsen. Olen ollut valmis kompromissiin kahdesta, mutta mies pitää edelleen kiinni siitä, että yksi olisi parempi. Kun nostan kissan pöydälle ja totean, että tässä on nyt ongelma, niin mies alkaakin pyörtää sanojaan. "Siis öö joo kai mulle kaksikin olisi ihan ok mutta kyllä oikeastaan haluaisin vaan yhden mut jos silloin aikoinaan olisi fiilis niin kaipa sitä voisi toisenkin tehdä öö öö öö". Ja kun alan painostaa, että haluaako hän nyt sitten yhden vai kaksi, niin mies suuttuu ja puuskahtaa, ettei hän voi sellaista tässä vaiheessa tietää.
Mitä tällaisessa tilanteessa voi tehdä? Mies on lukuisia kertoja todennut eri tilanteissa, että pelkää eroa niin paljon, että haluaa lakaista ongelmat maton alle. Eli nytkin tuntuu, että mies vain sanoo mitä haluan kuulla, etten vain häntä jättäisi. Minä taas haluaisin keskustella asioista avoimesti ja rehellisesti, koska en halua, että kumpikaan joutuu pettymään.
Kommentit (11)
Vierailija kirjoitti:
En ikinä olisi alkanut seurustelemaan ihmisen kanssa joka on "lyönyt lukkoon" jonkun lapsimäärän. Se riippuu mielestäni niin paljon tilanteesta, että ei sitä voi etukäteen tietää. Minä olen aina sanonut että haluan tilanteen mukaan niin paljon kun jaksan tehdä ja hoitaa. Toinen on nyt tulossa ja en tiedä vieläkään mikä on lopullinen määrä, kyllä se sitten aikanaan selviää. Ensimmäisen ja toisen välilläkin on vuosikymmen.
Ei kyse ole siitä, että pitäisi tehdä X määrä lapsia, oli tilanne mikä hyvänsä. Jos meillä olisi vaikka yhden lapsen jälkeen henkiset ja fyysiset resurssit aivan lopussa, niin en minäkään alkaisi siihen väkisin toista tai kolmatta pykkäämään. Miehellä taas on se toive, että vaikka olosuhteet sallisivat useamman lapsen, niin hän haluaa silti vain yhden. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ikinä olisi alkanut seurustelemaan ihmisen kanssa joka on "lyönyt lukkoon" jonkun lapsimäärän. Se riippuu mielestäni niin paljon tilanteesta, että ei sitä voi etukäteen tietää. Minä olen aina sanonut että haluan tilanteen mukaan niin paljon kun jaksan tehdä ja hoitaa. Toinen on nyt tulossa ja en tiedä vieläkään mikä on lopullinen määrä, kyllä se sitten aikanaan selviää. Ensimmäisen ja toisen välilläkin on vuosikymmen.
Ei kyse ole siitä, että pitäisi tehdä X määrä lapsia, oli tilanne mikä hyvänsä. Jos meillä olisi vaikka yhden lapsen jälkeen henkiset ja fyysiset resurssit aivan lopussa, niin en minäkään alkaisi siihen väkisin toista tai kolmatta pykkäämään. Miehellä taas on se toive, että vaikka olosuhteet sallisivat useamman lapsen, niin hän haluaa silti vain yhden. ap
Ja siis lisään vielä, että mies pysyy tuossa kannassaan siihen asti, kunnes totean, että tässä on nyt ongelma. Sitten alkaa tuo kiertely ja kaartelu ja mutina. ap
Riippuu haluttavien lasten lukumäärästä. Mitä enemmän haluaa sitä aikaisemmin on tiedettävä.
Mun mielestä tuollaisesta ei kannata tehdä suurta ongelmaa. Te ette välttämättä saa edes sitä yhtäkään sillä lapsen saaminen ei ole itsestäänselvyys. Vaikka kuinka haluaisitte 2 tai vaikka 5 lasta niin jo sen yhden saamisessa voi olla vaikeuksia.
Jos parisuhteenne on muilta osin kunnossa, rakastatte toisianne ja kaikki on hyvin (pieniä riitoja lukuunottamatta) niin antakaa lapselle mahdollisuus tulla.
Tilanteet, mielipiteet ja haaveet lapsien lukumääristä voi muuttua hetkessä. Miehesi voi ensimmäisen lapsen jälkeen olla sitä mieltä että oma lapsi on maailman ihanin ja haluaisi 4 lisää. Sinulla taas voi olla niin vaikea raskausaika ja kivulias, traumaattinen synnytys ettet halua enää yhtään.
Eli älkää suunnitelko liikaa ja tehkö kärpäsestä härkästä. Se että te molemmat haluatte edes sen yhden lapsen riittää.
En suunnittelisi mitään tuollaisia määriä etukäteen ja sinuna nytkään miehen kanssa asiaa kovasti miettisi. Yhdestä se on aloitettava joka tapauksessa, joten jos sen jälkeen hyvälle tuntuu, niin kokeilette toista. Tämän pitäisi sopia molemmille ja mitkään pikkutarkat suunnitelmat eivät sotke elämää. Elätte päivän kerrallaan.
Sekä minulla että miehellä oli toiveissa kolme lasta ja rakensimme talommekin sitä lapsi määrää ajatellen. Kolme tuli ja kolmatta odottaessani oli molemmille täysin selvä, että tähän jätetään lapsiluku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä puhua etukäteen ja kompromisseja joutuu lähes aina toinen tekemään. Tuollainen ehdottomuus yhteen lapseen kuulostaa ikävältä varsinkin jos toiselle tärkeää sisarus. Elämä yhden lapsen kanssa on monella tapaa työläänpää kuin kahden.
Itse halusin suurperheen ja mies 2-3 kun alkuun puhuttiin. Kumpikaan ei ollut ehdoton ja toki näitä yksi kerralla vain tehdään. Kuudes tulossa ja mies on ollutkin se joka viimeksi kysyi: " Tehtäisikö vielä yksi?"
Luoja yksin tietää.Lapset on Jumalan lahja niitä siunaantuu tai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ikinä olisi alkanut seurustelemaan ihmisen kanssa joka on "lyönyt lukkoon" jonkun lapsimäärän. Se riippuu mielestäni niin paljon tilanteesta, että ei sitä voi etukäteen tietää. Minä olen aina sanonut että haluan tilanteen mukaan niin paljon kun jaksan tehdä ja hoitaa. Toinen on nyt tulossa ja en tiedä vieläkään mikä on lopullinen määrä, kyllä se sitten aikanaan selviää. Ensimmäisen ja toisen välilläkin on vuosikymmen.
Ei kyse ole siitä, että pitäisi tehdä X määrä lapsia, oli tilanne mikä hyvänsä. Jos meillä olisi vaikka yhden lapsen jälkeen henkiset ja fyysiset resurssit aivan lopussa, niin en minäkään alkaisi siihen väkisin toista tai kolmatta pykkäämään. Miehellä taas on se toive, että vaikka olosuhteet sallisivat useamman lapsen, niin hän haluaa silti vain yhden. ap
Niin, en olisi alkanut seurustelemaan lapsiluvun "lukkoonlyöneen" ihmisen kanssa myöskään jos se luku olisi nolla tai yksi. Koska minulla ei ole aikomus lyödä lukua lukkoon ennen kuin tilanteen mukaan.
Mikäli parisuhde on tuolla tasolla, ei ehkä kannattaisi tehdä yhtäkään lasta? Jos lapsia "tekee" , kannattaisi tehdä vähintään kaksi, joilla olisi seuraa toisistaan. Mutta: Lapsia ei tehdä, he ovat lahja taivaasta! Toiset saavat, vaikkeivat haluaisi, eivätkä ole sitoutuneita elinikäiseen vanhemmuuteen, toiset eivät saa, vaikka haluaisivat....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monet miehet(kin) haluaa ekan jälkeen vielä toisen :)
saattaa mieli muuttua mihin suuntaan vaan, eihän tollasia voi luvata varmaks etukäteen.
En ikinä olisi alkanut seurustelemaan ihmisen kanssa joka on "lyönyt lukkoon" jonkun lapsimäärän. Se riippuu mielestäni niin paljon tilanteesta, että ei sitä voi etukäteen tietää. Minä olen aina sanonut että haluan tilanteen mukaan niin paljon kun jaksan tehdä ja hoitaa. Toinen on nyt tulossa ja en tiedä vieläkään mikä on lopullinen määrä, kyllä se sitten aikanaan selviää. Ensimmäisen ja toisen välilläkin on vuosikymmen.