Onko Facebookista pois jättäytyminen sinulle vaihtoehto?
Mitä tapahtuisi jos yksinkertaisesti poistaisit profiilisi?
Kommentit (57)
Ketään ei kiinnostanut. Testattu on.
Facebookissa on joitain ryhmiä joista pois jääminen hankaloittaisi elämääni. Esim. Lasten luokkakavereiden vanhempien ryhmät, joissa sovitaan monet asiat ja jaetaan tiedotuksia.
Jättäydyin jo, ei tapahtunut yhtikäs mitään muuta kuin että elämänlaatu parani siinä muelessä ettei tarvinnut kokoajan vahdata naamakirjaa ja lukea ihmisten flunssista, lapsista ja lomamatkoista. Aikaa jäi enemmän ihan real life 👍
Ei ole myöskään painetta verrata omaa elämää muihin tai ylläpitää mitään kiiltokuvaa.
Ymmärrän että kaikilla ei näin olekaan, mutta minulla oli ja facebook hallitsi elämääni ihan liikaa.
Olisi se vaihtoehto, mutta olen siellä monessa tosi kivassa ryhmässä, joita kyllä kaipaisin. Lisäksi olen tottunut käyttämään fb:n messengeriä, jonka voisin kyllä korvata whatsappilla, mutta se on vaan jäänyt.
Tää oli todella hyvä juttu mun mielestä se on just noin ja myös syy siihen miksi itse 10 vuoden jälkeen laitoin pillit pussiin : https://www.menaiset.fi/artikkeli/ihmiset-ja-ilmiot/ihmiset/hs-naytteli…
Jaa, vaikea sanoa. Moni varmaan ihmettelisi, että mihin katosin. Facebook ei ole suuressa roolissa elämässäni, mutta jaan sinne ajoittain sellaisia humoristisia pohdintoja elämänmenosta. Moni on sanonut, että niitä on ilo lukea, ja ehkä niitä joku jäisi kaipaamaan. Omaan elämääni se ei juurikaan vaikuttaisi. Ei se vie aikaa eikä voimavaroja, joskaan ei tuota juuri iloakaan.
Vierailija kirjoitti:
Olisi se vaihtoehto, mutta olen siellä monessa tosi kivassa ryhmässä, joita kyllä kaipaisin. Lisäksi olen tottunut käyttämään fb:n messengeriä, jonka voisin kyllä korvata whatsappilla, mutta se on vaan jäänyt.
Meseä pystyy käyttää, vaikkei facessa olisikaan 👍 vinkkinä sinulle 😊
Tein sen jo. Ei mitään muuta tapahtunut kuin, että vapaa-aikaa on hyödyllisempään enemmän.
Poistuisi työsivu varmaan myös ja koska päivittäinen postaaminen jäisi pois, häviäisivät varmaan asiakkaatkin miltei tyystin.
On säälittävää, jos täytyy koko ajan olla facebookissa/instagramissa ynnä muissa. Some ei ole koko elämä.
En ole koskaan ollut, joten ihan sama.
Kun lähdin, fb kysyi haluaisinko kuitenkin jättää mesen käyttöön. En halunnut. Ig lähti myös ja whatsapista poistuttiin yhdessä lapsen kanssa, hänen aloitteesta.
Hei, nimeni on ____ ja olen ollut ~300 päivää ilman somea.
En lähtisi pois. Minulla on ystäviä ulkomaankomennusten takia ympäri maailman, eikä yhteydenpito millään muulla välineellä ole yhtä vaivatonta.
Mulla lähti taakka harteilta kun sieltä poistuin. Olin avannut vuosia elämääni sinne hyvin ahkerasti ja joku kumma pakottava tarve siihen tuli, että aina täytyi jotain sinne keksiä laittaa. Riippuvuus siis ja siihenhän se koko homma perustuu.
Enää ei tarvii vaan voi ihan aidosti elää niinkuin tuntuu, ilman mitään rinnakkaistodellisuutta.
Kyllä se kieltämättä kahden koliikkilapsen kanssa tuntui joskus samperin epäreilulta lukea toisten Thaimaan matkoista ja alpeilla lasketteluista vaikken koe olevani edes erityisen kateellinen ihminen.
Facebookissa piirtyy helposti kuva, että muilla olisi jotenkin hienompaa ja parempaa. Todellisuus voi kuitenkin olla aivan toinen.
Thaimaan matkalla on voinut olla vaikka viinaan menevän miehen kanssa ja saanut turpaan, tullut petetyksi tms..
Toki lomamatka on voinut olla ihanakin, mutta harvemmin omat läheiset ystävät lähettelee sulle kuvia unelmareissustaan kun makaat toista viikkoa kuumeessa kotona.
Facebookissa siis ei ole mitään korrektia, mitä vaan voi päivittää ja aidosti kenenkään kuulumisista ei tiedetä yhtikäs mitään.
Mua huvittaa tää "ystävien kanssa on niin helppo pitää yhteyttä". Ei se ole aitoa ystävyyttä ja yhteydenpitoa kun jakaa asioita seinällään.
Ystävien kanssa jaetaan sellaiset asiat ja kokemukset mitkä on kahden ihmisen välisiä.
Jokainen joka Facebookissa jakaa tarinoita ja kuvia tekee sen vain ja ainoastaan itsensä takia, kyllä se "ystävä" siellä toisella puolella maailmaa pärjää aivan hyvin ilmankin.
Minut tavoittaa puhelimella ja whatsappilla ne ihmiset joille olen tärkeä. Voin kertoa että heitä on monta sataa vähemmän, kuin oli facebook kamuissani, ja mä luulen et se kuuluukin olla niin.
Mulle riittää kourallinen oikeasti rakkaita ja läheisiä ihmisiä.
Voishan sieltä periaatteessa lähteäkin, luulen että se tekis ihan hyvää. Vietän liikaa aikaa siellä enkä oikeasti tunne edes kunnolla suurinta osaa kavereistani.
Luojan kiitos minulla oli aina mahdollisuus olla menemättä sinne.