Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Aikuisen ihmisen taloudellisen tilanteen vuosia kestänyt, "tilapäinen" heikentyminen, voiko parantua?
04.02.2019 |
Tajuan, että periaatteessa elämäntilanteen paraneminen on tietenkin mahdollista. Onko joku omakohtaisesti seurannut burn outin tai vastavaan kokeneen henkilön elämää pidempään ja todistanut henkilön "uuttaa nousua"?
Tapailen keski-ikäistä henkilöä, joka sanoo olleensa useita vuosia aivan pohjalla henk. koht. vastoinkäymisten kanssa. Lupailee kovasti parempaa tulevaisuutta ja suunnitelmat vaikuttavat aika mahtipontisiltakin. Minä tietenkin kannustan mutta sisimässäni hiukan skeptisenä ihmisenä mietin, mahtaako hommasta siltikään tulla mitään.
Sama tyyppi tarkkailee jatkuvasti erilaisia oloja kehossaan ja hokee jotakin olevan vialla. Lääkäriin ei kuitenkaan mene kehoituksista huolimatta. Onko normaalia olla vakavasti huolissaan omasta terveydestään ja olla kuitenkin tekemättä asialle mitään?
Kommentit (6)
Minä olen tuollaisessa tilanteessa. Olen täysin työkykyinen ja valmis lähtemään vaikka heti töihin, jos vain töitä löytyisi. Olen fyysisesti terve, mutta henkisesti aivan lopussa taloudellisten vaikeuksien ja monen muun vastoinkäymisen vuoksi. Olen muutaman kerran vakuuttunut siitä, että minulla on sydänvika tai syöpä, mutta en ole ollut aikeissakaan lähteä lääkärille, eikä mitään selvää sairautta sitten ole tullutkaan. Olen miettinyt, toivonko tietämättäni saavani jonkin tappavan taudin, jotta saisin kuolla toisten syyttelemättä. Minulla ei ole ketään, jolle puhua, joten pahoista ongelmista tulee yhä pahempia ongelmia, ja pelkään tekeväni itselleni jotakin ennen kuin nousu alkaa. En edes usko enää nousuun, mutta kai ihmisen mieli pitää varalla jotakin promillen murto-osaa siitä, että ihme tapahtuu. Olen kuitenkin jo viisikymppinen, ja elämä alkaa olla ohi.
Olen noussut kahdesti hyvin pahasta paikasta, mutta huomattavasti nuorempana. Tuolloin minun kuitenkin oli helppo löytää töitä, joten taivasalle joutuminen ja lopullinen romahdus ei ollut näköpiirissä. Nuori ei oikein pysty hahmottamaan täysin sitä, että elämää ei olisi edessäpäin.
Vastauksesi sinulle on: uusi nousu on mahdollinen. Ei välttämättä todennäköinen, mutta mahdollinen kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen 29v ja ollut taantuneessa tilanteessa jo 10v. Kumpa elämä kohta loppuisi en jaksa tätä samaa seuraavat 40 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Katteleekohan mun nyksä siellä uutta? Hemmetin tutun kuuloista... saat pitää, ole hyvä.
Millainen tilanne siellä oli? Kauanko katselit? Millaista oli arkenne?
Täällä tuntuu siltä, kuin katselisin lapsen yritystä olla mukana työelämässä. Vastoinkäymiset (pienetkin) otetaan vakavasti ja jos homma ei suju, raivotaan. Illalla sitten uhotaan sitä, kuinka suuri menestys odottaa aivan kulman takana
Mietin, olenko kamala ihminen miettiessäni sitä, ettei tyyppi taida tästä ainakaan kaavailemallaan tavalla nousta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katteleekohan mun nyksä siellä uutta? Hemmetin tutun kuuloista... saat pitää, ole hyvä.
Millainen tilanne siellä oli? Kauanko katselit? Millaista oli arkenne?
Täällä tuntuu siltä, kuin katselisin lapsen yritystä olla mukana työelämässä. Vastoinkäymiset (pienetkin) otetaan vakavasti ja jos homma ei suju, raivotaan. Illalla sitten uhotaan sitä, kuinka suuri menestys odottaa aivan kulman takana
Mietin, olenko kamala ihminen miettiessäni sitä, ettei tyyppi taida tästä ainakaan kaavailemallaan tavalla nousta.
Melko täsmälleen kuvauksesi kaltainen. Pari vuotta odoteltu sitä parempaa aikaa. Olen jo toinen jalka oven välissä, koetan vain saada hänen asioihinsa jonkin suunnan ensin koska rakastan kuitenkin, enkä voisi "ajaa pakkaseen". Ja tiedän olevani liian kiltti, toivon jotain järjestyvän ennen kuin napsahdan ja viskon kamansa rappuun.
On normaalia, että keski-ikäinen ihminen tarkkailee omaa kehoaan. Silloin alkaa tosissaan pelätä kuolemaa varsinkin jos suvussa on ollut kuolemaan johtavaa sairautta. Ei ole helppoa taloudellisessa ahdingossa ryhtyä hoitamaan omaa terveyttään.
Alue: Aihe vapaa
Katteleekohan mun nyksä siellä uutta? Hemmetin tutun kuuloista... saat pitää, ole hyvä.