Rakkaus ilman suhdetta? Aitoa?

Olemme kumpikin tahoillamme sidottu. Mutta viihdymme hyvin yhdessä. Voimme olla viikon jopa kuukauden ettemme voi tavata tai nähdä, mutta kun jälleen kohtaamme, on siinä jotain maagista. Sänkyyn emme ole edenneet. En halua ajatella itsestäni olevani joku hätävara jos vaimo ei anna. Olen tämän miehelle kertonutkin. Tuntuu että tunteemme vain vahvistuu ja ystävyytemme syvenee.
Mutta myös tunnen, että joku päätös tulee. Jompikumpi roihahtaa, vai pitäisikö meidän vain puhua senkin varjolla että elämämme muuttuu, tunteistamme?