Lue keskustelun säännöt.
Jätin vastaamatta ystävän viestiin. Arvaa miten kävi?
30.01.2019 |
Syy: hänkään ei yleensä vastaa kovin nopeasti minun viesteihini, vaan joudun erikseen kyselemään perään ja varmistelemaan asioita. Päätin kokeilla onko ystävyydessämme molemmille samat säännöt ja jätin itsekin vastaamatta heti hänen ehdotukseensa, saa kerrankin hänkin kysellä perään. Seuraus: ei ole kahteen kuukauteen ystävästä kuulunut mitään. Rehellisesti sanottuna, ei yllättänyt.
Kommentit (28)
Vierailija kirjoitti:
No sen pituinen se. Mitä tällä aloituksella haet? Että sinua kehutaan ja tuota palstalaisille tuntematonta ystävää haukutaan?
Toki voit toimia noin jos haluat. Itse olin lähinnä kiinnostunut näkemään millä tavalla jonkun tietyn toimintamallin omaava ihminen silloin toimii, jos muut alkavat käyttäytyä kuten hän. Selvästikin sillä tavalla, että mistään ystävyydestä on aivan turha puhua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sen pituinen se. Mitä tällä aloituksella haet? Että sinua kehutaan ja tuota palstalaisille tuntematonta ystävää haukutaan?
Toki voit toimia noin jos haluat. Itse olin lähinnä kiinnostunut näkemään millä tavalla jonkun tietyn toimintamallin omaava ihminen silloin toimii, jos muut alkavat käyttäytyä kuten hän. Selvästikin sillä tavalla, että mistään ystävyydestä on aivan turha puhua.
miksi toinen muuttuisi, kun sinä muutut?
Et ole ollut kiinnostava "ystävä". Tuo tuttusi on yrittänyt vihjailla koko ajan, että seurasi ei kiinnosta.
Teit ihan oikein! Jos ystävä on välinpitämätön sinua kohtaan, miksi sinun tulisi olla hyvä hänelle. Minäkin olen tehnyt samoin.
Sama jos ystävyys on yksipuolista;toinen aina ehdottaa tapaamista, niin silloinkin kyse on siitä ettei vaan toista kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sen pituinen se. Mitä tällä aloituksella haet? Että sinua kehutaan ja tuota palstalaisille tuntematonta ystävää haukutaan?
Toki voit toimia noin jos haluat. Itse olin lähinnä kiinnostunut näkemään millä tavalla jonkun tietyn toimintamallin omaava ihminen silloin toimii, jos muut alkavat käyttäytyä kuten hän. Selvästikin sillä tavalla, että mistään ystävyydestä on aivan turha puhua.
miksi toinen muuttuisi, kun sinä muutut?
Jos toisesta on ihan ok, että hänen peräänsä kysellään moneen otteeseen, niin siinä tapauksessa tämän ihmisen luulisi itsekin olevan välillä valmis näkemään vaivaa toisten tavoittamiseksi. Ilmeisesti hän kuitenkin otti vastaamattomuudesta itseensä, kun hänestä ei ole kuulunut mitään. Ei ollut sittenkään niin rento tyyppi, kuin mitä yritti esittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, ehkä sinä olet käsittänyt teidän välit erilaisiksi kuin hän. Hän on ehkä ajatellut, että olet hyvä tuttu, kaveri jonka kanssa olla sillontällöin tekemisissä, mutta et enempää. Sinä taas olet ajatellut, että te olette hyviä, tiiviitä ystäviä jotka jakavat arjen juttuja ja ovat paljon yhteydessä.
Hän tuskin edes huomasi sinun passiivista vihaa, vaan unohti ja teki muita suunnitelmia kun sinusta ei kuulunut.
Yleensä ihmiset, jotka kiinnittävät (negatiivista) huomiota näihin asioihin, ovat niitä jotka haluaisivat päättää, miten toisen kuuluu reagoida ja tuntea. Ehkä sinä et osannut niin hyvin päästää kontrollista irti, vaan asioiden olisi pitänyt sujua sinun haaveidesi/suunnitelmiesi kautta.
Tässä tilanteessa uskon, että sinä menetit ystävän, koet/aiheutit itsellesi surua ja katkeruutta, mutta toiselle tämä tuskin oli takaisku tai mikään, ja hän jatkaa elämää niinkuin ennenkin.
Vierailija kirjoitti:
Et ole ollut kiinnostava "ystävä". Tuo tuttusi on yrittänyt vihjailla koko ajan, että seurasi ei kiinnosta.
Hän laittoi minulle viimeksi viestin ja ehdotti että nähtäisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No, ehkä sinä olet käsittänyt teidän välit erilaisiksi kuin hän. Hän on ehkä ajatellut, että olet hyvä tuttu, kaveri jonka kanssa olla sillontällöin tekemisissä, mutta et enempää. Sinä taas olet ajatellut, että te olette hyviä, tiiviitä ystäviä jotka jakavat arjen juttuja ja ovat paljon yhteydessä.
Hän tuskin edes huomasi sinun passiivista vihaa, vaan unohti ja teki muita suunnitelmia kun sinusta ei kuulunut.
Yleensä ihmiset, jotka kiinnittävät (negatiivista) huomiota näihin asioihin, ovat niitä jotka haluaisivat päättää, miten toisen kuuluu reagoida ja tuntea. Ehkä sinä et osannut niin hyvin päästää kontrollista irti, vaan asioiden olisi pitänyt sujua sinun haaveidesi/suunnitelmiesi kautta.
Tässä tilanteessa uskon, että sinä menetit ystävän, koet/aiheutit itsellesi surua ja katkeruutta, mutta toiselle tämä tuskin oli takaisku tai mikään, ja hän jatkaa elämää niinkuin ennenkin.
Itse asiassa oma elämäni parani sen myötä, ettei enää tarvitse ihmetellä miten saisin kaverin kulloinkin kiinni ja miksi hän ei ole vastannut johonkin ehdotukseen. Vähemmän stressiä, parempi olo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No en arvaa. Kerro ihmeessä.
Lue otsikon lisäksi aloitus.
Minkä ihmeen takia te jatkuvasti ns. testaatte ihmisiä ja sitten katkerana vingutte kun lopputulemana toinen ei toimikaan haluamallanne tavalla? Ei tuo ole normaalia käytöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minkä ihmeen takia te jatkuvasti ns. testaatte ihmisiä ja sitten katkerana vingutte kun lopputulemana toinen ei toimikaan haluamallanne tavalla? Ei tuo ole normaalia käytöstä.
Tuota lopputulosta itse asiassa odotinkin. Halusin vain nähdä kannattaako tästä ihmisestä vielä yrittää pitää kiinni vai ei. Tämä vahvisti sen ajatukseni, että ei kannata. Ystävän käytös on tuottanut minulle pitkään paljon pahaa mieltä.
Sori nyt vaan, mutta inhoan miten kevyesti käytetään sana ystävä. Olen kai liian vanha ymmärtämään enää asiaa tässä keski-ikäni mauttomuudessani ja hajuttomuudessani, mutta ei ystävä toimi noin. Eivät kumpikaan. Kyllä ihan perustoimintaan kuuluu avoimuus ja rehellisyys ja jos sellaisesta ei mitään ymmärrä saakin odottaa ongelmia/taivastelua kaikenlaisten ystäviksi kutsumiesi pölvästien kanssa.
Ei tuon, kuka lie tuttusi, käytökseen yleensä ole muuta selitystä kuin 1. hän on kuollut 2. vaikeasti sairastunut 3. lapsellinen ja kypsymätön reppana noin esikouluikäisen tasolla.
Ihmisiä tulee ja menee ja ihan kaikkiin ei vaan kannata uhrata aikaansa . Teet viisaasti, jos unohdat koko asian ja painotat energiasi ihan oikeisiin ystäviisi. Laita jollekin heistä viesti, että ihanaa kun olet ystäväni. Lupaan, että sillä viestillä saat satakertaisesti hyvää mieltä joku päivä takaisin ja kävelet helposti elämäsi tarpeettomien ihmisten ohitse entistä kevyemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, jos toimisin noin esim. omien aikuisten lasteni suhteen, emme enää olisi missään tekemisissä. Ihmiset ovat luonteeltaan erilaisia. Introvertit eivät yleensä kutsu kaveria/kavereita yhteen, mutta mielellään osallistuvat. Sosiaalisuus on erilaista.
No voi voi. Mulla on monta läheistä ystävää, joiden kanssa viestitellään ja soitellaan joskus päivittäin, joskus kuukausia väliä. Jossain vaiheessa jompikumpi tajuaa ettei ole juteltu aikoihin, ottaa yhteyttä ja kaikki on niin kuin ei taukoa olisi ollutkaan. Näin sunkin ystävä tän varmaan näkee, sä oot Ap vähän akka tuon vahtaamisesi kanssa 🙂
Vierailija kirjoitti:
Ap, jos toimisin noin esim. omien aikuisten lasteni suhteen, emme enää olisi missään tekemisissä. Ihmiset ovat luonteeltaan erilaisia. Introvertit eivät yleensä kutsu kaveria/kavereita yhteen, mutta mielellään osallistuvat. Sosiaalisuus on erilaista.
Olen itse introvertti ja tämä ystäväni ekstrovertti. Asiasta oli puhuttu moneen otteeseen, tuloksetta. Lisäksi vanhemman ja lapsen suhde on erilainen kuin suhde ystäviin.
Mä olen mennyt jo vuosikausia sillä taktiikalla, että se kumpi on laittanut viimeisimmän viestin, soittanut viimeiseksi, ei ota yhteyttä seuraavan kerran(ellei sitten ole oikeasti jotain ihan asiaa). Hyvin on toiminut, ja todella kätevästi karsiutui pois, ihan mitään tekemättä sellaiset, jotka vastasivat vain velvollisuudentunteesta, kun minä luulin että ollaan kavereita. Nyt on tosiaan paljon parempi, ja saa ne olla rauhassa minulta jotka haluavat olla, ja ne saavat viestiä jotka haluavat saadad! Hienoa! :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ihmeen takia te jatkuvasti ns. testaatte ihmisiä ja sitten katkerana vingutte kun lopputulemana toinen ei toimikaan haluamallanne tavalla? Ei tuo ole normaalia käytöstä.
Tuota lopputulosta itse asiassa odotinkin. Halusin vain nähdä kannattaako tästä ihmisestä vielä yrittää pitää kiinni vai ei. Tämä vahvisti sen ajatukseni, että ei kannata. Ystävän käytös on tuottanut minulle pitkään paljon pahaa mieltä.
Eli tämä on ns. sinun tapasi käydä läpi ns. suruprosessia, mikä ystävän menetyksestä tulee? Olet tavallaan jo tiennyt, ettette ole sitä mikä sinulle sopisi ja mitä sinä ystävässä arvostat, ja tätä kautta sait tehtyä pesäeron kaveriin omalla tavallasi?
Olen kahden vaiheilla. Tietyllä tapaa ajatellen, niin hyvä sinulle, on aina hienoa kun pääsee askeleen eteenpäin ja oppii tunnistamaan itseään pala palalta. Tiedät, mitä haluat, ja se ei ole ainakaan tämä ystävyys.
Mutta samalla, mielestäni teit sen epäterveellä, kontrolloivalla ja katkeralla tavalla. Ja se osoittaa sen, että et osannut arvostaa itseäsi, tehdä valintaa sinun hyvinvoinnin ja arvostuksen vuoksi, vaan käänsit asian katkeraksi "taaksepäin/syyllistävästi kaveriin" katsovaksi asiaksi.
Tämä todella kuulostaa hetkeltä, jolloin kehityit ja pääsit eteenpäin, mutta samalla siltä, että kehitys on alussa ja vielä tavallaan muihin ihmisiin ja niiden toimiin polveutuvaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ihmeen takia te jatkuvasti ns. testaatte ihmisiä ja sitten katkerana vingutte kun lopputulemana toinen ei toimikaan haluamallanne tavalla? Ei tuo ole normaalia käytöstä.
Tuota lopputulosta itse asiassa odotinkin. Halusin vain nähdä kannattaako tästä ihmisestä vielä yrittää pitää kiinni vai ei. Tämä vahvisti sen ajatukseni, että ei kannata. Ystävän käytös on tuottanut minulle pitkään paljon pahaa mieltä.
Eli tämä on ns. sinun tapasi käydä läpi ns. suruprosessia, mikä ystävän menetyksestä tulee? Olet tavallaan jo tiennyt, ettette ole sitä mikä sinulle sopisi ja mitä sinä ystävässä arvostat, ja tätä kautta sait tehtyä pesäeron kaveriin omalla tavallasi?
Olen kahden vaiheilla. Tietyllä tapaa ajatellen, niin hyvä sinulle, on aina hienoa kun pääsee askeleen eteenpäin ja oppii tunnistamaan itseään pala palalta. Tiedät, mitä haluat, ja se ei ole ainakaan tämä ystävyys.
Mutta samalla, mielestäni teit sen epäterveellä, kontrolloivalla ja katkeralla tavalla. Ja se osoittaa sen, että et osannut arvostaa itseäsi, tehdä valintaa sinun hyvinvoinnin ja arvostuksen vuoksi, vaan käänsit asian katkeraksi "taaksepäin/syyllistävästi kaveriin" katsovaksi asiaksi.
Tämä todella kuulostaa hetkeltä, jolloin kehityit ja pääsit eteenpäin, mutta samalla siltä, että kehitys on alussa ja vielä tavallaan muihin ihmisiin ja niiden toimiin polveutuvaa.
Mielenkiinnosta: miten sinä olisit tämän asian hoitanut? Asiasta oli jo puhuttu aiemmin. En nähnyt järkeväksi alkaa raivota siitä, ettei mikään muutu.
No sen pituinen se. Mitä tällä aloituksella haet? Että sinua kehutaan ja tuota palstalaisille tuntematonta ystävää haukutaan?