Lue keskustelun säännöt.
Apua ! Milloin Britannia oli tasavalta? En löydä tuota tietoa!
Kommentit (16)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Cheddar miehen aikoina kuin englanti ei viellä ollut saari. Normandian tasanne oli oikeasti netherlands ja netherland oli salaatti silloin. Neanderthal teki salaatix itsensä ihmiskunnalle hollannin nykyiseen maahan. Keille se sielu on sitten päättynyt.
Vierailija kirjoitti:
1649-1660.
Onko totta?
1643-1660. Eikä se ollut Britannia, vaan vain Engnlanti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1649-1660.
Onko totta?
Tässä luvussa on protektoraattiaika mukana.
Ei ollut Cromwellinkään aikana :https://fi.wikipedia.org/wiki/Englannin_sis%C3%A4llissota
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Englannin sisällissota (1642–1651) oli sarja aseellisia konflikteja ja poliittista juonittelua parlamentaristien ("keropäät") ja rojalistien ("kavaljeerit") välillä Englannissa pääasiallisesti sen hallituksen tavoista. Ensimmäinen (1642–1649) ja toinen (1648–1649) sota panivat vastakkain kuningas Kaarle I:n tukijat ja "pitkän parlamentin" tukijat, kun taas kolmas (1649–1651) pani vastakkain kuningas Kaarle II:n tukijat ja "peränipukan parlamentin" tukijat. Sota päättyi parlamentin voittoon Worcesterin taistelussa 3. syyskuuta 1651.
Sodan lopputulos oli kolmijakoinen: Kuningas Kaarle I:n oikeudenkäynti ja teloitus, hänen poikansa Kaarle II:n karkotus ja Englannin monarkian korvaaminen ensin Englannin tasavallalla (1649–1653) ja sitten Protektoraatilla (1653–1659) Oliver Cromwellin oman vallan alla. Englannin kirkon monopoli Kristuksen palvomisessa päättyi voittajien lujittaessa perustettua "Protestanttien ylemmyys" -yhteisöä Irlannissa. Sodat muuttivat perustuslakia niin, että monarkki ei voi hallita ilman parlamentin suostumusta. Tämä konsepti lujitettiin laillisesti kuitenkin vasta osana "Mainiota vallankumousta" vuonna 1688.
Sisällissodan aikana Englanti toimi tasavaltana.
Parempi kysymys on onko aikaa heidän historiassa milloin eivät olisi alistaneet tai ryöstäneet muita?
Ehdottomasti euroopan tekopyhin kansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1649-1660.
Onko totta?
Tässä luvussa on protektoraattiaika mukana.
Aikamoista taistelua taistelun perään ovat Britit kyllä aikaansaaneet mahtaakohan William tietää puoliakaan noista?
Vierailija kirjoitti:
Englannin sisällissota (1642–1651) oli sarja aseellisia konflikteja ja poliittista juonittelua parlamentaristien ("keropäät") ja rojalistien ("kavaljeerit") välillä Englannissa pääasiallisesti sen hallituksen tavoista. Ensimmäinen (1642–1649) ja toinen (1648–1649) sota panivat vastakkain kuningas Kaarle I:n tukijat ja "pitkän parlamentin" tukijat, kun taas kolmas (1649–1651) pani vastakkain kuningas Kaarle II:n tukijat ja "peränipukan parlamentin" tukijat. Sota päättyi parlamentin voittoon Worcesterin taistelussa 3. syyskuuta 1651.
Sodan lopputulos oli kolmijakoinen: Kuningas Kaarle I:n oikeudenkäynti ja teloitus, hänen poikansa Kaarle II:n karkotus ja Englannin monarkian korvaaminen ensin Englannin tasavallalla (1649–1653) ja sitten Protektoraatilla (1653–1659) Oliver Cromwellin oman vallan alla. Englannin kirkon monopoli Kristuksen palvomisessa päättyi voittajien lujittaessa perustettua "Protestanttien ylemmyys" -yhteisöä Irlannissa. Sodat muuttivat perustuslakia niin, että monarkki ei voi hallita ilman parlamentin suostumusta. Tämä konsepti lujitettiin laillisesti kuitenkin vasta osana "Mainiota vallankumousta" vuonna 1688.
Sisällissodan aikana Englanti toimi tasavaltana.
No huh huh kiitoksia tästä, tuonne viidakkoon hukkui kokonaan ainakin englanniksi, riskiä väkeä ovat ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Englannin sisällissota (1642–1651) oli sarja aseellisia konflikteja ja poliittista juonittelua parlamentaristien ("keropäät") ja rojalistien ("kavaljeerit") välillä Englannissa pääasiallisesti sen hallituksen tavoista. Ensimmäinen (1642–1649) ja toinen (1648–1649) sota panivat vastakkain kuningas Kaarle I:n tukijat ja "pitkän parlamentin" tukijat, kun taas kolmas (1649–1651) pani vastakkain kuningas Kaarle II:n tukijat ja "peränipukan parlamentin" tukijat. Sota päättyi parlamentin voittoon Worcesterin taistelussa 3. syyskuuta 1651.
Sodan lopputulos oli kolmijakoinen: Kuningas Kaarle I:n oikeudenkäynti ja teloitus, hänen poikansa Kaarle II:n karkotus ja Englannin monarkian korvaaminen ensin Englannin tasavallalla (1649–1653) ja sitten Protektoraatilla (1653–1659) Oliver Cromwellin oman vallan alla. Englannin kirkon monopoli Kristuksen palvomisessa päättyi voittajien lujittaessa perustettua "Protestanttien ylemmyys" -yhteisöä Irlannissa. Sodat muuttivat perustuslakia niin, että monarkki ei voi hallita ilman parlamentin suostumusta. Tämä konsepti lujitettiin laillisesti kuitenkin vasta osana "Mainiota vallankumousta" vuonna 1688.
Sisällissodan aikana Englanti toimi tasavaltana.
Mitenkäköhän kävi tuon Kaarle 2 pojalle ja jälkeläisilleen missäköhän hiippailevat?
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut Cromwellinkään aikana :https://fi.wikipedia.org/wiki/Englannin_sis%C3%A4llissota
Se aika lasketaan tasavallan ajaksi myös, vaikka hän olikin yhdenlainen itsevaltias.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Englannin sisällissota (1642–1651) oli sarja aseellisia konflikteja ja poliittista juonittelua parlamentaristien ("keropäät") ja rojalistien ("kavaljeerit") välillä Englannissa pääasiallisesti sen hallituksen tavoista. Ensimmäinen (1642–1649) ja toinen (1648–1649) sota panivat vastakkain kuningas Kaarle I:n tukijat ja "pitkän parlamentin" tukijat, kun taas kolmas (1649–1651) pani vastakkain kuningas Kaarle II:n tukijat ja "peränipukan parlamentin" tukijat. Sota päättyi parlamentin voittoon Worcesterin taistelussa 3. syyskuuta 1651.
Sodan lopputulos oli kolmijakoinen: Kuningas Kaarle I:n oikeudenkäynti ja teloitus, hänen poikansa Kaarle II:n karkotus ja Englannin monarkian korvaaminen ensin Englannin tasavallalla (1649–1653) ja sitten Protektoraatilla (1653–1659) Oliver Cromwellin oman vallan alla. Englannin kirkon monopoli Kristuksen palvomisessa päättyi voittajien lujittaessa perustettua "Protestanttien ylemmyys" -yhteisöä Irlannissa. Sodat muuttivat perustuslakia niin, että monarkki ei voi hallita ilman parlamentin suostumusta. Tämä konsepti lujitettiin laillisesti kuitenkin vasta osana "Mainiota vallankumousta" vuonna 1688.
Sisällissodan aikana Englanti toimi tasavaltana.
Keropäätja peränipukanmiehet heh!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Englannin sisällissota (1642–1651) oli sarja aseellisia konflikteja ja poliittista juonittelua parlamentaristien ("keropäät") ja rojalistien ("kavaljeerit") välillä Englannissa pääasiallisesti sen hallituksen tavoista. Ensimmäinen (1642–1649) ja toinen (1648–1649) sota panivat vastakkain kuningas Kaarle I:n tukijat ja "pitkän parlamentin" tukijat, kun taas kolmas (1649–1651) pani vastakkain kuningas Kaarle II:n tukijat ja "peränipukan parlamentin" tukijat. Sota päättyi parlamentin voittoon Worcesterin taistelussa 3. syyskuuta 1651.
Sodan lopputulos oli kolmijakoinen: Kuningas Kaarle I:n oikeudenkäynti ja teloitus, hänen poikansa Kaarle II:n karkotus ja Englannin monarkian korvaaminen ensin Englannin tasavallalla (1649–1653) ja sitten Protektoraatilla (1653–1659) Oliver Cromwellin oman vallan alla. Englannin kirkon monopoli Kristuksen palvomisessa päättyi voittajien lujittaessa perustettua "Protestanttien ylemmyys" -yhteisöä Irlannissa. Sodat muuttivat perustuslakia niin, että monarkki ei voi hallita ilman parlamentin suostumusta. Tämä konsepti lujitettiin laillisesti kuitenkin vasta osana "Mainiota vallankumousta" vuonna 1688.
Sisällissodan aikana Englanti toimi tasavaltana.
Mitenkäköhän kävi tuon Kaarle 2 pojalle ja jälkeläisilleen missäköhän hiippailevat?
Kaarle kuoli yllättäen keskiviikkona 6. helmikuuta 1685 munuaisten vajaatoiminnasta seuraaviin myrkytysoireisiin eli uremiaan. Kun Kaarle tiesi kuolevansa, hän pyysi isä John Huddlestonin saapumaan salaisesti vuoteensa äärelle ja kääntyi katoliseksi. Kaarle II haudattiin Westminster Abbeyhin. Häntä seurasi kuninkaana Yorkin herttua, josta tuli Englannin ja Irlannin Jaakko II sekä Skotlannin Jaakko VII.
Kaarle II:lla ei ollut laillisia perillisiä. Hänellä kuitenkin oli lukuisia lapsia monien rakastajattariensa kanssa (joista monet olivat aatelisten vaimoja). Monet rakastajattarista ja aviottomista lapsista saivat herttua- tai jaarlikuntia. Julkisesti Kaarle tunnusti neljätoista seitsemän naisen kanssa saatua lasta. Kuusi lapsista synnytti pahamaineinen Castlemainen kreivitär Barbara Palmer (alkujaan Villiers), jolle Kaarle antoi Clevelandin herttuakunnan. Hänen suosikkirakastajattariaan olivat myös Portsmouthin herttuatar Louise de Kérouaille ja Nell Gwynne. Kaarle tunnusti myös Lucy Walterin, Elizabeth Killigrewin ja Catherine Peggen lapset. Nykyiset Buccleuchin ja Queensberryn, Richmondin ja Gordonin, Graftonin ja St Albansin herttuat ovat isän puolelta suoraan Kaarlen II:n jälkeläisiä.
Nykyisen kruununperijän Prinssi Charlesin vaimot Prinsessa Diana ja Cornwallin herttuatar Camilla ovat molemmat sukua Kaarle II:n aviottomalle lapselle Richmondin herttua Charles Lennoxille Näin ollen Dianan ja Charlesin poika, prinssi William, joka tällä hetkellä on toisena kruununperimysjärjestyksessä, olisi valtaan astuessaan ensimmäinen Isoa-Britanniaa hallitseva Kaarlen I:n sukulainen sitten kuningatar Annan kuoleman vuonna 1714.
Kaarle II:n vanhin poika, Monmouthin herttua James Scott, johti kapinaa Jaakko II:ta vastaan, mutta hänet lyötiin Sedgemoorin taistelussa 6. heinäkuuta 1685, vangittiin ja mestattiin. Jaakko II sitä vastoin syöstiin vallasta mainiossa vallankumouksessa vuonna 1688. Jaakko oli viimeinen Englantia hallinnut katolinen monarkki.
Oliko Cromwellin aikaan?