Lapsi raivoaa kerrostaloasunnossa -- mikä avuksi?

Vie lapsesi ammattiauttajalle. 

Tämä vois auttaa.

Onpa rauhallinen lapsi kun noin nopeasti kiukustaan tokenee, olisiko vinkkejä miten tuohon tilanteeseen pääsee? Meillä tavallinen uhmis jaksaa raivota helposti 15-30 minuuttiakin putkeen ja monta kertaa päivässä.

Sinuna en tekisi mitään erilailla jos tilanne on noin hyvin hallinnassa.

Vierailija kirjoitti:

Onpa rauhallinen lapsi kun noin nopeasti kiukustaan tokenee, olisiko vinkkejä miten tuohon tilanteeseen pääsee? Meillä tavallinen uhmis jaksaa raivota helposti 15-30 minuuttiakin putkeen ja monta kertaa päivässä.

Sinuna en tekisi mitään erilailla jos tilanne on noin hyvin hallinnassa.

Hän on siis autistinen ja saan monesti olla todellinen fakiiri ja jeesus yhdistettynä, että saan hänen huomionsa toisaalle siitä aiheesta sekä rauhoittumaan sekä pysyn itse rauhallisen loogisena siinä tilanteessa aina. Viime aikoina niitä raivareita on ollut kuitenkin enemmän ja pienemmistä aiheista kuin ennen. Mun pitää myös seurailla hänen mielialojaan tarkkaan, jotta osaisin ennakoida ne raivarit. Pelkään, että se riehuminen kuuluu naapuriinkin ja naapurit tekevät valituksia.

Myös erityislapsilla on oikeus asua kerrostalossa.

Roikota jalasta parvekkeen ulkopuolelle. Tehtiin lapselle tämä serkkupojalle, kun jaksoi kiukutella meille vanhemmille pojille.

TSinkkis

Loppui kiukuttelu siihen.

Äh, siis vinkkejä, kun koen olevani surkea tässä asiassa? Itse koetan saada huomion toisaalle jopa hieman koomisesti sanomalla että "katsopas mitkä ihme kone ruolla ulkona kadulla on" ja joskus koetan jopa saada nauramaan (kutitan kesken raivarin ja siis se auttaakin). Joskus menen mukaan siihen raivoon, että "joo, niin se paita onkin inhottava" ja jopa liioittelen sitä. Joskus vain nappaan syliin ja pidän sylissä kuin vauvaa (hän on leikki-ikäinen). Raivarin jälkeen koetan käydä sitä asuaa vielä läpi ja muistutan, että jos joku asia harmittaa, siitä kannattaa kertoa ennen kuin rupeaa raivoamaan ja varmistan vielä, että hän varmasti ymmärtää/muistaa sen. Nuo ovat kotikutoisia omia havaintojani.

T. Ap

Jaa mikset voisi korottaa ääntäsi ja käskeä lapsen vaikka omaan huoneeseensa raivoamaan? Lapset tarvii kuria myös ja jos heille ei osoita että aikuinen on se pomo joka määrää niin he itsekin voivat huonosti ja ovat turvattomia. En kylläkään tiedä erityislapsen kasvatuksesta mitään, mutta omat lapseni kyllä kerrostalossa riitelevät monta kertaa päivässä, juoksevat, hyppivät, riehuvat jne. Kyllä itse heitä komennan ääntä korottamalla. mitenkäs muutenkaan? Lasken myös pahoissa tilanteissa kolmeen..esim. Jos et nyt lopeta tuota hyppimistä niin lasken kolmeen ja jos et ole lopettanut siihen mennessä niin menet jäähylle. Kun itse saavat valita niin yleensä lopettavat. Jos eivät lopeta/tee mitä olen käskenyt niin kannan heidät jäähylle/otan lelun pois josta ovat riidelleet jne.. Ja jos ovat oikeasti todella pahalla mielellä jostain/tunteita loukattu jne.. niin kysyn että mikä se on joka noin harmittaa ja halataanko. Itseäni en anna lyödä tai potkia koskaan. Siitä seuraa jotain ikävää esim. iltasadun tai telkkarin katselun menetys, mutta aina halaan ja lohdutan jos se kelpaa...paitsi jos olen itse menettänyt hermoni ja sanon että nyt en voi halata koska olen vihainen, mutta halataan sitten kun olen rauhoittunut...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa rauhallinen lapsi kun noin nopeasti kiukustaan tokenee, olisiko vinkkejä miten tuohon tilanteeseen pääsee? Meillä tavallinen uhmis jaksaa raivota helposti 15-30 minuuttiakin putkeen ja monta kertaa päivässä.

Sinuna en tekisi mitään erilailla jos tilanne on noin hyvin hallinnassa.

Hän on siis autistinen ja saan monesti olla todellinen fakiiri ja jeesus yhdistettynä, että saan hänen huomionsa toisaalle siitä aiheesta sekä rauhoittumaan sekä pysyn itse rauhallisen loogisena siinä tilanteessa aina. Viime aikoina niitä raivareita on ollut kuitenkin enemmän ja pienemmistä aiheista kuin ennen. Mun pitää myös seurailla hänen mielialojaan tarkkaan, jotta osaisin ennakoida ne raivarit. Pelkään, että se riehuminen kuuluu naapuriinkin ja naapurit tekevät valituksia.

Älä naapureista välitä jos lapsi ei öisin riehu, kuuluu ihan tavallisiin arjen ääniin joista on turha valittaa.

Onko lapsi jo lähellä murrosikää jos vaikka hormonien heittelytkin kärjistävät tilannetta? Varmasti rankkaa jo muutenkin ja lisäksi vielä stressaat muiden ajatuksista. Vaikutat hyvältä omistautuneelta vanhemmalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa rauhallinen lapsi kun noin nopeasti kiukustaan tokenee, olisiko vinkkejä miten tuohon tilanteeseen pääsee? Meillä tavallinen uhmis jaksaa raivota helposti 15-30 minuuttiakin putkeen ja monta kertaa päivässä.

Sinuna en tekisi mitään erilailla jos tilanne on noin hyvin hallinnassa.

Hän on siis autistinen ja saan monesti olla todellinen fakiiri ja jeesus yhdistettynä, että saan hänen huomionsa toisaalle siitä aiheesta sekä rauhoittumaan sekä pysyn itse rauhallisen loogisena siinä tilanteessa aina. Viime aikoina niitä raivareita on ollut kuitenkin enemmän ja pienemmistä aiheista kuin ennen. Mun pitää myös seurailla hänen mielialojaan tarkkaan, jotta osaisin ennakoida ne raivarit. Pelkään, että se riehuminen kuuluu naapuriinkin ja naapurit tekevät valituksia.

Älä naapureista välitä jos lapsi ei öisin riehu, kuuluu ihan tavallisiin arjen ääniin joista on turha valittaa.

Onko lapsi jo lähellä murrosikää jos vaikka hormonien heittelytkin kärjistävät tilannetta? Varmasti rankkaa jo muutenkin ja lisäksi vielä stressaat muiden ajatuksista. Vaikutat hyvältä omistautuneelta vanhemmalta.

Ah, tuolla lukikin että on leikki-ikäinen, voisiko olla tahtoikään kuuluvaa mielialan vaihtelua.

Vierailija kirjoitti:

Roikota jalasta parvekkeen ulkopuolelle. Tehtiin lapselle tämä serkkupojalle, kun jaksoi kiukutella meille vanhemmille pojille.

TSinkkis

Loppui kiukuttelu siihen.

Mun keinot voi olla vähän kovia, mutta 100% toimivia ne on.

DZinkkis

Vierailija kirjoitti:

Myös erityislapsilla on oikeus asua kerrostalossa.

Talossamme asuu aika nihkeitä nimbyjä runsaasti, joten pelkään jok'ikisen raivarin yhteydessä, että he polttavat lopullisesti päreensä siellä jossain seinän/katon/lattian takana ja seuraavana päivänä odottaa joku valituskirje jossain. Lapsestani ei näy päälle päin muuten se erityisyys mitenkään äkkiseltään, jos he kohtaavat vaikkapa hississä. Sen huomaa vasta keskustellessa (hieman jumittavaa ja erityiset mielenkiinnonkohteet, tosin välillä hän käyttäytyy melko normaalistikin) tai seuratessa käytöstä hieman pidempään.

Kerro naapureille?

Vierailija kirjoitti:

Kerro naapureille?

En ole vielä kehdannut. Jossain kaupassa raivarin yhteydessä kerroin diagnoosin. Hävetti se tilanne niin kovasti ja ajattelin, että se myyjä ehkä oli todella ihmeissään.

Joko olet roikottanut? Mitä piltti tuumi sen jälkeen? 

Loppuiko riehuminen.

Sínkkis