Epäasiallinen pomo
Hei,
Olen työpaikallani aivan romahtamispisteessä. Jo alkuun kerron, että olen lähdössä opiskelemaan, mutta sitä ennen on vielä monta kuukautta kestettävää. Olen ollut nykyisessä työpaikassani nyt hieman yli kaksi vuotta. Työskentelen miesvaltaisella alalla ja omalla osastollani olen ainoa nainen.
Suurin ongelmani on osastoni esimies. Olen alkanut suoraansanottuna vihaamaan kyseistä henkilöä ja välillä harkitsen meneväni lääkärille hakemaan sairaslomaa koska ajatukseni eivät ole enää terveitä. Nukun myös joka yö huonosti ja itken joka päivä väsymystäni ja vihaisuuttani. En tiedä pitäisikö minun käydä puhumassa työsuojeluvaltuutetulle esimiehestäni, mutta pelkään joutuvani vielä enemmän silmätikuksi.
Mainittakoon myös että työpaikallani on paljon epäkohtia liittyen varsinkin työntekijöiden hyvinvointiin, josta ainoastaan minä olen ääneen valittanut ja antanut palautetta. Ketään ei kuitenkaan kiinnosta ja valittaa saa kymmeniä kertoja ennen kuin asia kuullaan ja asian hoitamiseen menee yleensä vuosi.
Työsuhteeni alussa esimieheni oli oikein mukava ja kannustava. Sitten eräänä päivänä hän tuli luokseni ja alkoi kertomaan kuinka olen epäkunnioittava. Paiskasen kuulemma toimiston oven aina kiinni ja juoruilen erään tuttavani kanssa jonka näen välillä käytävällä. Minulla on kuulemma ongelma. Joka ikinen firman henkilö tönäisee saman oven kiinni kovempaa kuin minä, eikä asiasta kellekkään ole valitettu. Todella moni muu juoruaa pitkin käytäviä toistensa kanssa paskaa ja he eivät saa siitä palautetta. Olen yksi firman ahkerimmista työntekijöistä ja en yleensä edes istu alas työpäivän aikana, vaan käytän sitten ajan johonkin hyödylliseen kuten siivoamiseen. Esimieheni myös itse juoruaa muiden työntekijöiden kanssa työhön liittymättömistä asioista. Itse en puhu työpaikalla kuin työasioista, tämän tuttavani kanssa on joskus saatettu minuutti tai pari puhua.
Kommentit (6)
Hae saikkua, olet romahtamaisillasi, ajattele missä kunnossa joudut aloittamaan opintosi.
euraavana taas upea esimerkki pomoni älyllisyydestä. Olin kerran ollut monta viikkoa flunssassa ja palasin töihin kun en tuntenut enää olevani kipeä. Paiskin taas töitä ahkerasti koko päivän ja loppupäivästä menin toimistoon istumaan ja selasin puhelintani niin kuin kaikki muutkin. Minua oli alkanut ottamaan henkeen ja kurkku tuntui kipeältä, mutta en nyt viitsinyt viimeiseltä tunniltani hakea sairaslomaa. Heti kun jäin esimiehen kanssa kahdestaa, hän muuttui jotenkin oudoksi. Hän sanoi minulle todella vihaisesti että mene tekemään työtehtäviäsi. Olin ihmeissäni, koska kaikki työni oli jo tehty jonka lisäksi olin tehnyt lisätyöt ja siivonnut taas, jota kukaan muu ei tee. Kerroin että minua alkoi ottamaan henkeen jotai ei ollut enää muutamaan päivään tapahtunut, joten istun nyt hetken penkillä lämpimässä (työskentelen kylmässä). Pomo tähän sanoi todella vastenmieliseen sävyyn ettävsillon ollaan yleensä saikulla jos ei pysty tekemään. Ja mitään töitä ei edes ollut jäljellä, jotta iltavuorollakin olisi edes jotain tehtävää... olin juuri uurastanut koko päivän ja hetken kun istuin niin paskaa niskaan. Tämän tapahtuman jälkeen pomoni istui/istuu monena päivänä toimiston nurkassa näyttävästi pläräämässä puhelintaan. Ikään kuin hän haluaisi ärsyttää minut siihen tappiin, että sanon hänelle todella rumasti. Pomo oli ilmeisesti ärsyyntynyt puhelimeni selauksesta, mutta tähän taas mainittakoot että meillä töissä kommunikoidaan paljon eri tahojen kanssa omalla henkkoht puhelimella ja whatsapilla, joten ei voi olla väärin olla siis hetken "työpuhelimella".
Seuraava kertomus tapahtui juuri joulun alla. Olen kahden vuoden aikana saanut vain 3 viikkoa lomaa sattuneista syistä, eikä minulla ollut enää talvilomaa niin kuin muilla osastoni henkilöillä. Ilmoitin pomolleni että jos mahdollista niin tekisin mahdollisimman vähän vuoroja koska olen joulun perheeni luona parin tunnin matkan päässä eikä minulla ole autoa. Jouluviikollahan on muutenkin vain 2pv töitä jotka olisi minulle sopinut. Pomoni laittoi minut töihin jouluviikolla 5 päiväksi eikä edes kysynyt joulun pyhistä, vaikka siihen pitäisi kysyä työntekijän suostumus. Muut osastoni työntekijät olivat lähellä työpaikkaa jouluna ja minä jouduin vuokraamaan auton viikoksi jotta voin ajaa joka päivä parin tunnin työmatkan. Tämän jälkeen kysyin pomoltani että voisinko ensi kesän lomistani pitää jo helmikuussa viikon loman, koska olen jo burnoutin partaalla. Pomoni sanoi että saahan sitä kysellä kaikkea, mutta hän ei lupaa mitään. Kuulemma kaikki muut ovat edelläni etuoikeutettuja pitämään talvilomansa ja siiten katsotaan minut. Kellään osastoni työntekijöistä ei ollut lomapäiviä edes käytettävänä...
Esimieheni itse oli joulun alla 2,5 viikon lomalla, eikä hänellä ollut kuin kaksi lomapäivää. Loput lomapäivät hän oli kerännyt niin, että kun työntekijöiden lauantai vuoro oli loppunut ja aina ei ole ollut aikaa mennä jatkamaan loppuun sunnuntaina, niin esimies meni. Työntekijöitä ei sunnuntai vuoroon laitettu, vaan esimies meni sinne tunniksi ja ansaitsi 8 tunnin palkan.
Vielä viimeisin juttu. Esimieheni ei jostain syystä aja autoa vaan tulee aina naisensa kyydillä töihin. Eräs päivä hän sairastui kesken työn ja yksi alaisistaan lähti häntä heittäm@än kotiin, vaikka bussi kulkee oven edestä. Miten se on mahdollista jos alaisen työvuoro on kesken. Onko tämä yhtään normaalia? Tätäkin tapahtuu usein.
Vihaan esimiestäni jo ihan liikaa ja en kestä enää. Mitä mieltä olette?
Huh. No ei ole kyllä kenenkään kestettävä. Toivottavasti otit loparit! Jäi mietityttämään, mitenköhän kävi... :D Huono ja ilkeä pomo.
Pakko olla naispomo. Uskomatonta draamaa.