Lue keskustelun säännöt.
Äitiys varasti elämäni
20.01.2019 |
Totta se on. Odotan päivää, että teinit muuttavat omilleen ja voin taas hengittää ja tehdä asioita joista nautin. Itse olen lapseni aikanaan halunnut, mutta olisinpa miettinyt enemmän sitä. Elämä on päivätöiden lisäksi pelkkää kodinhoitoa, lasten harrastuksia, pyykkiä ja ennen kaikkea rahanmenoa ja kiristyviä hermoja. Koti ei ole lepopaikka vaan työ on henkireikä, minkä avulla sinnittelen.
Jos lapsia ei olisi, olisi varaa matkustaa, käydä joskus ravintolassa syömässä ja aikaa harrastaa itsekin. Nyt elän elämää, minkä kulkuun en voi vaikuttaa ja kipulen ja kärsin tässä roolissa. Toivon, että jaksan vielämuutaman vuoden tätä vaikka olen kykkä miettinyt, että entä jos vaan lähtitisin. Lapset voisivat jäädä isälle ja voisin heitä tavatakin, mutta saisin tämän ahdistuksen pois harteiltani.
Kysymys muille teinien vanhemmille, mistä löydätte ilon vanhemmuuteen uhittelevien teinien kanssa?
Kommentit (10)
No eihän teineissä ole enää sillä tavalla "hoitamista", osaahan ne itse pestä pyykit ja ruokaakin tehdä sekä siivota. Lähinnä teiniaika on minusta sen vuoksi rankkaa, että saa olla jatkuvasti huolissaan eivätkä lapset ole enää lapsia jotka vanhemmille kertoisi asioita avoimesti. Meillä ainakin on ongelmana masentuneisuus, unettomuus ja kavereihin ja kouluun liittyvät ongelmat. Tekisin mitä vaan että teinit saisivat elää onnellista nuoruutta, mutta ei. Kyseessä yläasteikäiset. Teinit eivät kyllä rajoita minun harrastamistani tai menojani. Kun vien teinin harrastamaan, voin itse sillä välin mennä salille tms. Teinit voi myös jättää kotiin vaikka itse lähtisi päiväksi tai yön ylikin reissuun. Joten en nyt ihan ymmärrä ap:n ahdistusta. Pienet lapset ne enemmän rajoittaa, teiniaika on kuitenkin aika nopsaan ohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
0/5
Jonkun palstahulluvelan mielikuvituksellinen provo siitä kuinka ihmiset eivät tiedä mihin ryhtyvät lapsia halutessaan vaan pettyvät kaikki kun "pilvilinnahaaveet" ei toteudukaan. Kyllä ihmiset ymmärtävät ja useimmat silti haluavat nimenomaan sen rakkaan lapsen elämäänsä. Onneksi suurin osa veloistakin ymmärtää, että ihmiset toivovat elämiltään eri asioita. Palstahullu on palstahullu.
Vierailija kirjoitti:
No eihän teineissä ole enää sillä tavalla "hoitamista", osaahan ne itse pestä pyykit ja ruokaakin tehdä sekä siivota. Lähinnä teiniaika on minusta sen vuoksi rankkaa, että saa olla jatkuvasti huolissaan eivätkä lapset ole enää lapsia jotka vanhemmille kertoisi asioita avoimesti. Meillä ainakin on ongelmana masentuneisuus, unettomuus ja kavereihin ja kouluun liittyvät ongelmat. Tekisin mitä vaan että teinit saisivat elää onnellista nuoruutta, mutta ei. Kyseessä yläasteikäiset. Teinit eivät kyllä rajoita minun harrastamistani tai menojani. Kun vien teinin harrastamaan, voin itse sillä välin mennä salille tms. Teinit voi myös jättää kotiin vaikka itse lähtisi päiväksi tai yön ylikin reissuun. Joten en nyt ihan ymmärrä ap:n ahdistusta. Pienet lapset ne enemmän rajoittaa, teiniaika on kuitenkin aika nopsaan ohi.
Tosiaan, tuon jatkuvan huolen unohdinkin, se meillä on on vasta edessä koska nyt ovat vielä paljon kotona kun ovat 13-16 vuotiaita.
Voisin mennä salille lasten harrastaessa, mutta salikortit ovat kalliita, joten ei ole varaa laittaa 50 e kuussa.
Tekisivätkin kotitöitä, mutta kun joka asiasta saa tapella, niin olen luovuttanut. En anna rahaa heille kun eivät mitään tee,
Mitäs laitoit itsesi piian asemaan. Sano, että nyt on aika opetella laittamaan itse ruokaa, siivoamaan jne. niin pärjää sitten myös omassa kodissa kun osaa kaiken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eihän teineissä ole enää sillä tavalla "hoitamista", osaahan ne itse pestä pyykit ja ruokaakin tehdä sekä siivota. Lähinnä teiniaika on minusta sen vuoksi rankkaa, että saa olla jatkuvasti huolissaan eivätkä lapset ole enää lapsia jotka vanhemmille kertoisi asioita avoimesti. Meillä ainakin on ongelmana masentuneisuus, unettomuus ja kavereihin ja kouluun liittyvät ongelmat. Tekisin mitä vaan että teinit saisivat elää onnellista nuoruutta, mutta ei. Kyseessä yläasteikäiset. Teinit eivät kyllä rajoita minun harrastamistani tai menojani. Kun vien teinin harrastamaan, voin itse sillä välin mennä salille tms. Teinit voi myös jättää kotiin vaikka itse lähtisi päiväksi tai yön ylikin reissuun. Joten en nyt ihan ymmärrä ap:n ahdistusta. Pienet lapset ne enemmän rajoittaa, teiniaika on kuitenkin aika nopsaan ohi.
Tosiaan, tuon jatkuvan huolen unohdinkin, se meillä on on vasta edessä koska nyt ovat vielä paljon kotona kun ovat 13-16 vuotiaita.
Voisin mennä salille lasten harrastaessa, mutta salikortit ovat kalliita, joten ei ole varaa laittaa 50 e kuussa.
Tekisivätkin kotitöitä, mutta kun joka asiasta saa tapella, niin olen luovuttanut. En anna rahaa heille kun eivät mitään tee,
Milloin ajattelit että alkavat mennä enemmän?
Kyllä 16v on jo ohittanut sen iän jossa pitää olla huolissaan. Sinulla on siis kiltit teinit ja vamitat silti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mukavuussyistä en ole ottanut äijää riesakseni enkä tehnyt mukuloita kaitsettavaksi. Elämä on ihanan vapaata ja noilta osin stressitöntä. Tämäkin viikonloppu ollut taas niin rentouttava. Pitkät sikeät yöunet, herkulliset aamupalat rauhassa syötynä, leppoisaa kotona puuhastelua, kirjojen lukemista, ulkoilua, ystävän kanssa aikaa viettämistä. En luopuisa tästä olemisesta mistään hinnasta!
Jos palautusaika on mennyt umpeen yritä myydä kirpparilla edullisesti, jos ei mene kaupaksi vie Uffin laatikkoon. Konmaritus on päivän sana. Turhat pois asunnosta, niin on tilaa hengittää ja saat energiaa. Etköhän jostain saa uuden teinin taas jos alkaa myöhemmin kaduttamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitäköhän järkeä on tosiaan saattaa itsensä palvelijan asemaan passaamalla ja vielä kai pureskelemalla lentävän, paistetun kanan lastensa suuhun?
Se on kyllä totta, että jos on mies ja pari lasta, ulkomaanmatkat maksavat ihan hirveitä summia verrattuna siihen, että on vain yksi lapsi ja yksi vanhempi.
---
Onnekseni minulla ei ole kuin yksi, jonka olen kouluttanut pikkulapsesta saakka osallistumaan kotitöihin; ei tarvitse raskaan työpäivän jälkeen vinkua, kun kotona ei odota mikään kaaoshelvetti ja tiskitkin saatta olla tiskatut.
---
Mitä harrastuksiin tulee, päätin jo lapseni ollessa tarhaikäinen, etten alistu mihinkään harrastuskyyditykseen, vaan maksan kyllä harrastuksensa sitten, kun osaa itse liikkua paikasta toiseen.
Ja näin kävi.
En valita, koska minulla on oikein hyvä tyttö.
Tajusin ettei keskustelu ollutkaan kovin kiinnostava kun otsikko ei ollutkaan ”Äiti varasti elämäni” :(
Älä viiti narista turhasta!