Miten tätä yksinäisyyttä nyt sitten lievittäisi?

No voi perse. Löytyisköhän Facebookista sulle jotain kivaa ryhmää, jossa voisit keskustella muiden samanhenkisten kanssa? 

Alan oikeasti huomata miten yksinäisyys tuhoaa mielenterveyttä, kun se on jatkunut jo pari vuosikymmentä (lapsuus ilman kavereita, nyt aikuisena totaaliyksinäinen eli kaveriton, sinkku, perheeseen ei yhteyttä). AP

Jos olet nainen tule mun luokse, takkaan tulet, olutta tai mitä sitten juotkin, sauna lämpenemään, sillä aikaa lumityöt ja hikisinä saunomaan ym.

Tuli muuten saman tien mieleen yksi harrastus, mikä ehkä vois sopia sulle. Käsityökerhot. Kansalaisopistot järjestää näitä. Ne eivät välttämättä kokoonnu ihan joka viikko, ja jos kokoontuvatkin, ei haittaa, jos on välillä pois. Niissä siis tehdään omia käsitöitä ja paikalla on ohjaaja, joka osaa neuvoa. Yleensä noissa on aika vapaamuotoista seurustelua. Äitini on käynyt noissa ja ainakin hänen kerhoissaan on ollut eri-ikäisiä ihmisiä.

No voisitko pyytää jotain työkaveria vaikka elokuviin? Kurjaahan tuo on aivan yksikseen. 

Keksi jotain mielekästä tekemistä ja lopeta itsesäälissä rypeminen.

Vierailija kirjoitti:

No voi perse. Löytyisköhän Facebookista sulle jotain kivaa ryhmää, jossa voisit keskustella muiden samanhenkisten kanssa? 

Onko siellä sellaisia? Pitäisköhän liittyä sitten nyt viimein? Olen vältellyt toistaiseksi koko Facebookia koska en ole nähnyt syytä liittyä (kavereita 0, itsellenikö minä siellä jakaisin postauksia ja tykkäyksiä). AP 

Sitten toinen harrastus, joka tuli mieleen, on lukupiiri. Niissä siis tarkoituksena on lukea joku kirja ja keskustella siitä (mikä konsepti ei siis ole tuttu). Eivät kokoonnu viikottain, koska aikaa pitää olla siihen kirjan lukemiseenkin. Löytyisköhän paikkakunnalta tuollaista? Joskus kirjastoissakin on näistä ilmoituksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No voi perse. Löytyisköhän Facebookista sulle jotain kivaa ryhmää, jossa voisit keskustella muiden samanhenkisten kanssa? 

Onko siellä sellaisia? Pitäisköhän liittyä sitten nyt viimein? Olen vältellyt toistaiseksi koko Facebookia koska en ole nähnyt syytä liittyä (kavereita 0, itsellenikö minä siellä jakaisin postauksia ja tykkäyksiä). AP 

On, kaikenlaista löytyy, ihan kiinnostuksen kohteiden mukaan ja sitten esim. yksinäisille ystäviä etsiville.

Mulla ei ole Facebookissa yhtään kaveria ja asetuksetkin ovat sellaiset, että mua ei voi pyytää kaveriksi (en halua siellä sosialisoida, vaan olen siellä vain ryhmien takia). Jos et halua kiinnittää omaan kaverittomuuteesi siellä huomiota, kaverit voi piilottaa näkyvistä.

Ajan kanssa tottuu. Itse uppoudun tv-sarjoihin. Tuntuu että tv-sarjojen hahmot ovat perheeni+ystäväni. En enää osaa kaivata IRL seuraa, enkä edes osaisikaan enää olla ihmisten kanssa kun on 12 vuotta tullut oltua yksin. Sos tilanteiden pelkokin kehittynyt ja menen tulipunaiseksi jos tuntematon aloittaa kanssani keskustelun.

^ Ja en siis jaa omassa profiilissani mitään, ryhmissä vain.

Vierailija kirjoitti:

Sitten toinen harrastus, joka tuli mieleen, on lukupiiri. Niissä siis tarkoituksena on lukea joku kirja ja keskustella siitä (mikä konsepti ei siis ole tuttu). Eivät kokoonnu viikottain, koska aikaa pitää olla siihen kirjan lukemiseenkin. Löytyisköhän paikkakunnalta tuollaista? Joskus kirjastoissakin on näistä ilmoituksia.

Hei, hyvä ajatus. Tulisi luettuakin enemmän. Asun niin isolla paikkakunnalla että uskon täältä löytyvän. Käsityöpiirikin voisi olla kiva, mutta olen aika huono tekstiilipuolen töissä, askartelu yms on enemmän heiniäni. AP

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitten toinen harrastus, joka tuli mieleen, on lukupiiri. Niissä siis tarkoituksena on lukea joku kirja ja keskustella siitä (mikä konsepti ei siis ole tuttu). Eivät kokoonnu viikottain, koska aikaa pitää olla siihen kirjan lukemiseenkin. Löytyisköhän paikkakunnalta tuollaista? Joskus kirjastoissakin on näistä ilmoituksia.

Hei, hyvä ajatus. Tulisi luettuakin enemmän. Asun niin isolla paikkakunnalla että uskon täältä löytyvän. Käsityöpiirikin voisi olla kiva, mutta olen aika huono tekstiilipuolen töissä, askartelu yms on enemmän heiniäni. AP

Jos tuntuu, että on korkea kynnys mennä käsityöpiiriin, niin siellä on tosiaan ohjaaja, joka tarvittaessa neuvoo. Toki ymmärrän, jos ei ollenkaan kiinnosta käsityöt! Kannattaa tutkia sillä silmällä kansalaisopiston kursseja, sieltä voi löytyä kaikenlaista kiinnostavaa askarteluun liittyvää, jos se on enemmän juttusi. Luulisin, että monella kurssilla tulee juteltua, kun käsillä tehdään. 

Sen takia ehdottelin noita piirejä, että niissä päähuomio on muussa tekemisessä. Jos tuntuu, että ei ole vahvoilla sosiaalisesti, on joku muu juttu, joka vie sen päähuomion, ja keskusteluun voi ottaa osaa, kun tuntuu, että on jotain sanomista. 

Jos voit, muuta sellaiseen paikkaan aluksi, missä voit pitää lemmikkiä.

Mäkin kyllä kannustan muuttamaan paikkaan, jonne lemmikin voi ottaa, jos eläimet kiinnostavat. Tietysti jos sydämesi sykkii vaikkapa gerbiileille, semmoisia voi mielestäni aika huolettakin ottaa, vaikka lemmikit olisivat kiellettyjä. Mä miellän niin, että ne koskevat enemmän eläimiä, jotka voivat tehdä tuhoja, vaikkapa koiraa tai kissaa.

Vierailija kirjoitti:

Alan oikeasti huomata miten yksinäisyys tuhoaa mielenterveyttä, kun se on jatkunut jo pari vuosikymmentä (lapsuus ilman kavereita, nyt aikuisena totaaliyksinäinen eli kaveriton, sinkku, perheeseen ei yhteyttä). AP

Mikset pidä perheeseesi yhteyttä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alan oikeasti huomata miten yksinäisyys tuhoaa mielenterveyttä, kun se on jatkunut jo pari vuosikymmentä (lapsuus ilman kavereita, nyt aikuisena totaaliyksinäinen eli kaveriton, sinkku, perheeseen ei yhteyttä). AP

Mikset pidä perheeseesi yhteyttä?

Kommunikoimme viralliset asiat mutta ei muuta. Tuntuu että kemiat ei ole koskaan kohdanneet, lapsuuden ilmapiiri oli kireä, oli henkistä ja fyysistä väkivaltaakin jonkun verran jne. AP