Kohteletko muita kuten he kohtelevat sinua?

Miten yleensä toimit ihmisten kanssa?

Yritän aina toimia asiallisesti. 

Käyttäydyn muita kohtaan aina ystävällisesti ja kohteliaasti, ja jos siitä huolimatta saan osakseni ikävää kohtelua, se ihminen on mulle siitä lähtien yhdentekevä.

Asiallisesti käyttäydyn enkä provosoidu. 

Tietenkin. Eli paskaa saa kaikki niskaansa

Kohtelen aina muita ystävällisesti ja saan 99% myös takaisin ystävällistä käytöstä. Yksi prosentti on sitten sitä ihan ok käytöstä, mutta ikävää käytöstä ei tule käytännöllisesti katsoen koskaan. Niin metsä vastaa... N44

On muuten yksi alistamisen muoto moittia ihmistä käytöksestään, jota kohdellaan huonosti.

Pyrin kohtelemaan toisia, kuten haluaisin itseäni kohdeltavan. Eli hieman eri elämänohjeella mennään, ja tätä mietin silloin erityisesti kun pitää tehdä jotain päätöksiä, harvoin menee metsään :)

Vierailija kirjoitti:

On muuten yksi alistamisen muoto moittia ihmistä käytöksestään, jota kohdellaan huonosti.

Mitenkäs tämä meneekään, käytöstä kohdellaan huonosti?

Kohtelen muita kuten toivoisin itseäni kohdeltavan. Ihan vähintään asiallisesti.

Muiden kohtelu kuten he kohtelevat sinua laittaa liikaa tulkinnan varaan. Kohtaamisia tapahtuu sadasosasekunneissa, ihmiset tulkitsevat jotain, mutta vaikka he eivät useinkaan ehdi sitä ajatella - se on vaan tulkinta. Usein he ovat väärässä.

Esim täälläkin pisti silmään ketju jossa kysyttiin pitäisikö lähteä treffeille miehen kanssa joka pyysi ulos, mutta joka itse aiemmin jo kertaalleen kieltäytyi. Oli mielenkiintoista huomata kuinka reilusti yli puolet kallistui siihen vaihtoehtoon että mies on jotenkin tökerö. Vaikka kukaan muu kuin mies ei tiedä mitä oikeasti tapahtui. Jospas hän oikeasti olikin erittäin kiinnostunut ja oli aimmin vain keskeneräisessä tilanteessa toisen kanssa.

Niin, ei voi tietää ellei keskustele ja kysy. "Eye for an eye makes the whole world blind"

Mutta jos kohtelee muita kuten toivoisi itseään kohdeltavan, niin ei tapahdu ja tämän ohjesäännön noudattaminen on oikeastaan hyvin helppoa ja yksinkertaista.

Aiemmin koin, että minun pitää olla henkinen ja kypsä, kyetä aina pääsemään kaikesta yli ja olla muita kohtaan mukava. Enää en koe niin. Minun tunteeni ovat yhtä arvokkaita kuin muidenkin tunteet. Vaativuus itseä kohtaan on helpottanut ja nykyisin koen ettei minun tarvitse olla ikävästi käyttäytyviä ihmisiä kohtaan sen mukavampi kuin mitä he ovat minua kohtaan. Tämä ajatus on auttanut minua irtautumaan huonoista ihmissuhteista.

Vierailija kirjoitti:

Kohtelen muita kuten toivoisin itseäni kohdeltavan. Ihan vähintään asiallisesti.

Muiden kohtelu kuten he kohtelevat sinua laittaa liikaa tulkinnan varaan. Kohtaamisia tapahtuu sadasosasekunneissa, ihmiset tulkitsevat jotain, mutta vaikka he eivät useinkaan ehdi sitä ajatella - se on vaan tulkinta. Usein he ovat väärässä.

Esim täälläkin pisti silmään ketju jossa kysyttiin pitäisikö lähteä treffeille miehen kanssa joka pyysi ulos, mutta joka itse aiemmin jo kertaalleen kieltäytyi. Oli mielenkiintoista huomata kuinka reilusti yli puolet kallistui siihen vaihtoehtoon että mies on jotenkin tökerö. Vaikka kukaan muu kuin mies ei tiedä mitä oikeasti tapahtui. Jospas hän oikeasti olikin erittäin kiinnostunut ja oli aimmin vain keskeneräisessä tilanteessa toisen kanssa.

Niin, ei voi tietää ellei keskustele ja kysy. "Eye for an eye makes the whole world blind"

Mutta jos kohtelee muita kuten toivoisi itseään kohdeltavan, niin ei tapahdu ja tämän ohjesäännön noudattaminen on oikeastaan hyvin helppoa ja yksinkertaista.

Muut eivät välttämättä halua samoja asioita kuin sinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kohtelen muita kuten toivoisin itseäni kohdeltavan. Ihan vähintään asiallisesti.

Muiden kohtelu kuten he kohtelevat sinua laittaa liikaa tulkinnan varaan. Kohtaamisia tapahtuu sadasosasekunneissa, ihmiset tulkitsevat jotain, mutta vaikka he eivät useinkaan ehdi sitä ajatella - se on vaan tulkinta. Usein he ovat väärässä.

Esim täälläkin pisti silmään ketju jossa kysyttiin pitäisikö lähteä treffeille miehen kanssa joka pyysi ulos, mutta joka itse aiemmin jo kertaalleen kieltäytyi. Oli mielenkiintoista huomata kuinka reilusti yli puolet kallistui siihen vaihtoehtoon että mies on jotenkin tökerö. Vaikka kukaan muu kuin mies ei tiedä mitä oikeasti tapahtui. Jospas hän oikeasti olikin erittäin kiinnostunut ja oli aimmin vain keskeneräisessä tilanteessa toisen kanssa.

Niin, ei voi tietää ellei keskustele ja kysy. "Eye for an eye makes the whole world blind"

Mutta jos kohtelee muita kuten toivoisi itseään kohdeltavan, niin ei tapahdu ja tämän ohjesäännön noudattaminen on oikeastaan hyvin helppoa ja yksinkertaista.

Muut eivät välttämättä halua samoja asioita kuin sinä.

Ei tietenkään halua. Ymmärsit väärin, ei ole kyse määräilystä. Vaan siitä että sen sijaan että tulkitset jonkun ihmisen piikitteleyksi ja puolustukseksi palautat tämän heidän kohtelun samanlaisena käytöksenä heille päin, eli piikiyttelynä. Ja ehkä tästä loukkaantuneena, lannistuneena ja värittyneena myös sitä seuraavalle piikittelynä.

Tämän sijaan et tee henkilökohtaisia tulkintoja ja kohtelet ja kohtaat hänet ja heidät kuten toivoisit itseäsi kohdeltavan. Kukapa ei pitäisi ystävällisyydestä?

Jos jonkun kanssa ei tule toimeen välit voi pitää etäisempinä. Mutta minkäänlaista negatiivista energiaa ei ole pakko levittää.

Vierailija kirjoitti:

Aiemmin koin, että minun pitää olla henkinen ja kypsä, kyetä aina pääsemään kaikesta yli ja olla muita kohtaan mukava. Enää en koe niin. Minun tunteeni ovat yhtä arvokkaita kuin muidenkin tunteet. Vaativuus itseä kohtaan on helpottanut ja nykyisin koen ettei minun tarvitse olla ikävästi käyttäytyviä ihmisiä kohtaan sen mukavampi kuin mitä he ovat minua kohtaan. Tämä ajatus on auttanut minua irtautumaan huonoista ihmissuhteista.

Ja koin näin lapsesta asti, koska perheessäni oli hyvin räjähdysherkkä tunneilmapiiri. Vanhemmat eivät ikinä selittäneet omaa käytöstään ja koin, että olin joillain tavalla mokannut, jos vanhemmat alkoivat yhtäkkiä riehua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kohtelen muita kuten toivoisin itseäni kohdeltavan. Ihan vähintään asiallisesti.

Muiden kohtelu kuten he kohtelevat sinua laittaa liikaa tulkinnan varaan. Kohtaamisia tapahtuu sadasosasekunneissa, ihmiset tulkitsevat jotain, mutta vaikka he eivät useinkaan ehdi sitä ajatella - se on vaan tulkinta. Usein he ovat väärässä.

Esim täälläkin pisti silmään ketju jossa kysyttiin pitäisikö lähteä treffeille miehen kanssa joka pyysi ulos, mutta joka itse aiemmin jo kertaalleen kieltäytyi. Oli mielenkiintoista huomata kuinka reilusti yli puolet kallistui siihen vaihtoehtoon että mies on jotenkin tökerö. Vaikka kukaan muu kuin mies ei tiedä mitä oikeasti tapahtui. Jospas hän oikeasti olikin erittäin kiinnostunut ja oli aimmin vain keskeneräisessä tilanteessa toisen kanssa.

Niin, ei voi tietää ellei keskustele ja kysy. "Eye for an eye makes the whole world blind"

Mutta jos kohtelee muita kuten toivoisi itseään kohdeltavan, niin ei tapahdu ja tämän ohjesäännön noudattaminen on oikeastaan hyvin helppoa ja yksinkertaista.

Muut eivät välttämättä halua samoja asioita kuin sinä.

Ei tietenkään halua. Ymmärsit väärin, ei ole kyse määräilystä. Vaan siitä että sen sijaan että tulkitset jonkun ihmisen piikitteleyksi ja puolustukseksi palautat tämän heidän kohtelun samanlaisena käytöksenä heille päin, eli piikiyttelynä. Ja ehkä tästä loukkaantuneena, lannistuneena ja värittyneena myös sitä seuraavalle piikittelynä.

Tämän sijaan et tee henkilökohtaisia tulkintoja ja kohtelet ja kohtaat hänet ja heidät kuten toivoisit itseäsi kohdeltavan. Kukapa ei pitäisi ystävällisyydestä?

Jos jonkun kanssa ei tule toimeen välit voi pitää etäisempinä. Mutta minkäänlaista negatiivista energiaa ei ole pakko levittää.

Kenen puolesta tulkinnat tilanteista sitten pitäisi sinusta tehdä, jollei henkilökohtaisesti omasta näkökulmastaan? Asiat ovat henkilökohtaisia, jos ne jollain tavalla vaikuttavat minuun. Kaikki kokevat asiat henkilökohtaisesti, myönsi sitä itselleen tai ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kohtelen muita kuten toivoisin itseäni kohdeltavan. Ihan vähintään asiallisesti.

Muiden kohtelu kuten he kohtelevat sinua laittaa liikaa tulkinnan varaan. Kohtaamisia tapahtuu sadasosasekunneissa, ihmiset tulkitsevat jotain, mutta vaikka he eivät useinkaan ehdi sitä ajatella - se on vaan tulkinta. Usein he ovat väärässä.

Esim täälläkin pisti silmään ketju jossa kysyttiin pitäisikö lähteä treffeille miehen kanssa joka pyysi ulos, mutta joka itse aiemmin jo kertaalleen kieltäytyi. Oli mielenkiintoista huomata kuinka reilusti yli puolet kallistui siihen vaihtoehtoon että mies on jotenkin tökerö. Vaikka kukaan muu kuin mies ei tiedä mitä oikeasti tapahtui. Jospas hän oikeasti olikin erittäin kiinnostunut ja oli aimmin vain keskeneräisessä tilanteessa toisen kanssa.

Niin, ei voi tietää ellei keskustele ja kysy. "Eye for an eye makes the whole world blind"

Mutta jos kohtelee muita kuten toivoisi itseään kohdeltavan, niin ei tapahdu ja tämän ohjesäännön noudattaminen on oikeastaan hyvin helppoa ja yksinkertaista.

Muut eivät välttämättä halua samoja asioita kuin sinä.

Ei tietenkään halua. Ymmärsit väärin, ei ole kyse määräilystä. Vaan siitä että sen sijaan että tulkitset jonkun ihmisen piikitteleyksi ja puolustukseksi palautat tämän heidän kohtelun samanlaisena käytöksenä heille päin, eli piikiyttelynä. Ja ehkä tästä loukkaantuneena, lannistuneena ja värittyneena myös sitä seuraavalle piikittelynä.

Tämän sijaan et tee henkilökohtaisia tulkintoja ja kohtelet ja kohtaat hänet ja heidät kuten toivoisit itseäsi kohdeltavan. Kukapa ei pitäisi ystävällisyydestä?

Jos jonkun kanssa ei tule toimeen välit voi pitää etäisempinä. Mutta minkäänlaista negatiivista energiaa ei ole pakko levittää.

Kenen puolesta tulkinnat tilanteista sitten pitäisi sinusta tehdä, jollei henkilökohtaisesti omasta näkökulmastaan? Asiat ovat henkilökohtaisia, jos ne jollain tavalla vaikuttavat minuun. Kaikki kokevat asiat henkilökohtaisesti, myönsi sitä itselleen tai ei.

Miksi pitäisi tulkita. Olet ystävällinen, jos ystävällisyys ei palaudu, tai koet että annat mutta et saa, lasket irti. Menen tunteella ja silloin tämä ainakin on lähes automaatio.

En yhtään ymmärrä miksi tässä tilanteessa tulisikin yhtäkkiä tulkita ja sitten antaa ja heitellä negatiivista. Eikö se nimenomaan ole kuluttavaa, minusta ainakin on. Mielummin päästän irti, silloin ympäröi itsensä niillä itselleen hyvillä asioilla.

Vierailija kirjoitti:

Käyttäydyn muita kohtaan aina ystävällisesti ja kohteliaasti, ja jos siitä huolimatta saan osakseni ikävää kohtelua, se ihminen on mulle siitä lähtien yhdentekevä.

Teen samalla tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kohtelen muita kuten toivoisin itseäni kohdeltavan. Ihan vähintään asiallisesti.

Muiden kohtelu kuten he kohtelevat sinua laittaa liikaa tulkinnan varaan. Kohtaamisia tapahtuu sadasosasekunneissa, ihmiset tulkitsevat jotain, mutta vaikka he eivät useinkaan ehdi sitä ajatella - se on vaan tulkinta. Usein he ovat väärässä.

Esim täälläkin pisti silmään ketju jossa kysyttiin pitäisikö lähteä treffeille miehen kanssa joka pyysi ulos, mutta joka itse aiemmin jo kertaalleen kieltäytyi. Oli mielenkiintoista huomata kuinka reilusti yli puolet kallistui siihen vaihtoehtoon että mies on jotenkin tökerö. Vaikka kukaan muu kuin mies ei tiedä mitä oikeasti tapahtui. Jospas hän oikeasti olikin erittäin kiinnostunut ja oli aimmin vain keskeneräisessä tilanteessa toisen kanssa.

Niin, ei voi tietää ellei keskustele ja kysy. "Eye for an eye makes the whole world blind"

Mutta jos kohtelee muita kuten toivoisi itseään kohdeltavan, niin ei tapahdu ja tämän ohjesäännön noudattaminen on oikeastaan hyvin helppoa ja yksinkertaista.

Muut eivät välttämättä halua samoja asioita kuin sinä.

Ei tietenkään halua. Ymmärsit väärin, ei ole kyse määräilystä. Vaan siitä että sen sijaan että tulkitset jonkun ihmisen piikitteleyksi ja puolustukseksi palautat tämän heidän kohtelun samanlaisena käytöksenä heille päin, eli piikiyttelynä. Ja ehkä tästä loukkaantuneena, lannistuneena ja värittyneena myös sitä seuraavalle piikittelynä.

Tämän sijaan et tee henkilökohtaisia tulkintoja ja kohtelet ja kohtaat hänet ja heidät kuten toivoisit itseäsi kohdeltavan. Kukapa ei pitäisi ystävällisyydestä?

Jos jonkun kanssa ei tule toimeen välit voi pitää etäisempinä. Mutta minkäänlaista negatiivista energiaa ei ole pakko levittää.

Kenen puolesta tulkinnat tilanteista sitten pitäisi sinusta tehdä, jollei henkilökohtaisesti omasta näkökulmastaan? Asiat ovat henkilökohtaisia, jos ne jollain tavalla vaikuttavat minuun. Kaikki kokevat asiat henkilökohtaisesti, myönsi sitä itselleen tai ei.

Miksi pitäisi tulkita. Olet ystävällinen, jos ystävällisyys ei palaudu, tai koet että annat mutta et saa, lasket irti. Menen tunteella ja silloin tämä ainakin on lähes automaatio.

En yhtään ymmärrä miksi tässä tilanteessa tulisikin yhtäkkiä tulkita ja sitten antaa ja heitellä negatiivista. Eikö se nimenomaan ole kuluttavaa, minusta ainakin on. Mielummin päästän irti, silloin ympäröi itsensä niillä itselleen hyvillä asioilla.

Tarkoitin sitä, että jos joku käyttäytyy sinua kohtaan toistuvasti ikävästi, niin siinä tapauksessa tämän ihmisen tunteita ei enää erityisesti tarvitse huomioida, kun haluaa irtautua tästä ihmissuhteesta. Se, että pääsee pahalta tuntuvasta ihmissuhteesta eroon on silloin se pääasia, ei se, että käytös on koko ajan etikettioppaan mukaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kohtelen muita kuten toivoisin itseäni kohdeltavan. Ihan vähintään asiallisesti.

Muiden kohtelu kuten he kohtelevat sinua laittaa liikaa tulkinnan varaan. Kohtaamisia tapahtuu sadasosasekunneissa, ihmiset tulkitsevat jotain, mutta vaikka he eivät useinkaan ehdi sitä ajatella - se on vaan tulkinta. Usein he ovat väärässä.

Esim täälläkin pisti silmään ketju jossa kysyttiin pitäisikö lähteä treffeille miehen kanssa joka pyysi ulos, mutta joka itse aiemmin jo kertaalleen kieltäytyi. Oli mielenkiintoista huomata kuinka reilusti yli puolet kallistui siihen vaihtoehtoon että mies on jotenkin tökerö. Vaikka kukaan muu kuin mies ei tiedä mitä oikeasti tapahtui. Jospas hän oikeasti olikin erittäin kiinnostunut ja oli aimmin vain keskeneräisessä tilanteessa toisen kanssa.

Niin, ei voi tietää ellei keskustele ja kysy. "Eye for an eye makes the whole world blind"

Mutta jos kohtelee muita kuten toivoisi itseään kohdeltavan, niin ei tapahdu ja tämän ohjesäännön noudattaminen on oikeastaan hyvin helppoa ja yksinkertaista.

Muut eivät välttämättä halua samoja asioita kuin sinä.

Ei tietenkään halua. Ymmärsit väärin, ei ole kyse määräilystä. Vaan siitä että sen sijaan että tulkitset jonkun ihmisen piikitteleyksi ja puolustukseksi palautat tämän heidän kohtelun samanlaisena käytöksenä heille päin, eli piikiyttelynä. Ja ehkä tästä loukkaantuneena, lannistuneena ja värittyneena myös sitä seuraavalle piikittelynä.

Tämän sijaan et tee henkilökohtaisia tulkintoja ja kohtelet ja kohtaat hänet ja heidät kuten toivoisit itseäsi kohdeltavan. Kukapa ei pitäisi ystävällisyydestä?

Jos jonkun kanssa ei tule toimeen välit voi pitää etäisempinä. Mutta minkäänlaista negatiivista energiaa ei ole pakko levittää.

Kenen puolesta tulkinnat tilanteista sitten pitäisi sinusta tehdä, jollei henkilökohtaisesti omasta näkökulmastaan? Asiat ovat henkilökohtaisia, jos ne jollain tavalla vaikuttavat minuun. Kaikki kokevat asiat henkilökohtaisesti, myönsi sitä itselleen tai ei.

Miksi pitäisi tulkita. Olet ystävällinen, jos ystävällisyys ei palaudu, tai koet että annat mutta et saa, lasket irti. Menen tunteella ja silloin tämä ainakin on lähes automaatio.

En yhtään ymmärrä miksi tässä tilanteessa tulisikin yhtäkkiä tulkita ja sitten antaa ja heitellä negatiivista. Eikö se nimenomaan ole kuluttavaa, minusta ainakin on. Mielummin päästän irti, silloin ympäröi itsensä niillä itselleen hyvillä asioilla.

Tarkoitin sitä, että jos joku käyttäytyy sinua kohtaan toistuvasti ikävästi, niin siinä tapauksessa tämän ihmisen tunteita ei enää erityisesti tarvitse huomioida, kun haluaa irtautua tästä ihmissuhteesta. Se, että pääsee pahalta tuntuvasta ihmissuhteesta eroon on silloin se pääasia, ei se, että käytös on koko ajan etikettioppaan mukaista.

Niin silloin päästää irti, lähtee pois. Ei haasta riitaa tai vastaa riidan haastamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kohtelen muita kuten toivoisin itseäni kohdeltavan. Ihan vähintään asiallisesti.

Muiden kohtelu kuten he kohtelevat sinua laittaa liikaa tulkinnan varaan. Kohtaamisia tapahtuu sadasosasekunneissa, ihmiset tulkitsevat jotain, mutta vaikka he eivät useinkaan ehdi sitä ajatella - se on vaan tulkinta. Usein he ovat väärässä.

Esim täälläkin pisti silmään ketju jossa kysyttiin pitäisikö lähteä treffeille miehen kanssa joka pyysi ulos, mutta joka itse aiemmin jo kertaalleen kieltäytyi. Oli mielenkiintoista huomata kuinka reilusti yli puolet kallistui siihen vaihtoehtoon että mies on jotenkin tökerö. Vaikka kukaan muu kuin mies ei tiedä mitä oikeasti tapahtui. Jospas hän oikeasti olikin erittäin kiinnostunut ja oli aimmin vain keskeneräisessä tilanteessa toisen kanssa.

Niin, ei voi tietää ellei keskustele ja kysy. "Eye for an eye makes the whole world blind"

Mutta jos kohtelee muita kuten toivoisi itseään kohdeltavan, niin ei tapahdu ja tämän ohjesäännön noudattaminen on oikeastaan hyvin helppoa ja yksinkertaista.

Muut eivät välttämättä halua samoja asioita kuin sinä.

Ei tietenkään halua. Ymmärsit väärin, ei ole kyse määräilystä. Vaan siitä että sen sijaan että tulkitset jonkun ihmisen piikitteleyksi ja puolustukseksi palautat tämän heidän kohtelun samanlaisena käytöksenä heille päin, eli piikiyttelynä. Ja ehkä tästä loukkaantuneena, lannistuneena ja värittyneena myös sitä seuraavalle piikittelynä.

Tämän sijaan et tee henkilökohtaisia tulkintoja ja kohtelet ja kohtaat hänet ja heidät kuten toivoisit itseäsi kohdeltavan. Kukapa ei pitäisi ystävällisyydestä?

Jos jonkun kanssa ei tule toimeen välit voi pitää etäisempinä. Mutta minkäänlaista negatiivista energiaa ei ole pakko levittää.

Kenen puolesta tulkinnat tilanteista sitten pitäisi sinusta tehdä, jollei henkilökohtaisesti omasta näkökulmastaan? Asiat ovat henkilökohtaisia, jos ne jollain tavalla vaikuttavat minuun. Kaikki kokevat asiat henkilökohtaisesti, myönsi sitä itselleen tai ei.

Miksi pitäisi tulkita. Olet ystävällinen, jos ystävällisyys ei palaudu, tai koet että annat mutta et saa, lasket irti. Menen tunteella ja silloin tämä ainakin on lähes automaatio.

En yhtään ymmärrä miksi tässä tilanteessa tulisikin yhtäkkiä tulkita ja sitten antaa ja heitellä negatiivista. Eikö se nimenomaan ole kuluttavaa, minusta ainakin on. Mielummin päästän irti, silloin ympäröi itsensä niillä itselleen hyvillä asioilla.

Tarkoitin sitä, että jos joku käyttäytyy sinua kohtaan toistuvasti ikävästi, niin siinä tapauksessa tämän ihmisen tunteita ei enää erityisesti tarvitse huomioida, kun haluaa irtautua tästä ihmissuhteesta. Se, että pääsee pahalta tuntuvasta ihmissuhteesta eroon on silloin se pääasia, ei se, että käytös on koko ajan etikettioppaan mukaista.

Niin silloin päästää irti, lähtee pois. Ei haasta riitaa tai vastaa riidan haastamiseen.

Jotkut ihmissuhteet ovat sellaisia, että niistä irtautuminen on vaikea prosessi. Kaikki eivät halua päästää nätisti irti, vaikka toinen olisi jo lähtenyt pois.