Munasolun lahjoitus : onko paikalla luovuttajia, lahjamunasolulla hoitoa saaneita tai lahjamunasolusta syntyneitä henkilöitä?
Harkitsen munasolun luovutusta, ja kaikki kokemukset ja näkökulmat kiinnostaisivat.
Kommentit (31)
Luovutin kolme kertaa. Ei mitään ongelmaa tai pysyvää vauriota
Vierailija kirjoitti:
Luovutin, ja minulla meni sen takia pysyvästi hormonitoiminta sekaisin enkä voi saada omia lapsia. Tiedän muitakin, joille käynyt samoin. Vaikka kaikille oikein sanottiin, että ei varmasti tule ongelmia myöhemmin kun yrittää omia saada. Riskejä on. Kannattaa luovuttaa vasta sitten, kun omat lapset tehty.
Mikä se tuollainen diagnoosi on? En ole ikinä kuullutkaan Taidat panna omiasi.
Munasolujen luovuttamisessa on riskinsä ja nykyään lapsella on oikeus saada tietää biologiset vanhempansa, joten mieti tarkkaan, tahdotko tukea munasoluistasi syntyviä lapsia osaksi elämääsi ja sukusi historiaa? Tiedä vaikka lainsäädäntökin vielä muuttuisi niin, että saisi kirjata omat biologiset vanhempansa ihan julkisiksi tiedoikseen! Lapsi omistaa geeninsä, joten voitko kieltää häneltä tätejä, setiä, serkkuja, sisaruspuolia jne vaikka kieltäisitkin itsesi äitinä?
Vierailija kirjoitti:
Munasolujen luovuttamisessa on riskinsä ja nykyään lapsella on oikeus saada tietää biologiset vanhempansa, joten mieti tarkkaan, tahdotko tukea munasoluistasi syntyviä lapsia osaksi elämääsi ja sukusi historiaa? Tiedä vaikka lainsäädäntökin vielä muuttuisi niin, että saisi kirjata omat biologiset vanhempansa ihan julkisiksi tiedoikseen! Lapsi omistaa geeninsä, joten voitko kieltää häneltä tätejä, setiä, serkkuja, sisaruspuolia jne vaikka kieltäisitkin itsesi äitinä?
Ja taas virheellistä tietoa. Kysykää klinikoilta miten asiat on. Täällä joku haluaa lyödä omaa ideologiaansa kartalle, ettei kukaan luovuttaisi soluja kun itsekään ei ole omillaan lapsia saanut. Netissä on tosi paljon mutu ja harhatietoa. Klinikalla tietävät paremmin eikä sieltä jaeta virheellistä informaatiota.
Vierailija kirjoitti:
Munasolujen luovuttamisessa on riskinsä ja nykyään lapsella on oikeus saada tietää biologiset vanhempansa, joten mieti tarkkaan, tahdotko tukea munasoluistasi syntyviä lapsia osaksi elämääsi ja sukusi historiaa? Tiedä vaikka lainsäädäntökin vielä muuttuisi niin, että saisi kirjata omat biologiset vanhempansa ihan julkisiksi tiedoikseen! Lapsi omistaa geeninsä, joten voitko kieltää häneltä tätejä, setiä, serkkuja, sisaruspuolia jne vaikka kieltäisitkin itsesi äitinä?
Lapsi saa todennäköisesti omassa perheessään tätejä, setiä, serkkuja. Geenit myös mieheltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luovutin, ja minulla meni sen takia pysyvästi hormonitoiminta sekaisin enkä voi saada omia lapsia. Tiedän muitakin, joille käynyt samoin. Vaikka kaikille oikein sanottiin, että ei varmasti tule ongelmia myöhemmin kun yrittää omia saada. Riskejä on. Kannattaa luovuttaa vasta sitten, kun omat lapset tehty.
Mikä se tuollainen diagnoosi on? En ole ikinä kuullutkaan Taidat panna omiasi.
Jos palstalainen x ei ole kuullut asiasta, sitä ei ole voinut tapahtua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luovutin, ja minulla meni sen takia pysyvästi hormonitoiminta sekaisin enkä voi saada omia lapsia. Tiedän muitakin, joille käynyt samoin. Vaikka kaikille oikein sanottiin, että ei varmasti tule ongelmia myöhemmin kun yrittää omia saada. Riskejä on. Kannattaa luovuttaa vasta sitten, kun omat lapset tehty.
Mikä se tuollainen diagnoosi on? En ole ikinä kuullutkaan Taidat panna omiasi.
Jos palstalainen x ei ole kuullut asiasta, sitä ei ole voinut tapahtua.
Ehkäpä tiedän asiasta enemmän kuin sinä tulet ikinä oppimaan.
Lapsella on tarve saada tutustua alkuperäänsä. Välillä tämä tarkoittaa, että biologisista sukulaisista löydetään niin merkittävästi yhtäläisyyksiä omaan itseen, että tahdotaan myös heistä bioserkkuja, tätejä, ym! Vähempi olisi pettymystä! Adoptiossa saadut sukulaiset eivät olekaan kaikki kaikessa, joskin heillä on usein myös merkittävä roolinsa! Biojen kanssa ei hankita yhteisiä lapsia, joten suku täytyy tuntea ihan kasvoilta, nimeltä ja muuten! Löytyy samoja kiinnostuksen kohteita. Eikö olekin ihmeellistä miten biologia vaikuttaa jopa niihin? Sitä vain tuntee kuuluvansa myös biologiseen sukuunsa vaikka olisikin kasvanut aikuiseksi erillään!
Munasoluja ei kannata luovuttaa varsinkaan silloin, jos itse saatu lapsiluku ei ole täynnä, ihan luovutukseen liittyvien riskien vuoksi!
Olen luovuttanut kaksi kertaa, neljälle vastaanottajalle. Toinen tehtiin lyhyen kaavan mukaan ja toinen pitkän, hormoneja tuli sekä nenäsumutteena että erilaisina pistoksina (sama kuin ivf). Haittavaikutuksia ei tullut ja molemmilla kerroilla saatiin kerättyä lähes 30 munasolua. Tietojeni mukaan ainakin yksi lapsi on noista hoidoista syntynyt. Pienen korvauksen sain ja tottakai aluksi otettiin verikokeita +psykologi haastatteli.
Millaisia ajatuksia teillä on ollut luovutuksen jälkeen? Onko mietityttänyt miten mahdolliset lapset voivat? Minua mietityttää eniten, että kalvaisikohan minua tietämättömyys? Olen ymmärtänyt että jälkitarkastuksessani saisin tietää, onko vastaanottajan raskaus saatu onnistuneesti alulle, mutta kaikki siitä eteenpäin on pimennossa kunnes lapsi täytettyään 18 ehkä ottaisi yhteyttä minuun. Voihan olla, että raskaus päättyykin keskenmenoon, tai vanhemmat eivät koskaan kerro lapselle, että hän on lahjamunasolusta peräisin, ja hän elää elämänsä loppuun asti tietämättä itsekään.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Lapsella on tarve saada tutustua alkuperäänsä. Välillä tämä tarkoittaa, että biologisista sukulaisista löydetään niin merkittävästi yhtäläisyyksiä omaan itseen, että tahdotaan myös heistä bioserkkuja, tätejä, ym! Vähempi olisi pettymystä! Adoptiossa saadut sukulaiset eivät olekaan kaikki kaikessa, joskin heillä on usein myös merkittävä roolinsa! Biojen kanssa ei hankita yhteisiä lapsia, joten suku täytyy tuntea ihan kasvoilta, nimeltä ja muuten! Löytyy samoja kiinnostuksen kohteita. Eikö olekin ihmeellistä miten biologia vaikuttaa jopa niihin? Sitä vain tuntee kuuluvansa myös biologiseen sukuunsa vaikka olisikin kasvanut aikuiseksi erillään!
Munasoluja ei kannata luovuttaa varsinkaan silloin, jos itse saatu lapsiluku ei ole täynnä, ihan luovutukseen liittyvien riskien vuoksi!
Kylläpä taas vedät mutkat suoriksi. Adoptiolapsi ja luovutetusta munasolusta syntynyt lapsi eivät ole yhtään sama asia. Hyvin outoja käsityksiä sinulla etten sanoisi.
Mulla on luovutetuista munasoluista kaksi lasta. Aiheesta on helppo tietämättömien repiä draamaa mutta ei siihen ole oikeasti aihetta.
Mulla on perhe, olen synnyttänyt kaksi lasta ja he ovat mun lapsiani. Kovin suuri uutinen tää lahjasolujuttu ei heille ollut. Lueskelin aiheesta ja katselin jonkun dokkarin ennen hoitoja. Asia on lapsille yleensä hyvin mutkaton, kuten minunkin lapsille. Itse aikanaan asiaa kriiseilin mutta en ole vuosiin muistanut sitä juurikaan ajatella. Ei niitä mieti kun elää tavallista lapsiperhearkea.
Riskit näissä luovutuksissa on pienet, kuten hedelmöityshoidoissa, samaahan siinä tehdään.
Upeaa että ihmiset lahjoittavat. Kiitos sen, meillä on perhe jossa kasvaa kaksi toivottua ja rakastettua, tasapainoista aikuistuvaa lasta.
Luovuttaja helposti pelkää jotain isompaa draamaa kun lapsi saa henkilöllisyyden selvittää (hyvä että se mahdollisuus on). Lapsi ei välttämättä edes halua selvittää luovuttajaa.
Olen luovuttanut 5 kertaa, joista 2 on syntynyt lapsi + 2 on alkanut raskaus ja viimeisen luovutuksen perään en ole kysellyt. Oma hormonitoiminta ei ole muuttunut, toki lapsien hankintakaan ei vielä ole ajankohtaista. Enkä oikeastaan mieti lapsia vaikka ekasta luovutuksesta 3 vuotta aikaa.
Minä olen saanut lapsen luovutetulla munasolulla. Lapsi on jo yläasteella ja hönellä menee hyvin. On hyvä koulussa ja paljon kavereita ja todella ihana tyyppi kaikenkaikkiaan. Luovuttaja on meille tuntematon ja itse koen olevani lapsen ns oikea äiti, kun se on mahassakin kasvanut ja bänormaalisti syntynyt. Lapsikin kokee minut äidikseen, vaikka periaatteessa tietää alkeperänsä. Luovuttaja on vähän kuin verenluovuttaja.
Muutamia tilanteita lukuunottamatta - lääkärissä usein kysytään, että mitä sairauksia vanhemmilla on tms terveystietoja, esim että onko mahdollista, että olisi saanut allergiataipumuksen. On tyhmää, kun ei tiedä niistä mitään, mutta onneksi se ei ole hoitoa haitannut vielä koskaan.
Lapsen saaminen oli tärkein asia elämässäni, on yhä. Olen äärimmäisen kiitollinen lahjoittajslle. En pysty kirjoittamaan enempää, alan itkeä, sillä asia on herkkä ja olen julkisella paikalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Munasolujen luovuttamisessa on riskinsä ja nykyään lapsella on oikeus saada tietää biologiset vanhempansa, joten mieti tarkkaan, tahdotko tukea munasoluistasi syntyviä lapsia osaksi elämääsi ja sukusi historiaa? Tiedä vaikka lainsäädäntökin vielä muuttuisi niin, että saisi kirjata omat biologiset vanhempansa ihan julkisiksi tiedoikseen! Lapsi omistaa geeninsä, joten voitko kieltää häneltä tätejä, setiä, serkkuja, sisaruspuolia jne vaikka kieltäisitkin itsesi äitinä?
Ja taas virheellistä tietoa. Kysykää klinikoilta miten asiat on. Täällä joku haluaa lyödä omaa ideologiaansa kartalle, ettei kukaan luovuttaisi soluja kun itsekään ei ole omillaan lapsia saanut. Netissä on tosi paljon mutu ja harhatietoa. Klinikalla tietävät paremmin eikä sieltä jaeta virheellistä informaatiota.
Sori, mutta mistä ihmeestä sä päättelit että tuo on joku lapseton vöyhkääjä? Vastaavaa paatosta tulee lähinnä vastaan joltain 10 lapsen abortinvastustaja-äidiltä pikemminkin...
Vierailija kirjoitti:
Minä olen saanut lapsen luovutetulla munasolulla. Lapsi on jo yläasteella ja hönellä menee hyvin. On hyvä koulussa ja paljon kavereita ja todella ihana tyyppi kaikenkaikkiaan. Luovuttaja on meille tuntematon ja itse koen olevani lapsen ns oikea äiti, kun se on mahassakin kasvanut ja bänormaalisti syntynyt. Lapsikin kokee minut äidikseen, vaikka periaatteessa tietää alkeperänsä. Luovuttaja on vähän kuin verenluovuttaja.
Muutamia tilanteita lukuunottamatta - lääkärissä usein kysytään, että mitä sairauksia vanhemmilla on tms terveystietoja, esim että onko mahdollista, että olisi saanut allergiataipumuksen. On tyhmää, kun ei tiedä niistä mitään, mutta onneksi se ei ole hoitoa haitannut vielä koskaan.
Lapsen saaminen oli tärkein asia elämässäni, on yhä. Olen äärimmäisen kiitollinen lahjoittajslle. En pysty kirjoittamaan enempää, alan itkeä, sillä asia on herkkä ja olen julkisella paikalla.
Eikö niitä luovuttajien terveystietoja kerrotakaan eteenpäin? Meiltä ainakin alkioita luovuttaessa kartoitettiin kaikki omat/lähisuvun sairaudet ja allergiat, jotenkin olin siinä uskossa että ne tiedot välitetään "lahjoituksen" kanssa eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen saanut lapsen luovutetulla munasolulla. Lapsi on jo yläasteella ja hönellä menee hyvin. On hyvä koulussa ja paljon kavereita ja todella ihana tyyppi kaikenkaikkiaan. Luovuttaja on meille tuntematon ja itse koen olevani lapsen ns oikea äiti, kun se on mahassakin kasvanut ja bänormaalisti syntynyt. Lapsikin kokee minut äidikseen, vaikka periaatteessa tietää alkeperänsä. Luovuttaja on vähän kuin verenluovuttaja.
Muutamia tilanteita lukuunottamatta - lääkärissä usein kysytään, että mitä sairauksia vanhemmilla on tms terveystietoja, esim että onko mahdollista, että olisi saanut allergiataipumuksen. On tyhmää, kun ei tiedä niistä mitään, mutta onneksi se ei ole hoitoa haitannut vielä koskaan.
Lapsen saaminen oli tärkein asia elämässäni, on yhä. Olen äärimmäisen kiitollinen lahjoittajslle. En pysty kirjoittamaan enempää, alan itkeä, sillä asia on herkkä ja olen julkisella paikalla.
Eikö niitä luovuttajien terveystietoja kerrotakaan eteenpäin? Meiltä ainakin alkioita luovuttaessa kartoitettiin kaikki omat/lähisuvun sairaudet ja allergiat, jotenkin olin siinä uskossa että ne tiedot välitetään "lahjoituksen" kanssa eteenpäin.
Ei kerrota eteenpäin kuin pituus sekä silmien ja hiusten väri. Tuo terveyskartoitus johtuu ihan siitä, että luovuttajaksi ei olisi kelpuutettu, jos taustoista olisi löytynyt jotain vakavia perinnöllisiä
Ystävä sai lapsen näin!Ihana lapsi ja erittäin onnellinen äiti.Fiksu,yksin elävä nainen on tämä äiti. Läheisilleen on kertonut koko hoitojen tilanteen.Vieraammat ihmiset ei ole tajunneet edes kysellä.Varmaan aikanaan kertoo lapselle,että sekä sperma että munasolu on klinikalta.Itse arvostan luovuttajia paljon.
Vierailija kirjoitti:
Luovutin, ja minulla meni sen takia pysyvästi hormonitoiminta sekaisin enkä voi saada omia lapsia. Tiedän muitakin, joille käynyt samoin. Vaikka kaikille oikein sanottiin, että ei varmasti tule ongelmia myöhemmin kun yrittää omia saada. Riskejä on. Kannattaa luovuttaa vasta sitten, kun omat lapset tehty.
Miksi valehtelet?
Alalla yleisesti suositellaan, vaikkakaan ei ehdottomasti edellytetä, että munasolujen luovuttajalla on oma lapsiluku täynnä. Hormonihoidoissa on aina riskinsä, ja niistä myös kerrotaan ennen luovuttamista. Aivan varmasti kenellekään ei sanota, että "ei varmasti tule ongelmia".
Luovutin, ja minulla meni sen takia pysyvästi hormonitoiminta sekaisin enkä voi saada omia lapsia. Tiedän muitakin, joille käynyt samoin. Vaikka kaikille oikein sanottiin, että ei varmasti tule ongelmia myöhemmin kun yrittää omia saada. Riskejä on. Kannattaa luovuttaa vasta sitten, kun omat lapset tehty.